Tämä "Makkaralaulu" (Makkarass' on kaksi päätä) löytyy ainakin partiolaisten Laululupa-kokoelmasta merkinnällä "trad.", vaikka myös J. Alfred Tannerin nimi on joskus laulun yhteydessä esiintynyt - luultavasti virheellisesti, kuten niin monessa muussakin Tannerin tapauksessa. Luultavasti laulu on vanhaa perinnettä, jonka alkuperän tarkempi selvittäminen vaatisi melkoista tutkimista.
Tämä venäjänkielinen laulu on vielä visaisempi ongelma. Todennäköisesti laulussa lauletaan suomalaisen translitteroinnin mukaisesti "Rossija, Rossija, kak žal mne tebja", joka on vapaasti suomennettuna "voi miten sinua säälin, Venäjä". Haku venäjänkielisellä hakukoneella ja hakusanoilla "Россия как жаль мне тебя" tuottavat kyllä joitain osumia, mutta niistä on...
Vaarin kinnas on ukrainalainen satu, jonka SN-kirjat on julkaissut suomeksi vuonna 1986. Mikäli kirjaa ei löydy omasta lähikirjastostanne, voitte pyytää teoksen kaukolainaksi jostain toisesta kirjastosta. Kirjaa näyttäisi olevan useiden Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Osanottoni.
Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi
http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
ja ruotsiksi
https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf
http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf
Espanjan sisällissodan aikaan sijoittuva romaani on ilmestynyt vuonna 1944 (For Whom the Bells Tolls) ja suomeksi se on käännetty neljä vuotta myöhemmin.
Arvostelut kirjasta kirjoitetaan yleensä vähän jälkeen sen ilmestymisen, joten tässä tapauksessa arvosteluja löytyisi ajankohdan lehdistä. Vuodesta 1972 Kirjastopalvelu on julkaissut Kirjallisuusarvostelut-lehteä, siihen on koottu Suomessa kirjoitetut arvostelut. Arvosteluja voi etsiä myös Aleksi -artikkeliviitetietokannan avulla.
Mutta tässä tapauksessa kaipaamiasi arvosteluja ei löydy noin vain - sinun olisi saatava käsiisi ajankohdan lehdet. Olisiko mistään Hemingway - elämäkerrasta apua? Esimerkiksi: Sandison, David: Ernest Hemingway (1998).
Yleiseen asiakaspalveluun liittyvää englanninkielen oppikirjaa ei Oulun kaupunginkirjastosta löydy. Kaukolainaksi voi saada videon At your service : palveluenglantia / ohjaaja: Marja Jaakola ; toimittaja: Sirkka Hautamäki, 2002. Ohjelmasarja on suunniteltu ammatilliseen peruskoulutukseen, asiakaspalvelutehtäviin valmistautuville, mutta sopii myös kaikille palvelualoilla toimiville, joilla on pohjana peruskoulun verran englannin kielen taitoja. Oulun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta www.ouka.fi/kirjasto/intro voi hakea asiasanoilla ”liike-elämä” ”englannin kieli” kaupalliseen alaan liittyvää aineistoa. Näin löytyy esim. Lönnrot, Ildiko : Business first : basics for business communication, joka sisältää myös markkinoinnin ja...
Sanat löytyvät Raili Malmbergin runokokoelmasta Riekonmarjat, sen viimeisen runon Ylistyslaulu elämälle lopusta.
http://www.helmet.fi/search*fin/triekonmarjat/triekonmarjat/1%2C1%2C2%2…
Merenkulkuhallituksen (nyk. Merenkulkulaitos), julkaisusta, "Viitoitusjärjestelmä A, Yhdistetty kardinaali- ja lateraalijärjestelmä", todennäköisesti vuodelta 1977, löytyy seuraavaa historiatietoa A- ja B-viitoitusjärjestelmistä:
Vuonna 1975 oli maailmassa käytössä yli 30 erilaista viitoitusjärjestelmää, joista monet olivat keskenään täysin ristiriitaiset.
Erimielisyys koski ensinnäkin valotunnusten käyttötapaa. Eräät maat käyttivät punaista valoa väylän vasemmalla puolella ja toiset sen oikealla puolella.
Toinen erimielisyys koski sitä, minkä periaatteen mukaan merimerkit tulisi asettaa osoittamaan väylää. Useimmat valtiot olivat omaksuneet lateraalijärjestelman, jonka mukaan merkit osoittavat väylän oikeata ja vasenta puolta, sovitun...
Runoa on näillä tiedoilla vaikea löytää. Se saattaa olla kirjoitettu vain Hevoshullu-lehteen. Vuonna 1976 Marvi Jalolta ilmestyi proosateos Unihevonen. Kirjassa on myös yksi runo, jonka sanat eivät kuitenkaan täsmää kysyttyyn.
Marvi Jalo on ollut Hevoshullu-lehden avustajana, ja kirjoittanut siis lehteen. Olisiko runo hänen?
Hevoshullu-lehden vapaakappaleita noilta vuosilta on yliopiston kirjastoisssa ja Kansalliskirjastossa. Sieltä voi saada kopiona runon, jos se löytyy. Olisi tietysti hyvä, jos muistaisit tarkemman runon ilmestymisvuoden, koska missään kirjastossa ei ole vuosikertoja täydellisinä.
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Kyselemäsi kirja on ilmeisesti Pentti Eertamon Lohjan murteen kirja -simmottis, joka on jatkoa saman tekijän samannimiselle kirjalle (alaotsikko tämmöttis). Julkaisija on Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät, ja kirja on ilmestynyt v. 2000. Tiedon sain Lohjan pääkirjastosta.
Suomen Kuvalehden haastattelussa (1997;21, 18-23 s.) mainitaan Hannu Salaman kirjoittaneen 3 dekkaria Aki Rautala nimellä. Totta siis, eikä vain huhua.
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua...
Kuula-nimissä on kolmenlaista perua. Osa on 1900-luvulla otettuja sukunimiä. Osan juuret juontuvat 1700- ja 1800-lukujen sotilasnimistä. Vanhimpien nimien historian arvellaan syntyneen skandinaavisesta nimestä Skuli.
Kuula-nimisiä tiloja on eniten Satakunnassa ja Pohjanmaalla. Sukunimenä sitä esiintyy yli 30 paikkakunnalla, eniten Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Kemin seudulla ja Keski-Suomessa.
Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Kaikkien Suomen kirjastojen varaustilanteen saa selville vain laskemalla eri kirjastojen varaukset yhteen. Suomessa on lähes 400 kuntien pääkirjastoa. Useimmat kunnankirjastot kuuluvat johonkin yhteiseen kirjastojen aineistotietokantaan, mutta erillisiä varausjonoja on silti lukuisa määrä. Frank-monihaun kautta selviää niiden maakuntakirjastojen tilanne, joilla on yhteinen kirjastojärjestelmä. Sen ulkopuolelle jää kuitenkin suuri määrä kirjastoja. Lisäksi kirjaa ja varauksia voi olla muissakin kuin kuntien kirjastoissa. Eli yhden kirjan kaikien varausten laskeminen olisi melkoinen työ.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa Prosenttijengin 20 kirjalla on 115 varaajaa.
Frank-monihakuun pääsee tästä:
http://monihaku.kirjastot.fi/
HelMetistä tuli seuraavanlaisia tuloksia, kun haki lastenaneistosta (mukana kyllä aikuisten aineistoa jostain syystä):
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=homeros&searchscope=1&m=&l=&b=…
Muutama kirja siellä näyttäisi olevan aikaisempaa tuotantoa ja samat kaksi kirjaa löytyvät Fennicastakin tarkemmin tiedoin luetteloituna:
https://finna.fi
Kummassakin on kuvia. Toinen on vuodelta 1959 ja 88-sivuinen ja toinen puolestaan vuodelta 1974 ja 150-sivuinen Tam tam -kirjoihin kuuluva teos.
Informaatikkomme muisteli vanhoja:
1990-luvun merkkipohjaiset asiakaspäätteet olivat joko normaaleja
PC-tietokoneita, joissa oli käytössä DOS-käyttöjärjestelmä tai sitten "tyhmiä" päätteitä, jotka olivat yhteydessä palvelimeen. Palvelimen käyttöjärjestelmä oli usein joku Unix-versio, mutta muitakin käyttöjärjestelmiä oli useita (esim. OpenVMS ja IBM:n OS/390). Nuo mainitut ASCII-internetkoneetkin olivat päätteitä,
joissa kaikki tietojenkäsittely tapahtui palvelimella.
Tutkimistani lähteistä ei löytynyt tietoa Tempon talon ränneistä. Esimerkiksi osoitteista http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tempo.htm, https://www.finna.fi/Record/musketti.M012%3AHK19671031%3A172 ja https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/94/Tempon_talo.jpg löytyvistä kuvista ei erotu talon rännejä.
Asian selvittäminen vaatisi varmaan sitä, että taloa kävisi katsomassa, sillä se lienee suurelta osin alkuperäisessä kunnossa ulkoa. Siihen ei ole kuitenkaan mahdollisuutta tämän vastauksen puitteissa. Jos olet jossakin vaiheessa taas Tampereelle menossa ja asia kiinnostaa vielä, käy ihmeessä vilkaisemassa, millaiset rännit talossa on, niin se voi valottaa tuon sanonnan alkuperääkin. Ehkä jalat saattavat olla suorat tai...
Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta.
Hercule Poirot esiintyy 33 romaanissa ja 16 novellikokoelmassa.
Miss Marple esiintyy 12 romaanissa ja viidessä novellikokoelmassa.
Helsingissä ei ole enää perinteisiä bingohalleja. Viimeinen suljettiin vuonna 2015. Jotkut ravintolat, yhteisöt ja Helsingin kaupunginasukastalot ja kirjastot järjestävät bingoiltoja. Kannattaa seurata tapahtumatiedotteita. Esimerkiksi Helsingin kaupungin tapahtumakalenterista voi hakea sanalla bingo. https://tapahtumat.hel.fi/fi/home
Sivustolta https://www.musabingo.fi/ löydät musabingokonseptin mukaisia bingopaikkoja. Bingoa pelataan lisäksi myös ainakin Om Pu -baarissa, SIltasaarenkatu 15 https://ompu.fi/
Lähde:
https://yle.fi/uutiset/3-10029112
