Eino Leinon ”Trubaduurin laulun” on säveltänyt Perttu Hietanen. Kappale löytyy Vesa-Matti Loirin levyltä ”Eino Leino 4: Päivän laskiessa” (Warner Music Finland, 2001).
Viola-tietokanta tietää kertoa, että laulun on säveltänyt myös Erik Melartin, luultavasti 1900-luvun alussa. Melartinin säveltämä laulu on ilmestynyt viisisivuisena partituurina, jonka on julkaissut Apostol. Tarkkaa julkaisuvuotta ei ole tiedossa. Viola-tietokantaan partituuri on listattu nimellä ”Hiiden miekka, op39. Nro 20, Trubaduurin laulu”.
Sävelletyistä Larin-Kyöstin runoista ei ole tietääkseni olemassa kattavaa luetteloa, joskin osoitteessa http://www.recmusic.org/lieder/k/kyosti/ on niitä jonkin verran listattu. Periaatteessa saat Larin-Kyöstin runojen pohjalta...
Aiheestasi on paljonkin kirjallisuutta. Esimerkiksi alla olevista voisit löytää materaalia. Ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet- ja yliopistokirjastojen Linda-tietokantojen kautta kannattaa vielä selata ainakin hakusanalla "ryhmädynamiikka"
http://helmet.fi/
http://finna.fi
- Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen / Aku Kopakkala (2011)
- Kokemuksia ryhmistä : ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta / W. R. Bion (1979)
- Koulua on käytävä : etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana / Petri Paju 82011)
- Yksilöksi ryhmässä : ryhmäanalyysi suomalaisessa terapiatyössä / toimittaneet Heidi Lindroos ja Ulrika Segercrantz (2009)
- The social psychology of behaviour in small groups /...
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Tutkimistani kirjallisista ja verkkolähteistä en onnistunut löytämään vahvistusta tällaiselle teorialle. Ruumiinkielen ja eleiden merkitykset voivat toki ajan myötä muuttua, mutta pystyyn nostetun keskisormen näyttäminen on siinä määrin universaalisti loukkaavaksi tulkittava ele, että ainakin itse yrittäisin osoittaa ihastumista johonkuhun jollakin muulla tavalla kuin keskisormin - ainakin niin kauan kuin alkaa löytyä selviä todisteita laajasta kulttuurisesta yhteisymmärryksestä sen suhteen, että kahden keskisormen näyttämisellä on kysymyksessä kuvaillun kaltainen myönteinen merkityssisältö. Jonkin yksittäisen alakulttuurin piirissä tällainen saattaisi ehkä olla tulla kyseeseen, mutta rohkenisin epäillä, että koko yhteiskunnan...
Koska uutta painosta ei ole tällä hetkellä myytävänä tästä kirjasta ja kirja on kuitenkin sillä tavalla kysytty, että sitä jatkuvasti edelleen lainataan, ei kirjaa olla poistamassa, vaikka se onkin varsin vanha ja teksti voi olla himmennyt. Vaikka poistaminen joskus tulisikin ajankohtaiseksi, ei poistettavista kirjoista kuitenkaan, ikävä kyllä, ole kirjastoissa otettu varauksia. Varausjärjestelmän hoitaminen olisi liian työlästä, sillä kirjoja kysellään usein ostettavaksi. Mahdollisesti antikvariaateista sen voisi sen sijaan löytää ja ostaa omaksi. Tästä linkistä voi tarkistaa saatavuuden antikvariaattien yhteisestä tietokannasta ja tehdä samlla tilauksen: http://www.antikvaari.fi/ . Ensimmäinen osa näyttäisikin olevan saatavilla. Toinen...
Yllätysmatkat (Tammi, 1989) ja Kummitusmatkat (Tammi, 1991) sisältävät seikkailukertomuksia, joihin lukija voi osallistua tehtäviä ratkaisemalla. Molemmat kirjat ovat syntyneet useiden tekijöiden yhteistyön tuloksena, joten kirjastotietokannoista niitä kannattaa hakea mieluummin kirjojen kuin tekijöiden nimillä.
Lukumakuja on kovin monenlaisia. Joku haluaa lukea hauskoja kirjoja, toiselle hevoskirjat ovat kaikki kaikessa, kolmatta kiinnostavat klassikkotarinat.
Sivupiiri-sivusto on hyvä paikka aloittaa hyvien kirjojen etsintä. Sieltä löytyy esim. kirjastolaisten kirjavinkkejä ja lasten ja nuorten kirjoittamia kirja-arvosteluja. Sivupiirin kirjavinkkisivulle pääset alla olevasta linkistä:
http://www.sivupiiri.fi/kirjavinkit
Oulaisten kirjaston sivuilta löytyy Kirja kantaa –kirjallisuusdiplomi. Siellä on mm. 5-6-luokkalaisille lukuvinkkilistoja eri aiheista:
http://www.kalajoki.fi/alltypes.asp?menu_id=462
Toivottavasti löydät näiden avulla itsellesi mukavaa luettavaa.
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Kysymäsi säkeet löytyvät laulusta Uusi latu, jonka on säveltänyt Eero Salola ja sanoittanut Lauri Parviainen.
Laulu löytyy kirjasta Parviainen, Lauri: Koulun laulukirja, jota on Tampereella saatavana pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kirjastossa hyllypaikassa 88.29 löydät kaikki nimistä kertovat kirjat, kuten Vilkuna, Etunimet ja Lempiäinen Suuri etunimikirja. Kysy kirjastonhoitajalta-palstan arkistossa on tietoa monesta kysytystä nimestä, niin myös Sirpa-nimestä.
Sirpa on aika uusi nimi, ollut almanakassa vuodesta 1950. Ensimmäinen Sirpa oli tiettävästi näyttelijä Sirpa Tolonen (s. 1900), joka oli kastettu Siiriksi, mutta virallisti myöhemmin Sirpa-nimen. Nimen alkuperästä on esitetty mm. yhteys sirpale-sanaan, mutta se on hyvin epävarmaa. Nimestä on käytössä myös muoto Sirppa.
Sukunimi Mäkelä oli vuonna 1998 yleisin "la"- ja "lä"-loppuisista sukunimistämme, muutoin viides. Uudempaa tietoa Mäkelän yleisyydestä tänä päivänä emme lähteistämme löytäneet. Mäkelä-nimeä on tavattu lähinnä linjan Lappeenranta-Jyväskylä-Rovaniemi länsipuolelta ja yleisesti se on ollut käytössä jo 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa etenkin Hämeessä, Satakunnassa, sekä osissa Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea. Sukunimeksi Mäkelä on juurtunut talonnimestä. 1900-luvun alussa Mäkeläksi suomensivat nimiään muun muassa Backman ja Göös.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Pirjo Mikkonen & Sirpa Paikkala (Otava, 2000)
HUS:in Myrkytystietokeskuksesta kerrotaan, että rairuohon ei tiedetä aiheuttaneen ihmiselle myrkytystä. Raiheinät (lolium) on luokiteltu myrkyllisiksi, mutta pienen määrän syömisen todetaan aiheuttavan harvoin oireita. Myös kasvatettava rairuoho on lolium-sukuista, joten sitä ei kannattane kasvattavaa syötäväksi.
Myrkyllisten aineiden, kasvien ja sienten haku, https://www.hus.fi/haku/myrkytystietokeskus
Osanottoni.
Pyytämäsi valtakirjamallit suomeksi
http://www.tlhautauspalvelu.fi/File/Valtakirja.pdf?rnd=1364160851
http://testamenttiopas.com/mallit-ja-pohjat/perukirja-malli/
ja ruotsiksi
https://www.lerum.se/globalassets/documents/forvaltningssidorna/stod-och-omsorg/dodsboanmalan/fullmakt-att-foretrada-dodsbo.pdf
http://husjuristen.com/pdf/Fullmakt_Bouppteckning_Arvskifte.pdf
Toivottavasti seuraavista aihetta käsittelevistä kirjoista on iloa ja hyötyä:
Hintikka, Maija : Juuso ja Jalmari leikkivät kavereina. 2004
Parvela, Timo : Anna ja Antti : kiusankappale. 2003.
Weninger, Brigitte : Pasi ja Eetu riidoissa. 1999.
Uusitalo, Riitta : Armin kaverit. 2005.
Stewart, Paul : Ollaan taas ystäviä. 2003.
Ludlow, Anna : Lelut ovat minun! 2000.
Moost, Nele : Kaikki riidoissa! : mutta pian sovitaan taas. 2004.
Harainen, Pirkko : Emma on eri mieltä. 2000.
Nykysuomen sanakirja antaa luha-sanalle kaksi merkitystä. Ensinnäkin luha on kangaspuiden liikkuva osa, johon kaide eli pirta asetetaan. Toinen merkitys on murteissa luuva, joka taas on riihen yhteydessä oleva erityinen puimahuone. Veikkaisin Luhalahti-nimessä luhan todennäköisesti tarkoittavan luuvaa. Mutta mikä ettei sinunkin tulkintaisi voisi olla oikea.
