Tyttärellesi siskosi lapsenlapsi on tädin lapsenlapsi. Toisin päin tyttäresi on hänelle isoenon tytär. Lähteenä Tuomas Salsteen verkkosivu https://www.tuomas.salste.net/suku/sukulaiset.pdf ja Kysy kirjastonhoitajalta -palstan aiemmat vastaukset sukulaisten nimitys -kysymyksiin. Mitään erityistä nimitystä kuten esim. anoppi ei ole.
Voisiko kyseessä olla A.E. Ingmanin nuortenkirja "Rimpisuon usvapatsas"? Kirja on ilmestynyt vuonna 1915 ja se kertoo kahden orvon pojan seikkailusta eräällä suolla ja sen saarella. Pojat lähtevät Monien vaikeuksien jälkeen pojat pääsetvät saarelle, jäävät sinne vuodeksi ja palaavat vasta seuraavien lumien aikana. He ryhtyvät Robinson Crysoe -tyyliin parantamaan elinolosuhteitaan ja mm. rakentavat asunnokseen hirsimökin.
Lisää tietoa kirjasta:
http://www.parkkinen.org/ingman2.html
Löydät maoreja koskevaa kirjallisuutta Piki-verkkokirjastosta laittamalla asiasanaksi ”maorit”. Kannattaa tehdä lisäksi toinen haku asiasanoilla ”Uusi-Seelanti” ja ”historia”. Tulokseksi saat mm. Orbell: The illustrated encyclopaedia of maori myth & legend, Simmons: Whakairo: maori tribal art, Maori art & culture, Thomas: Oceanic art, Bellwood: The Polynesians, Varto: Ihmisen tie 2, Ihmisen suku 4, Sahlins: Islands of history. Materiaali on pääosin englanninkielistä. Suomenkielistä aineistoa löytyy esim. isoista tietosanakirjoista.
Maorien musiikista löytyy ao hauilla myös aineistoa. Melkein kaikissa Uutta-Seelantia koskevissa matkaoppaissa käsitellään maoreiden historiaa ja kulttuuria.
Aleksi ja Arto –tietokannoista, joita voit...
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Janet Evanovichin numerodekkarisarjasta, jossa on päähenkilönä Stephanie Plum, on suomennettu yhdeksän kirjaa. Uusin on vuonna 2012 ilmestynyt Yhdeksän hyvää. WSOY:n mukaan uusia suomennoksia ei ole näillä näkymin tulossa, koska sarjaa on myyty niin vähän.
Joensuun kaupunginkirjastossa on kirja Birgitta Birath: Aivojumppa: oppimista parantavia liikeharjoituksia, Basam Books, 1999. Siinä esitellään lukuisia harjoituksia kuvin ja tekstein.
Kansallisbibliografiatietokannasta löytyi ennakkotieto Paul Dennisonin kirjasta Aivojumppa: opettajan opas. Kustantaja on Suomen kinesiologayhdistys, mutta kirja ei ole vielä ilmestynyt. Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta selviää, että Paul E. Dennisonin kirjaa Edu-K for kids: the basic manual on educational kinesiology for parents & teachers of kids on ainakin Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Carla Hannafordin kirjat The dominance factor, 1997 ja Smart moves, 1995 käsittelevät myös asiaa. Edellinen on ainakin Helsingin yliopiston kirjastossa ja...
Tähän Juho Takasen säveltämään kappaleeseen ei ole julkaistu nuottia. Suomen kansallisdiskografian ja nuottien kansallisbibliografian Viola-tietokannan mukaan kappaleen arkistokopio on Musiikkiarkistossa Helsingissä. Arkistokopio on valokopio, jossa on valssin melodia ja sointumerkit, sanat ovat erillisellä paperilla. Musiikkiarkisto ei lainaa aineistojaan arkiston ulkopuolelle, mutta tiedusteluihin vastataan puhelimitse tai sähköpostilla.
Tässä linkki Finna-hakupalvelun viitteeseen: https://finna.fi/Record/viola.806265
Tietoa Musiikkiarkistosta: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Kysymyksestäsi jäi epäselväksi, etsitkö tietoa siitä mistä Tolstoin kirjasta teos löytyy vai haluatko mahdollisesti siitä sisällönanalyyseja tms.
Lähetä jatkokysymys jos tarkoitit jälkimmäistä asiaa.
Tämä Tolstoin kertomus löytyy ainakin teoksesta:
TEKIJÄ TOLSTOI, Leo
NIMEKE Valitut kertomukset II/ Leo Tolstoi
suomentanut Juhani Konkka Tässä teoksessa novelli on nimellä Vanha ruuna : hevosen tarina
Seuraavat suomalaisten kirjoittamat teokset on käännetty arabiaksi:
Kalevala (1991)
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1983)
Matti Klingen Katsaus Suomen historiaan (1989)
Aarni Krohnin Jaakko Ilkka (1980)
Veijo Meren Manillaköysi (1982)
Lauri Simonsuuren (toim.) Myytillisiä tarinoita (2004)
Yrjö Varpion Pohjantähden maa (2004)
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen (1955) ja Vieras mies tuli taloon (1956)
Tietoja käännöksistä voi itsekin etsiä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ylläpitämästä käännöstietokannasta, jonka löytää täältä:
http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
Kirjassa Uusi suomalainen nimikirja mainitaan nimestä Nousiainen mm näin:
" Nimeen sisältyy muinaissuomalainen miehennimi Nousia tai Nousija, joka on siirtynyt isännimen välityksellä. Sukunimenä Nousianen on yleinen etenkin savossa, karjalassa ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaalla."
Helsingin kaupungintalossa on alun perin toiminut Hotelli Seurahuone. Talon on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel ja se valmistui v. 1833. Kaupungintalo sijaitsee Leijona-korttelissa eli Helsingin kaupungintalo-korttelissa. Rakennus avattiin kaupungintalona vuonna 1932. Siinä on uusklassinen julkisivu ja sen tyyli edustaa arkkitehdin mukaan "toscanalaista" tyyliä.
En löytänyt mitään erityisen merkityksellistä kaupungintalon oveen liittyen. Kysymyksesi on ilmeisesti partiolaisten 'Hiipivä Haamu'-tehtäviä. Helsingin kaupungin Virka-Infon tietojen mukaan ovi on merkityksellinen siksi, että se on kaupungintalon ulko-ovi,ja onhan kaupungintalo merkittävä tapahtumien ja kutsuvierastilaisuuksien, joskus jopa valtiovierailuiden paikka. Tuo...
Aiheestasi on paljonkin kirjallisuutta. Esimerkiksi alla olevista voisit löytää materaalia. Ainakin pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet- ja yliopistokirjastojen Linda-tietokantojen kautta kannattaa vielä selata ainakin hakusanalla "ryhmädynamiikka"
http://helmet.fi/
http://finna.fi
- Porukka, jengi, tiimi : ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen / Aku Kopakkala (2011)
- Kokemuksia ryhmistä : ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta / W. R. Bion (1979)
- Koulua on käytävä : etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana / Petri Paju 82011)
- Yksilöksi ryhmässä : ryhmäanalyysi suomalaisessa terapiatyössä / toimittaneet Heidi Lindroos ja Ulrika Segercrantz (2009)
- The social psychology of behaviour in small groups /...
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Kotuksen artikkelista Ät-merkki löytyy tietoa merkin nimestä sekä vähän nimien synnystäkin, https://www.kielikello.fi/-/at-merkk-1
Nimi on virallisesti ät-merkki. Lempinimiä on monia, miukumauku lienee tutuin, kissanhäntä, apinanhäntä ovat olleet käytössä ja jopa rengas-a:takin on joskus ehdotettu merkin nimeksi. Yllä olevan artikkelin mukaan Kielikello 4/1996:ssa oli ehdotus käyttää merkistä nimeä miuku. Se oli tarkoitettu keskustelun avaukseksi ja keskustelua oli syntynytkin. Esimerkiksi tuo rengas-a oli Kotukselle lähetetty Kielikellon lukijan ehdotus.
Merkin hivenen historiallinen kuvaus Petteri Järvisen Tietotekniikan termit PC-tietosanakirjan hakusanalla Taksamerkki:
(Engl. At-sign) Kissaa ja sen häntää muistuttava merkki (@), joka...
E-kirjastoon rekisteröidytään vahvan tunnistautumisen kautta, eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla. Pääset E-kirjastoon lataamalla sovelluksen mobiililaitteesi sovelluskaupasta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen, kuntasi tai kaupunkisi kirjaston henkilökunta voi rekisteröidä sinulle mahdollisuuden palvelun käyttöön. Lisää tietoa ja tarkemmat ohjeet: E-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeet
Kirja-arvosteluja etsiessä kannattaa hyödyntää Aleksi-viitetietokantaa. Sinne on luetteloitu Suomessa ilmestyneiden lehtiartikkeleiden viitetietoja. Sekä CD-rom että WWW-muotoinen Aleksi löytyy useimmista kirjastoista.
Kirjastopalvelu on helpottanut arvostelujen etsimistä kokoamalla niitä Kirjallisuusarvosteluja -lehteen joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Kaunokirjallisuuden arvostelut ovat B-osassa, tietokirjallisuuden A-osassa.
Esimerkiksi kysymäsi kirjan, Lehväslaiho Tie Helvettiin, arvosteluja on kyseisen lehden vuoden 1996 numeroissa B 10 ja B 12. Kirjallisuusarvosteluja -lehti tulee ainakin suurimpiin kirjastoihin.
