Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Suomenkielinen versio kappaleesta All you need is love on ainakin Kristiina Hautalan levyllä 20 suosikkia: En koskaan sekä levyllä Laulava sydän: The Beatles, Mari Rantasilan esittämänä. Näiden cd-levyjen saatavuustiedot voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Voit hakea laulua sen alkusanojen mukaan Tampereen kaupunginkirjaston musiikin tiedonhaun sivulla:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findm&sesid=1147083650&ulang=fin
Kirjoita alkusanat nimeke-hakulaatikkoon ja klikkaa hae-painiketta (rajauksia ei kannata tehdä). Saat luettelon äänitteistä ja nuoteista, joissa hakemasi laulu on.
Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
Jalmari Finnen arkistoa säilyttää Tampereen kaupunginarkisto, jonka sivustolla kerrotaan arkiston asiakaspalvelusta seuraavaa:
"Asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia ja asiakkaat saavat niitä arkiston tutkijahuoneessa käytettäväksi.
Tarkemmat tiedot kokoelmista selviävät arkistoluetteloista. Lisäksi tiedonhakua helpottavat useat muut erilaiset kortistot ja luettelot.
Asiakirjoja lainataan vain viranomaiskäyttöön ja eräin rajoituksin kaukolainaksi Kansallisarkistoon, maakunta-arkistoihin ja joihinkin erikoisarkistoihin.
Vastaavasti tutkija voi tilata näiden arkistojen asiakirjoja kaupunginarkistoon omaan käyttöönsä. Tilaukset tekee kaupunginarkisto. Kaukolainapalvelu on maksullista. "
Tarkemmat tiedustelut kannattaa osoittaa suoraan...
Lähdin etsimään runojen englanninkielisiä versioita Helmet-haulla. (sukunimi, etunimi ja rajaukset aineisto ja kieli)
Claes Anderssonilta löytyi kaksi englanniksi käännettyä runokirjaa. What became words ja Poems in our absence. Niistä voisi löytyä sopiva runo. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sandersson%20claes__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetlanguages%3Aeng%3Aeng%3Aenglanti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Eeva kilvellä voi myös olla mukavia runoja. Helmetistä löytyy englanniksi hänen kirjansa A landscape blossoms within me. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb2193418__Skilpi%20eeva__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%...
Förare oli 1500-luvulta 1800-luvun alkuun käytetty aliupseerinarvo Ruotsin jalkaväessä. Kussakin komppaniassa oli förare, joka huolehti komppanian kuormastosta, haavoittuneista, marssireitin raivaamisesta ja majoituksesta. Tehtävät olivat vähän samanlaisia kuin myöhemmin vääpelillä (nyky-Suomen armeijassa 'yksikköupseeri'). LÄHTEET: Nationalencyclopedin,
http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Eläintieteen dosentti Hannu Pietiäinen on vastannut tähän kysymykseen Tiede-lehden palstoilla http://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/tekevatko_elaimet_itsemurhia
Kuten Pietiäinen toteaa, itsemurha on eläimillä ulkopuolisen tekijän aikaansaama ja voidaan perustellusti kysyä, onko siinä kysymys lainkaan samasta asiasta kuin ihmisen kohdalla. Itsemurhan määritelmään liittyy kuitenkin ajatus siitä, että itsensä surmaavalla täytyy olla tietoisuus itsestä osana suurempaa kokonaisuutta. Tätä on eläimillä vaikea tutkia.
Jonkinlaiseen itsensä uhraamiseen poikasten pelastamiseksi näyttää ainakin monilla lajeilla olevan valmiutta - tai vähintäänkin riskin ottamiseen. Siipirikkoa esittävä lintu ei ehkä yleensä jää saaliiksi, mutta jonkinlainen lisäriski...
Pätevyysvaatimukset vaihtelevat. Joissakin kunnissa vaaditaan pelkästään C-luokan ajokortti ja joissakin pitää olla myös kirjastovirkailijan pätevyys. Lappeenrannassa on kirjastovirkailija-kuljettaja sekä varalla kirjastoautonkuljettaja ilman kirjastoalan koulutusta. Palkkaus määräytyy kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan, ja voi vaihdella tehtävän vaativuudesta ja työkokemuksesta riippuen. KVTES:n kirjastovirkailijan peruspalkka 1640,53 euroa.
Kirjastoalan koulutuksesta yleensä löydät tietoa Kirjastot.fi-sivuilta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI...piskelu/
Kirjastoalan koulutusvaatimuksista: http://www.minedu.fi/OPM/Kirj...?lang=fi
Varsinaisesti alan koulutusta ei ole Lappeenrannassa, mutta oppisopimuksellakin voi...
Yksi varteenotettava ehdokas etsityksi runoksi saattaisi olla Aaro Hellaakosken Viinamäen virsi kokoelmasta Runoja (1916) - olkoonkin, että tässä puhutaan viinasta eikä viinistä; Bakkus ja mettiäiset kyllä mainitaan.
Kyseessä on Lasse Heikkilän säveltämä ja sanoittama kappale nimeltä "Kuljen laulaen" ja se löytyy myös CD-levyltä. Ilmeisesti kaipaamasi version esittää lauluyhtye Sons de la Vie (Sons de la vie: Valkoinen uni, 1992). Laulu löytyy myös Harjun Nuorten Kuoro esittämänä (Harjun Nuorten Kuoro: Kuljen laulaen, 2000). Molempia CD-levyjä löytyy kirjastoista.
Runoilija on Oiva Paloheimo ja runon nimi Lapsi ja kuolema. Runo on ilmestynyt Paloheimon kokoelmassa Elopeltojen yli (WSOY 1943) ja löytyy myös mm. teoksesta: Paloheimo, Oiva: Runot (WSOY 1981).
Runo on Lauri Pohjanpään kirjoittama. Mainitsemasi kohta löytyy "Eriskummainen uni merikäärmeestä" runoelman prologista. Kyseinen runoelma on julkaistu alunperin kokoelmassa "Sininen hämärä" (Werner Söderström, 1933).
Rahahinnaston mukaan kyseisen setelin arvo vaihteli 0,50 € - 10 €. Setelin arvo on riippuvainen sen kunnosta.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas,Suomen numismaattinen yhdistys, 2004.
Tietoa seteleiden kuntoluokituksesta:
http://www.oulunnumismaatikot.fi/seteleiden_arvo.htm
Voisiko kyseessä olla Toivo Laakson runo Eno puhuu saunan rappusilla, joka on julkaistu lehdessä Parnasso 1983:1 http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/zrnparnassoen.php?page=125
Helmet-kirjastot säilyttävät pysyvästi Parnasso -lehteä
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=parnasso&searchscope=2&l=&b=&D…
Sattaa olla että Laakson runo on julkaistu myös jossakin hänen kokoelmassaan, mutta kirjastotietokannoista ei välttämättä selviä näin vanhojen runokokoelmien yksittäisten runojen nimet. Toivo Laakson tuotanto Helmet-tietokannassa: http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/alaakso+toivo/alaakso+toivo/1%2C2%2…
Allergia ja astmaliiton sivuilta (www.allergia.com) saa ainakin joitain reseptejä, joissa ei ole mainitsemiasi allergiaa aiheuttavia aineita.
Reseptejä on mm. seuraavilla www-sivuilla:
http://www.allergia.com/teema/reseptit.html
http://personal.inet.fi/yhdistys/allergia-ja.astmayhdistys/reseptit.htm
Ruokaohjeita on esim. seuraavissa kirjoissa:
Palva-Alhola, Marjatta: Ruoka-allergisille ruokavalio-opas ja keittokirja; Kirjayhtymä, Helsinki 1987
Renzenbrink, Udo: Allergiat ja ruokavalio; Biodynaaminen yhdistys, Helsinki 1990
