Tarkoittanet Dante Alighierin teosta "Jumalainen näytelmä", jonka ensimmäisen osan nimi on "Helvetti". Teos on klassikko, jota on saatavana kirjastoissa voisinpa melkein sanoa kautta maan. Vai voisiko olla kyseessä William Blake, joka on ollut viime aikoina ajankohtainen Helsingin Tennispalatsissa olleen näyttelyn vuoksi. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy suomeksi Blaken teos Taivaan ja helvetin avioliitto ja muuta proosaa, Karisto, Hämeenlinna, 1997.
Ernest Goldin säveltämän kappaleen Otto Premingerin elokuvasta Exodus (1960) sanoitti ranskaksi Eddy Marnay. Ranskankielinen versio kappaleesta on tullut tunnetuksi erityisesti Édith Piafin tulkitsemana.
http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k8828556p
https://fr.wikipedia.org/wiki/Eddy_Marnay
http://www.imdb.com/title/tt0053804/
Internetistä löytyy tietoa leopardista. Suomenkielisiä löydät esimerkiski evreka-haun kautta ( http://www.evreka.fi/ ). Täsmällisin haku tulee käyttämällä hakusanoina "Panthera pardus", ja valitsemalla kieleksi suomi. esimerkiksi sivu http://pp99.fazermakeiset.fi/3611/ppleopardi.htm
Muilla kielillä löytyy myös paljon leopardista myös paljon tietoa. Jos vaihdat kieleksi englannin ja siirrät valintanapin kohtaan "hae maailmalta", saat yli 1500 viitettä, joiden läpi kahlaamisessa on tietenkin työtä. SIeltä voisi poimia esimekiksi osoitteen http://library.thinkquest.org/11234/leopard.html
Seuraavista kirjoista löydät leopardeja koskevia tietoja:
KINGDON, Jonathan: The Kingdon Field Guide to African Malmmals. Academic Press,
1998. S....
Haukkateorian (Falkentheorie) kehittäjä on - aivan oikein - saksalainen kirjailija Paul von Heyse. Hän esitteli teoriansa teossarjansa Deutschen Novellenschatzes esipuheessa vuonna 1871. Tästä teoksesta ei tietääkseni ole käännöksiä muille kielille.Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastosta näyttää löytyvän Heysen kirjoitusten koottu saksankielinen laitos (Gesammelte Werke), jossa tuo esipuhe on mukana.Suppeahko suomenkielinen kuvaus haukkateoriasta löytyy Marja-Leena Palmgrenin toimittamasta teoksesta Johdatus kirjallisuustieteeseen, s.226 (WSOY, 1986). Myös Rafael Koskimiehen teoksessa Novellin teoria ja muita tutkielmia (1958)käsitellään aihetta. Molemmat kirjat löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta. Heyse ehti hahmotella...
Kuikka Koposesta on kirjoitettu useampia kirjoja. Tämä vastaus perustuu Aini Rössin kirjaan "Kuikka Koponen, konstikas kujeilija".
Kuikka Koponen syntyi, eli ja vaikutti Savossa 1800-luvulla ja tuli kuuluisaksi silmänkääntäjänä sekä kansanparantajana.
Mitä enemmän aikaa kuluu niin sitä värikkäimmiksi hänestä kerrotut tarinat käyvät. Valokuvia hänestä ei ole.
Hänen oikea nimenä oli Abel Koponen. Abel syntyi 1833 ja kuoli 1890.
Lempinimestä on monia eri versioita.
Kansanperinteen valossa hänen useimmille tempuilleen näyttää olevan jonkinlainen hyväksyttävä motiivi. Itseoppineena kansanparantajana hän liikkui paljon.
Henkilö on olemassa, osa tarinoista on muuttunut legendoiksi
Itkuvirsiperinteestä löytyy runsaasti tietoa. Uusimpia tutkimuksia on Anna-Liisa TENHUSEN väitöskirja Itkuvirren kolme elämää, 2006. Kirjassa on myös esitelty itkijöitä, kuten Matjoi Plattonen ja Martta Kuikka.
Aino RÄTY-HÄMÄLÄISEN Raja-Karjalan kunnailta -kirjassa vuodelta 2002 on itkuvirsiperinteestä artikkelissa Mielikuvituksen hurjat laukat, s.77-100. Hyviä lähteitä aiheesta ovat myös:
RUNON ja rajan teillä. Kalevalaseuran vuosikirja 68, 1989.
KONKKA, Unelma: Ikuinen ikävä : karjalaiset riitti-itkut, 1985.
Martta Kuikasta on tehty dokumenttielokuva:
AITO itkijä - Martta Kuikka [Videotallenne], 2001.
Seuraavat CD-levyt löytyvät kirjastosta:
ECHOS de Finlande, 2003. - sisältää mm. Martta Kuikan esityksiä.
ITKUJA Karjalasta, Inkeristä,...
Ramona on feminiininen muoto nimestä Ramón, joka on Raimund-nimen espanjalainen muunnos. Nimi tulee muinaissaksalaisesta nimestä Ragimund. Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Ragin tarkoittaa neuvoa ja mund suojelijaa. Vastauksen kokonaisuudessaan löydät osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/lapsille/kysy/vastauksia/kysymys.aspx?c=1…
HelMet -verkkokirjastosta http://www.helmet.fi löytynee kiinnostavia teoksia. Kirjoita hakukenttään "lapset viestintä**"
Alla olevat saattavat olla kiinnostavia. Seuraavat saa oman kirjaston kautta:
1.
Tekijä Mickos, Annica
Teoksen nimi Kielitaito puhkeaa kukkaan : kieltä rikastuttavia leikkejä 3 - 6-vuotiaille lapsille, 2006
2.
Tekijä Alahuhta, Eila
Teoksen nimi Leikin ja puhun, liikun ja luen : puhe-lukivaikeudet ja perusvalmiuksien harjoittaminen, 1990
3.
Tekijä Krantz, Margareta
Teoksen nimi Luova leikki / Margareta Krantz, 1973
4.
Teoksen nimi Musiikkikäsikynkkä-käsikirja : vanhempien ja lasten yhteinen harrastus : kasvatuksellinen kuntoutusryhmä / Kyllikki Kerola ... [et al.] ; kuvitus: Rita-Marie Kharibi
Julkaisutiedot Joensuu...
Chrysopelea paradisi käärmeestä käytetään suomenkielistä nimeä liitokäärme. Tunnetaan myös lentokäärmeenä.
Lähde:
Whitfield, Philip: Suuri eläintieto, 1994 (suom. Lasse Kosonen, linnut, nisäkkäät, matelijat ja sammakkoeläimet)
Suomen herpetologisen yhdistyksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Eläinmuseon yhteisen nimistötoimikunnan tavoitteena on nimetä suomenkielinen nimi kaikille maailman matelija- ja sammakkoeläinlajeille. Toistaiseksi on julkaistu vasta korkotiilieläimien nimistö. Nimistötoimikunnan yhteystiedot:
http://www.herpetomania.fi/nimisto/
Varausmaksu peritään aikuistenosaston aineistosta, jos varaaja on vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiailta ei mene lainkaan varausmaksuja, eikä aikuisenkaan tarvitse maksaa niitä lasten- tai nuortenelokuvista. Jos samaa kirjaa on sekä aikuisten- että lasten- tai nuortenosastolla, myöskään aikuistenosaston kirjasta ei peritä varausmaksua, koska varaaja ei voi itse valita, miltä osastolta hänen varauksensa tulee.
Varausmaksu on HelMet-kirjastoissa 50 senttiä jokaisesta varauksesta. Se maksetaan, kun varaus noudetaan kirjastosta. Jos siis aikuinen on varannut vaikkapa kymmenen aikuistenkirjaa, hän maksaa niistä varausmaksuja 10 x 0,50 euroa eli 5 euroa.
HelMet-kirjastojen maksuista löytyy tietoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Näyttää siltä, että ehkä lukuunottamatta kirjaa Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema, julk. Helsingin seutukaavaliitto 1986, Helsingistä ei nimenomaan huvilakirjaa ole tehty, kuten esim. Tampereelta, Turusta, Espoosta (Erkki Härö: Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema) ja Kauniaisista (Asuminen ennen ja nyt: Kauniaisten huvilakulttuuria).
Helsingissä on asiaa lähestyttävä kaupunginosittain, esim. Marjaniemen huvilayhdyskunta, kirj. Väinö E. Leino 1952; Lauttasaaren rakennettu ympäristö (julk. Lauttasaari-Seura 1983); Kulosaari - unelma paremmasta tulevaisuudesta, kirj. Laura Kolbe; Retki Vihermeilahdessa, kirj. Eeva Anero 1993; Elämää Vuosaaren Kallahdessa, kirj. Torolf Lassenius; Itä-Jollas : osayleiskaavan...
Hei! Olisiko tarkoittamasi kappale joku näistä:
Love Serenade
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/LoveSerenade.htm
You're the First, the Last, My Everything
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/YoureTheFirstTheLast.htm
Never Never Gonna Give You Up
http://www.geocities.com/merrystar3/allysongs/NeverNeverGonnaGiveYouUp…
Lisää tietoa Ally McBeal’n musiikista löydät täältä:
http://www.geocities.com/merrystar3/allylist.htm
Käytössämme olevasta Aleksi-tietokannasta löytyi yksi lehtiartikkeli Nina Hukkisesta ja Tapani Kalliomäestä: Tuppurainen, Marjaleena: Hovimäki sarja alkaa TV 2:ssa 10 maaliskuuta, Ninan ja Tapanin sukellus historiaan. ANNA 1999 numero 10, sivut 36-38. Tämä lehti on Lahden kaupunginkirjaston varastossa ja sen saa kotilainaksi. Helsingin sanomien arkiston tietokannasta löytyneet lehtiartikkelit olivat kaikki teatteriarvosteluja näytelmistä, joissa Nina Hukkinen ja Tapani Kalliomäki
ovat olleet mukana.
Tässä osoitteessa on värssypankki netissä, josta voi valita runoja eri tilaisuuksiin. http://www.positiivarit.fi/aarteisto/varssypankki/
Aforismit ja muistolauseet ovat kirjastossa luokassa 10.8
Kaunis muistolausekirja on esim. teos:
Sanat kultaa: säkeitä iloon ja suruun, toim. Eila Jaatinen.
Saatavuustiedot löytyvät HelMet tietokannasta http://www.helmet.fi
Hei Lapponicasta!
Johnsenin valaanpyynnin historiakirjan saa tosiaankin (myös) meiltä kaukolainaksi. Pyyntö on paras jättää lähimpään kirjastoon.
Koska pyydät materiaalin Inariin, asunet Lapin kirjasto -järjestelmän piirissä joten voit tilata teokset Ivalon kunnankirjaston kautta. Inarin kunta kuuluu Lapin kirjasto
-järjestelmän piiriin: www.lapinkirjasto.fi.
Aiheesi on laaja. Materiaalia on parhaiten norjaksi.
"Vienanmeren luostarisaaren maitovalaat" ilmestyi vuonna 2003 Maahenki -kustantamon kustantamana. Kirjailija Rytheulta on käännetty romaani joka kertoo erään pohjoisen kansan valasmaailmasta (tsuktsit) nimellä Kun valaat lähtevät (1980).
Lapin maakuntakirjasto toimii Grönlanti- ja inuitti -kirjallisuuden keskuskirjastona Suomessa...
Voit hakea laulua sen alkusanojen mukaan Tampereen kaupunginkirjaston musiikin tiedonhaun sivulla:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findm&sesid=1147083650&ulang=fin
Kirjoita alkusanat nimeke-hakulaatikkoon ja klikkaa hae-painiketta (rajauksia ei kannata tehdä). Saat luettelon äänitteistä ja nuoteista, joissa hakemasi laulu on.
Näyttää siltä että kirjasarjan kolmas osa ei ole vielä ilmestynyt alkukielelläkään, englanniksi, mutta kirjasarjan englanninkielisillä Internet-sivuilla http://www.ravenscliff.com/ sen lupaillaan ilmestyvän piakkoin. Tarkkaa julkaisupäivämäärää ei kuitenkaan kerrota. Kestää luonnollisesti jonkun aikaa ennen kuin kirja saadaan suomennetuksi. Tulevan kirjan englanninkielinen nimi kuitenkin jo ilmoitetaan: "Blood Moon" (vapaa suomennos nimestä: "Verikuu"), ja siitä on myös mahdollista lukea ote englanninksi edellä mainittujen nettisivujen kautta.
Lainattavia esineitä ei valitettavasti voi varata, eikä niitä myöskään toimiteta noudettaviksi toiseen kirjastoon. Lainatut esineet pitää myös palauttaa siihen kirjastoon, jonka kokoelmiin ne kuuluvat, ts. siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.
http://www.helmet.fi/fi-FI
