Idols-laulukilpailun voittajasta Hanna Pakarisesta on internetin lisäksi kirjoitettu muutamissa lehdissä. Artikkeleita on Helsingin Sanomissa (11.1.2004), Suomen kuvalehdessä (nro 4 2004, s. 50-51) ja Suosikissa (nro 2 2004, s. 28-30).
Otavan kirjallisuustiedon (Otava, 1990) mukaan P. G. Wodehousen tuotannossa on seuraavia Jeeves -kirjoja :
The Man with Two left Feet (1917), Verraton Jeeves (The Inimitable Jeeves, 1923), Antaa Jeevesin hoitaa (Carry On, Jeeves, 1925), Suurenmoista Jeeves (Much Obliged, Jeeves, 1971). Suomeksi on julkaistu myös valikoima parhaita Jeeves tarinoita nimellä Pip-pip, sir (1969). Tarinat on valinnut Paavo Lehtonen tekijän laatimasta antologiasta The World of Jeeves.
Seuraavalta sivustolta löytyy P. G. Wodehousen koko tuotanto ja julkaisuvuodet:
http://www.pgwodehousebooks.com/simplebiblio.htm
Janette on englantilainen muunnelma nimestä Johanna. Muita muunnelmia ovat Jane, Janet, Janetta. Johanna on Johanneksen sisarnimi ja merkitsee "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen. Janette otettiin Suomen amanakkaan v. 2000.
Nimiasioissa kannattaa käyttää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Kirjoita hakuruutuun sanat johanna etunimet. Sieltä löytyy monenlaista kivaa lisätietoa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Runo on Tommy Tabermannin varhaista tuotantoa 1970-luvulta; se sisältyy ainakin kokoelmaan nimeltä Kaipaus (Weilin+Göös, 1976). Teksti alkaa sanoilla "Mielisairaalan nimi on nyt / Koivukehto [...]".
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Hei!
Kyseisen sarjan katseluaika internetissä on päättynyt.
Viime vuonna sarjasta on ilmestynyt 3 levyn dvd, jota on hankkineet muutamat maakuntakirjastot. Voit tilata sitä itsellesi katseltavaksi kaukolainana esim. Kuopion kaupunginkirjaston kotisivun kautta
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/kirjastot
Kohdasta Lomakkeet -> Kaukopalvelu avautuu tilauslomake sisältäen myös ohjeet ja maksut.
Voit myös jättää kaukolainapyyntösi puhelimitse lähimpään Kuopion kaupunginkirjaston toimipisteeseen.
Aukioloajat ja yhteystiedot löydät täältä:
http://www.kuopio.fi/web/kulttuuri-ja-kirjasto/aukioloajat
Kirjassaan Agents forever (Ajatus, 2003) Santtu Lehto kertoo Tammilehdon taiteilijanimen olevan peräisin siltä ajalta, kun tämä oli kitaristina Jussi Raittisen Jussi & The Boys -yhtyeessä (1975-80):
"Legenda Topi Sorsakoskesta sai alkunsa Boysin keikkabussihuumorina: Pekka ja Jussi Raittinen alkoivat kehrätä kasaan tarinaa kuvitteellisesta, 1950-luvulla vaikuttaneesta hanuristi Topi Sorsakoskesta, joka 'joi järkkäreiden viinat ja astui heidän vaimonsa'. Keikkabussin viihdykkeeksi syntynyt legenda astui todellisuuteen, kun bändi antoi lopulta Pekalle lempinimen Topi, ja eräällä keikalla Raittinen viimein esitteli yleisölle 'uuden kitaristinsa, Topi Sorsakosken'."
MAOL-taulukot -kirjaa on saatavissa kirjastoista, mikäli haluat taulukon nimenomaan kirjamuodossa. Tampereen kaupunginkirjaston tilanteen voit tarkastaa verkkokirjastosta osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/.
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä löytyy myös internetistä. Voit hakea esim. Googlella (www.google.fi) ja laittaa hakutermiksi "alkuaineiden jaksollinen järjestelmä". Tuloksena tulee useampiakin sivuja, joilta järjestelmä löytyy.
Illikainen on pohjois- ja peräpohjalainen sukunimi. Nimen uskotaan juontavan juurensa heprean Eliaksesta, joka on saanut venäjässä asun Ilja. Ilja on myös ortodoksinen pyhimys. Karjalaisilla on nimestä ollut muodot mm. Ilja, Iljo, Illi, Illo, Illukka, Illu.
Illi-sukuiset nimet saattavat olla alkujaan myös skandinaavisen henkilönimen Ille - muunnoksia.
Lähteet:
Mikkonen, Pirjo, Sukunimet (2000)
Uusi suomalainen nimikirja (1988)
Kyseisen ajanjakson Keskisuomalaisen tai Säynätsalo-lehden lehtiartikkelitietoja ei ole mahdollista saada ainakaan mistään meillä käytössä olevasta tietokannasta. Keskisuomalaisen arkistoon on tallennettu artikkeleita vasta 1990-luvulta lähtien, ja Historiallisen sanomalehtikirjaston tietokantaan on kerätty artikkelitietoja vain vuoteen 1909 saakka. En siis pysty kertomaan yksittäisiä numeroita, joissa Säynätsalon Riennon urheilutapahtumia käsiteltäisiin.
Mirja Huovinen on kirjoittanut artikkelin "Säynätsalon uhreiluseuratoiminta" (julkaistu teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen: Säynätsalolaisen kirja, 1994). Hän on käyttänyt artikkelissaan lähteenä kysymältäsi ajanjaksolta kolmea eri Säynätsalo-lehden numeroa: 5.7.1936, 18.12.1937, ja...
Ilmeisesti ainoa Arlette Cousturen englanniksi käännetty kirja on ”Les filles de Caleb”, johon sarja perustuu ja joka on julkaistu Torontossa Käthe Rothin käännöksenä nimellä ”Emilie: a novel” (Stoddart, 1992). British Libraryn, Library of Congressin tai Library and Archives Canadan tietokannoista ei ainakaan löydy muita englanninnoksia.
Valitettavasti edellä mainittua teosta ei taida löytyä lainkaan Suomesta, joten kirjan saadakseen se pitäisi tilata ulkomailta kaukolainana. Kaukotilaus on maksullinen. Voit tehdä kaukotilauksen lähikirjastossasi ja kysyä sieltä tarkempia tietoja maksuista.
Ruotsiksi löytyisi Birgitta Willénin käännöksen Cousturen teos ”Blanche” (Richter, 1994), joka on ilmeisesti jatko-osan taustalla. Ruotsinnosta ei...
Tämä Janne Sivosen säveltämä "Häävalssi" löytyy nuottikokoelmista "Pop tänään 1" (2012) ja "Suomipopin helmiä 5" (2008), joita on saatavana muista Vaski-kirjastoista, vaikka Kaarinan kirjaston kappaleet ovat juuri nyt lainassa. Ainakin tuossa "Pop tänään" -kokoelmassa näyttäisi olevan kosketinsoitinnuotinnos, toisessa vain melodia.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Julkisella paikalla esim. kirjastossa kuvaaminen on luvallista. On kuitenkin hyven tapojen mukaista ja aina varminta kysyä kuvattavalta lupa julkaisemiseen.
Näin ohjeistaa journalistiliitto: https://journalistiliitto.fi/fi/pelisaannot/tekijanoikeudet/journalistien-erityiskysymyksia/
Myös tietosuojavaltuutettu on samaa mieltä. Kuvattavalta kannattaa aina pyytää lupa kuvaamiseen ja kuvien julkaisemiseen. Alaikäisen luvan myöntää holhooja.
http://www.tietosuoja.fi/fi/index/lapsillejanuorille/mitatietosuojallatarkoitetaan/kuvatjaniidenjulkaisunetissa.html
Kupittaan savella oli tuotannossaan myös eläinfiguureja. Niitä ovat muovailleet ainakin Kerttu Suvanto-Vaajakallio ja Anja Salonen-Rantanen. Ainakaan näistä kirjoista krokotiili- tai sisiliskohahmoa ei kuitenkaan löytynyt:
- Kupittaan Savi / Tuula Salakari ja Harri Kalha (2011)
- Kuvasto keramiikkavalmisteista / Kupittaan savi oy (1996)
Se ei ollut myöskään laatutavara.com-sivuston Kupittaan saven figuureiden joukossa. Sivustolta voi etsiä myös muiden valmistajien figuureja.
https://www.laatutavara.com/tuote-osasto/koriste-esineet/figuurit/page/2/?filter_valmistaja=kupittaan-savi
Luettelo Kupittaan saven signeerauksista löytyy signaturer.se-sivustolta. Yksi MH -signeeraus joukossa on (Maria Hillasto), mutta aika eri tavoin muotoiltuna...
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
Nämä käsitteet löytyvät varmaankin psykologian kirjan tekstiosasta. Ne liittyvät oppimisen strategioihin.
Niitä kuvataan esim. Hanna-Maria Haaviston opinnäytteessä Yläasteikäisten oppilaiden suoritusstrategioiden yhteys hyvinvointiin ja koulumenestykseen, s. 6 suunnilleen seuraavasti.
Illusorisen hohteen optimismi -strategiaa käyttävät oppilaat luottavat vahvasti omaan menestymiseensä ja katsovat menestyksen johtuvan heidän omista ansioistaan. He asettavat itselleen korkeita tavoitteita ja työskentelevät määrätietoisesti saavuttaakseen ne.
Defensiivisen pessimismin mukaan toimivat ovat epävarmoja menestyksestään ja he asettavat matalampia tavoitteita. Haastavassa tilanteessa he kokevat ahdistusta, mutta työskentelevät ahkerasti...
Wikisanakirjan mukaan trollitehdas on:
”väitetty PR-toimisto, joka vaikuttaa mielipiteisiin osallistumalla netin keskustelupalstojen keskusteluihin ja uutisten kommentointiin”.
Trollitehdas on yhdyssana sanoista trolli ja tehdas, peräisin ilmeisesti Ylen toimittaja Jessikka Aron juttusarjasta 2015 Kioski Pietarin trollitehtaalla https://kioski.yle.fi/omat/kioski-pietarin-trollitehtaalla
Esimerkki trollitehtailusta ”Ukrainan poliisi paljasti massiivisen Venäjän trollitehtaan – SVT: ruotsalaisia SIM-kortteja käytetty propagandan levittämiseen” https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009303691.html , Helsingin Sanomat 3.1.2023
Trollitehdas on myös Ylen asiantuntijoiden kehittämä mobiilipeli https://trollitehdas.yle.fi/
Kirjastolla käytössä olevista lähteistä ei löytynyt tietoa siitä, että nuo kaneliomenalajikkeet olisivat vähemmän terveellisiä kuin muutkaan. Omenalajikkeita esittelevissä kirjoissa olisi varmasti kerrottu, jos kyseessä olisi sellainen lajike, jota ei voi paljon syödä kerralla.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan kumariinista näin: Kumariini on aromaattinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa monissa kasveissa. Elintarvikkeissa sen pääasiallinen lähde on kaneli, huomattavasti pienempiä määriä on muun muassa mustikassa, vihreässä teessä ja sikurissa. Tälläkään sivulla ei omenoita mainita erikseen, että eiköhän niitä ole ihan turvallista syödä.
Pentti Lempiäisen "Nimipäivättömien nimipäiväkirjan" mukaan Nella voi viettää nimipäiväänsä 28.10. Päivä juontaa juurensa ortodoksisesta kalenterista, jonka mukaan silloin on Neonillan nimipäivä. Kustaa Vilkunan nimikirjassa päätellään, että Nella -nimi tulisi rinnastaa mm. Ella -nimeen, jonka nimipäivää vietetään 10.2.