Tilastokeskuksen (http://www.stat.fi/til/synt/tau.html) mukaan vuonna 1974 Suomessa syntyi 31 853 poika- ja 30 619 tyttövauvaa eli yhteensä 62 472 lasta. Tilastossa ovat mukana vain elävänä syntyneet lapset.
Teoksessa Rönkkö, Pekka ; Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899) on s. 52-59 Teosanalyysin lähtökohtia. Niin ikään siitä selviää että Hyökkäys on öljymaalaus kankaalle 200x140 cm. Siitä tehtiin lukuisia painokuvia ja kortteja.
Fennica-tietokanta osoitteessa https://finna.fi sisältää periaatteessa kaiken suomeksi ilmestyneen kirjallisuuden perustiedot. Sieltä kannattaa katsoa, jos kiinnostaa tietää, mitä kirjoja joltakin tietyltä kirjailijalta on suomennettu.
Fennican mukaan Frank G. Slaughterin tuotannosta on suomennettu seuraavat kirjat:
Elämä on pelastettava (1950)
Elämän malja (1956)
Floridan valtiatar (1963)
Hellät kädet (1954)
Huomispäivän ihme (1976)
Kiitän sinua elämästäni (1951)
Kirurgin omatunto (1972)
Kiusausten saari (1969)
Kruunu ja risti (1970)
Kukkiva orjantappura (1959)
Kulkutauti (1961)
Kultainen saari (1962)
Lentolääkäri (1961)
Liekehtivä maa (1958)
Lorena (1960)
Lähtölaskenta (1971)
Lääkäri vaarallisella tiellä (1984)
Lääkärien vaimot (1968)...
Yleisradion Elävästä arkistosta en löytänyt kyseistä ohjelmaa, vaikka muita Hannu Karpon tekemiä ohjelmia siellä oli katsottavana. Elävän arkiston tarjonta koostuu Yleisradion tuotannosta.
Palautetta sisällöstä ja toiveita käsiteltäviksi aiheiksi tai ohjelmiksi voit esittää Elävän arkiston keskustelupalstalla. http://yle.fi/keskustelut/forumdisplay.php?f=18 .
Mutta jos et halua rekisteröityä keskustelupalstalle, voit olla toimitukseen yhteydessä myös sähköpostitse: elavaarkisto@yle.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kysy.fi -palstalta löytyy tällainen vastaus samaan kysymykseen:
"Nimen on valinnut yksityinen kaupallinen yritys. Sello liittyy väljästi lähistön kaupunkinimistöön: Rummunlyöjäkatu, Soittokunnanpuisto, Soittoniekanaukio. Nämä sotilassoittoon liittyvät nimet ovat muistoa 1700-luvulta, jolloin alueella majaili Viaporin linnoituksen rakentamiseen osallistunutta sotaväkeä.
Sello ei ole kuitenkaan sotilassoitin. Nimeksi olisi tietysti voitu valita jokin muukin soitin. Espoon kaupungin "Viikon nimi" -sivustoilla (41/2005) todetaan, että "kauppakeskuksen nimenantajat ovat asettaneet enemmän painoa brändi- ja markkinointiominaisuuksille kuin tarkalle aihepiirin rajoissa pysymiselle".
Sivustolla todetaan myös, että...
Lewyn kappale -tauti on saanut nimensä tässä taudissa havaittavien hermosolun sisäisten kertymien, Lewyn kappaleiden mukaan. Näitä Lewyn kappaleita on runsaasti aivokuorella. Niitä nähdään tyypillisesti myös Parkinsonin taudissa. Lewyn kappale -tauti muistuttaa oireiltaan jossain määrin Parkinsonin tautia, ja sillä on myös monia Alzheimerin taudissa havaittavia piirteitä. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01604
Kirja ”Hyviä päiviä kotona : muistisairaudet” / Timo Erkinjuntti, Sirkkaliisa Heimonen, Maarit Huovinen käsittelee muun muassa Lewyn kappale –tautia.
Alzheimerin tautia ja/tai Parkinsonin tautia käsittelevää kirjallisuutta:
Kun ei muista, mitä lusikalla tehdään : dementiapotilaiden omaiset kertovat / Antti...
Malminkartanon kirjastossa ja muissa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä voi tulostaa. Tulosteen hinta on 40 senttiä. Värillisen ja mustavalkoisen tulosteen hinta on sama. Tulostus tapahtuu asiakastietokoneelta, jonne kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortti ja pin-koodi. Jos korttia ei ole, voi saada kertakäyttöisen vierailijatunnuksen, kunhan esittää kuvallisen henkilöllisyystodistuksen.
Tulosteiden hinta ja muut maksut löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Hakuaika Vantaan kaupungin kesätyöpaikkoihin, myös kirjastoihin, on maaliskuun loppuun mennessä, joten tältä vuodelta on valitettavasti jo myöhäistä. Hakulomakkeita saa kaupungin yhteispalvelupisteistä ja sinne ne myös palautetaan. Hakemukseen voi laittaa toivomuksen, mihin kirjastoon ensisijaisesti haluaa.
Kirjasto ei voi jäljittää yksittäisiä henkilöitä. Sen sijaan voitte kääntyä Turun maakunta-arkiston puoleen.
Osoite: Aninkaistenkatu 1. E-mail: turku@narc.fi
Väestörekisteritietoja voi myös kysellä Turun seurakuntien väestörekisteristä, os. Eerikinkatu 1 ja Turun maistraatista, os. Aurakatu 8, puh. 511/0112.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilta löytyy hyviä kirjalistoja S2-oppilaiden lukudiplomia varten sekä ala- että yläkouluun: https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/s2-oppilaiden-diplomi.
Myös Pirkanmaan lukudiplomin mukautetuista listoista löytyy sopivaa kirjallisuutta. Alakoulun listat löytyvät täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/pirkanmaan_lukudiplomi ja yläkoulun täältä: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/lukudiplomi-nuoret.
Höyryssä keittäminen voidaan tehdä paineetta tai paineen avulla. On olemassa höyrykeittimiä ja painekeittimiä.
Verkosta löytyy ainakin Unit kodinkoneiden höyrykeitin http://www.unitscandinavia.fi/pagehoyr.htm sekä painekeitin Myllypostin sivuilta http://www.myllyposti.fi/ aakkosellisesta tuoteluettelosta. Keittimistä voi kysyä lisää näiden sivujen kautta. Työtehoseura http://www.tts.fi/ on testannut höyrykeitintä, myös sieltä voi kysyä lisätietoja.
Helsingin kadunnimet -kirja (Helsingin kaupunki, 1970) kertoo, että keisari Aleksanteri I:n veljen suuriruhtinas Mikaelin (1798-1849) mukaan nimetyn Mikonkadun jo 1880-luvulla käytössä ollut nykyinen suomenkielinen nimi vahvistettiin virallisesti vuonna 1928.
Katu sai nykyisen pituutensa ja muotonsa 1830. Vuonna 1820 kadun nimi oli muodossa Michaels Gatan. Vuoden 1866 kartassa ruotsinkielinen nimi oli asussa Mikaelsgatan ja kartan liitteessä suomenkielisenä vastineena oli Mikkelinkatu. Nimiasut Mikaels gatan - Mikaelinkatu vahvistettiin virallisesti 1909.
Tässä muutama teos alkuun:
Tavaila, Aatos. Suppea kuvaus Maatalouskerholiiton 40-vuotistaipaleelta. Teoksessa Suomen 4H-liitto 1969 ja katsaus maatalouskerhotyöhön Suomessa 1928–1968. Suomen 4H-liitto, 1969.
Rindell, Arthur. Maatalouskerhot: uusi aloite nuorten kiinnittämiseksi maataloustyöhön.Helsinki: Otava, 1922.
HelMetistä löytyy seuraavat teokset:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=maatalousker…
Tässä tulosluetteloa Fennicasta (Kansalliskirjaston kokoelmista):
https://finna.fi
Wikipediastakin löytyy artikkelin tynkää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/4H-j%C3%A4rjest%C3%B6
Neuvostoliiton valtiohymnin suomenkieliset sanat ovat runoilija, kirjailija ja suomentaja Elvi Sinervon käsialaa.
https://finna.fi
http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/5591/
Etsitty runo on Mika Waltarin kirjasta Neljä päivänlaskua. Kolmannen päivänlaskun kolmannessa jaksossa minäkertojan koira, jota kalvaa alinomainen levottomuus kätkemiensä mehukkaiden luuaarteiden tähden, laulaa näitä säkeitä hiljaa itsekseen.
Laulun nimi on "Pekka Naakka" (kirjoitetaan joskus myös "Pekka-naakka") ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Kirsti Puhtila. Laulu alkaa: "Korkealla kalliolla tähtitorni on". Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Sitten Pekka Naakka lensi tähteen saakka..."
Laulun sanat löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 9 (s. 62).
Laila Halmeen esityksen voi kuunnella täältä:
https://www.youtube.com/watch?v=WAJXUL7_ckQ
Alexandra tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa puolustajatarta tai suojelijatarta. Se on Alexanderin sisarnimi.
Alina-nimellä on useita mahdollisia juuria. Se voi olla lyhentymä Adelinasta tai Helenasta/Helenestä. Adelina puolestaan on lyhentymä Adelheidista, joka tulee saksan kielestä ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Helena/Helene on kreikkalaisessa mytologiassa ylijumala Zeuksen tytär, ja nimen lähtökohta on ilmeisesti kreikan sana helios, aurinko.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Ernest Hemingway (1899 - 1961) on yksi 1900-luvun tärkeimpiä yhdysvaltalaisia kirjailijoita, joka sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1954. Hänen tunnetuimpia teoksiaan ovat mm. Jäähyväiset aseille (1929), Kirjava satama (1937) ja Vanhus ja meri (1952) Hemingwaysta löytyy Internetistä tietoa suomen kielellä esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Hemingway).
Men without women on Hemingwayn vuonna 1927 ilmestynyt novellikokoelma. Siihen kuuluvat kertomukset The Undefeated, In Another Country, Hills Like White Elephants, The Killers, Che Ti Dice La Patria?, Fifty Grand, A Simple Enquiry, Ten Indians, A Canary for One, An Alpine Idyll, A Pursuit Race, Today is Friday, Banal Story ja Now I Lay Me. Lisätietoa kokoelmasta...
Välitän tiedon hankintaosastollemme ja teosta toki hankitaan, jos se on vielä saatavilla. Kirjan ikä on nykyään kovin lyhyt ja jos loppuunmyydyistä kirjoista ei oteta uusintapainoksia, niitä ei välttämättä saa enää mistään. HelMetin etusivulla on kaupungeittain linkki "Hankintapyyntö"; sinne hankintatoiveita voi lähettää suuoraan.
Terveystieto tutuksi teoksen tiedoissa on huomautus
Oppilaiden kanssa työskentelyssä voidaan käyttää myös Terveyden edistämisen keskuksen ja Tiedekeskus Heurekan tuottamaa Epeli-Elämänpeliä, jossa ratkotaan elämänkulun arkitilanteita ja valintojen terveysvaikutuksia. Peli löytyy verkosta osoitteessa http://www.epeli.net/
Olisiko tuosta apua, jos lisäkappaleita kirjasta ei enää saada.
Pirjo Mikkosen Sukunimet (Otava 2000) kirjassa nimestä Räikkönen kerrotaan seuraavaa:
Sukunimi on eteläkarjalainen, Räikkösiä on asunut etenkin Kirvussa, Antreassa, Heinjoella ja Jääskessä, mutta myös muualla Kannaksella. Nimi on tuttu myös Luumäellä, ja Räikkösiä tarkkoitanee myös Vesulahdenkin merkintä hen Reickoinen 1549. Nimi on kaiketi samaa kielellistä lähtöä kuin Räikkä < Ragvald, toisena mahdollisuutena saattaisi tulla kyseeseen Gregorius, jonka puhuttelumuodoista on syntynyt monia eri sukunimiä kuten esim. Riikonen. Vanhoja asiakirjamerkintöjä: Lasse Räikön 1543 ja Reickköle (kylä), Nicko Raikoinen 1641 eli Nicko Räicköinen 1641 Hiitola.
