Nimi Tuntematon sotilas ei viittaa kehenkään yksittäiseen henkilöön. Voidaan ajatella, että jokainen romaanin henkilöistä edustaa tavallaan tuntematonta suomalaista sotilasta, jonka olemuksen Linna tiivisti teoksensa tekstiä mukaillen Aamulehdessä 5.12.1954 julkaistussa kirjan mainoksessa näin: "Hän puolusti ideaansa, useinkin tavalla, jota on ihailtava, niin epäilyttävää kuin inhimillisen moraalin edessä on mitään sotaan liittyvää ihailla, mutta hyvin vähän idealistisesti hän sen teki. Kiroten hän koki kärsiä vaivansa, suutaan soittaen ja irvistellen hän täytti saamansa käskyt, ja sankaruudesta, isänmaasta ja siihen liittyvistä pyhistä arvoista hän laski leikkiä. - Asepukureuhkoineen, nyytteineen, rämpsineen, kiväärit selässä, patruunoita...
Elias-nimen alkuperää on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta.
Tässä vastaus:
Eliaksen nimipäivä on 9.4. Aluksi Eliaksen päivä oli 17.4., mutta siirrettiin sitten Elias Lönnrotin syntymäpäivälle 9.4. Elias on kreikkalainen muoto heprean nimestä Elia "Jahve on jumalani". Keskiajalla se oli suosituimpia Vanhan testamentin nimiä.
Lähteinä käytetty
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Nimi Niklas on friisiläis-saksalainen lyhentymä nimestä Nikolaus. Nimeä on käytetty myös Nikodemuksen puhuttelunimenä.
Kalenteriin nimi on tullut pyhän Nikolauksen mukaan. Hän oli vähäaasialaisen Myran kaupungin arkkipiispa, joka eli 300-luvulla. Pyhä Nikolaus on merenkulkijoiden suojeluspyhimys, hyväntekijä ja auttaja. Hyväntekijä Nikolaus tuo myös jouluna lahjoja monen maan lapsille (esim. Santa Claus). Pyhän Nikolauksen muistopäivä on 6.12., eli sama päivä kuin Niklaksen nimipäivä suomalaisessa nimipäiväkalenterissa.
Nimi Nikolaus tai sen kreikkalainen muoto Nikolaos muodostuu kahdesta kreikankielisestä sanasta: nike (=voitto) ja laos (=kansa).
Tietoa etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy esim. seuraavista teoksista:
Lempiäinen,...
Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla.
Lähteet:
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja
Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
Toivottavasti ymmärsin oikein, kun arvelin, että tarkoitat kohtaa, jota usein siteerataan näin: ”Niin muuttuu maailma, Eskoseni”, vaikka Aleksis Kivi onkin kirjoittanut "…niin muuttuu maailma, Eskoni". Tämä kohta löytyy vaikkapa vuoden 1999 painoksesta sivulta 8 tai sivulta 9 ensimmäisestä painoksesta vuodelta 1864. Ensimmäinen painos on luettavissa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Aleksis Kiven digitaalisesta arkistosta:
http://neba.finlit.fi/kivi/viewdigi.php?set=2916&item=7&r=1
http://neba.finlit.fi/kivi/
Kysymyksessäsi oleva oleva vastaus on peräisin Kysy.fi-palvelusta (tämä palvelu on nimeltään Kysy kirjastonhoitajalta). Tässä kysymyksessä kysytään Eskoseni-lauseesta, eikä vastaaja korjaa lausetta, vaikka vastaakin...
Koti on kota-sanasta muodostettu substantiivi. Sen on arveltu syntyneen vanhemmasta kota-muodosta siten, että se on irtautunut itsenäiseksi perusmuodoksi sanan monikollisista taivutusmuodoista, esim. mennä kotiin, olla kodissa jne.
Toisaalta on pidetty mahdollisena, että koti on kota-sanan johdos, jolloin se palautuisi muotoon ´kotei´ ´kotai´ (kodallinen asuinpaikka). Edellistä pidetään todennäköisemmin oikeana (Nykysuomen sanakirja 6: etymologinen sanakirja. WS 1987)
Koti-sana tosiaan taipuu hyvin epäsäännöllisesti. On olemassa esim. adjektiivit kotoisa ja kodikas.
Kotio ja kotia ovat murteellisia ilmauksia ja tarkoittavat kotiin.
Kotoa on sama kuin kodista.
Suomen kielen sanojen etymologiasta saa lisätietoja esim. seuraavista teoksista:...
Tikkakosken tehtaan toimintaa on ollut vuosina 1893-1986. Sen perusti Luonetjoen padotun yläkosken, sahan ja jauhomyllyn maa-alueelle insinööri Gabriel Wilhelm Martin Stenij. Aluksi oli sahatoimintaa, myöhemmin tuotantoon on kuulunut sahojen ja myllyjen koneosia, aseita (mm. Suomi-konepistooli, josta on käytetty nimeä "Maailman paras ase"), auton liukuestenastoja ja Tikka-ompelukone.
Vuonna 1939 aloitti toimintansa kallioon louhitussa tunnelissa ammustehdas, jossa valmistettiin armeijalle 12,7 mm lentokoneenkonekiväärien ja 20 mm panssaritorjuntakiväärien ammuksia. Näiden lataustyö tapahtui tunnelitehtaan lähistöllä useissa erillisissä rakennuksissa räjähdysvaaran minimoimiseksi. Tämä tieto löytyy teoksesta
Mäkinen, Martti: Oy Tikkakoski...
Nimi Daniela on nimen Daniel naispuolinen vastine, joka esiintyy ruotsinkielisessä almanakassa. Daniel tulee heprean kielestä ja tarkoittaa ’jumala on tuomarini’. Nimi Daniela on ranskan kielessä Danielle, italiassa Daniella, slaavilaisissa kielissä Dana. Englantilaisella kielialueella Danaa pidetään muunnoksena tanskalaista tarkoittavalle sanalle dane. Irlannissa sen iirinkielinen kantasana merkitsee kiihkeää.
Nimi merkitsee kreikassa Sebast[ian]us tarkoittaa kunnioitettavaa, kunnioituksen ansaitsevaa. Katolisessa kirkossa Sebastian on kymmenen pyhimyksen ja autuaaksi julistetun nimi. Pyhimyskalenterissa Sebastian ja Sebastianus ovat muistona marttyyristä, joka sai perimätiedon mukaan surmansa Diocletianuksen vainoissa.
Nimi Leoni on...
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
Monilla koulutusaloilla voi kouluttautua tai töitä etsiessään hakeutua nimenomaan lapsityötä tekemään. Tällaisia kasvatusalan tutkintoja ovat vaikkapa lapsi- ja perhetyön tutkinto ja nuorisotyön tutkinnot. Opettajan ammatteja on monia, mm. luokanopettajan, aineenopettajan ja lastentarhanopettajan ammatit, tai esim. musiikkipedagogin ammatti.
Monissa hoitoalan töissä työskennellään lasten parissa: lähi- ja sairaanhoitajan, samoinkuin lääkärin ja hammaslääkärin on mahdollista erikoistua lasten kanssa työskentelyyn.
Myös esim. kirjastoalalla voi hakeutua lastenkirjastotyöhön.
Kannattaa tutkia ammatinvalintasivustoja. Niiden avulla voi löytää aloja tai ammatteja, joista ei ole kuullutkaan:
http://www.opintoluotsi.fi/
http://www....
Mandaatilla on sen verran monenlaista käyttöä, että yhtä ainoaa käännöstä sanalle ole. Kirjastoista löytyvien hakuteosten selityksistä voidaan todeta, että yleismerkitys on valtuutus, toimeksianto, ja myös julistus. Vaaleissa saatu valtuutus (tai valtuudet) on kapeampi sisällöltään, mutta yleisesti käytössä. Kun puhutaan jonkin puolueen edustuspaikoista ja niiden määrästä, voidaan sanoa että puolue voitti/menetti niin ja niin monta mandaattia. Erityismerkitys on vielä asiamiestehtävä, sekin juontuu valtuuksien saamisesta johonkin tarkoitukseen.
Puolueiden keskenään sopimat virkanimitykset mandaatteina juontuu samasta ajatuksenkulusta. Siinä lähdetään siitä ajatuksesta että virkamies työssään edustaa puolueensa näkemyksiä tai puolustaa sen...
Esim. seuraavissa teoksissa ilmoitetaan arviohinnat kuntoluokituksen mukaan: "Suomen rahat arviohintoineen 1812-1998" (Suomen numismaattinen yhdistys 1999) tai "Suomi : rahat ja setelit 1811-1999 arviohintoineen" (Rahaliike Holmasto 1999). Teosten saatavuustiedot voitte tarkistaa lähimmästä kirjastostanne tai aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp. Tekemällä tiedonhaun asiasanalla rahat, saatte viitteitä rahoja käsittelevistä teoksista.
Rekisterinumero ei sinänsä ole tietoa, jota ei voi näyttää. Mutta rajoituksia on saatujen tietojen käytössä.
Rekisterinumeron haltijan tiedot ovat kenen tahansa saatavissa maksullisista palveluista kuten Autorekisterikeskuksesta. Heidän sivuiltaan pääsee Trafin käyttöehtoihin, jossa on kerrottu lainkohdat ajoneuvoliikennerekisteristä annetusta laista sekä käyttäjän oikeudet saamaansa tietoon. Ks.: https://www.autorekisteri.fi/index.php/kayttoehdot/trafin-kayttoehdot
Autorekisterikeskuksen palvelulla on käyttöehdot, joissa on tarkkaan kerrottu palvelun käyttäjän rajoituksista. "Käyttäjä vastaa siitä, että hän ei tallenna, levitä, lähetä tai välitä Palvelussa tai Palvelun kautta tekijänoikeudella, tavaramerkkioikeudella tai muulla...
Elina Karjalaisen Ilmapallossa -runo (alkaa sanoilla "Ilmapallon korista..") löytyy kirjasta Taivastelija. Kirjan sekä siis runon julkaisuvuosi on 1986.
Kysymiäsi kahta muuta runoa emme ole onnistuneet löytämään painetuista lähteistä.
Elefantti -runo puolestaan löytyy ainakin Taikurin hatun lorupankki -blogin sivuilta, ilman tekijätietoja: http://lorupankki.blogspot.com/2008_06_01_archive.html
Runojen hakemiseen ei ole olemassa tuollaista kuvaamasi palvelua, ikävä kyllä! Kirjastossa käytämme hakemiseen erilaisia hakuteoksia kuten Pikku Pegasosta sekä Mervi Kosken toimittamia Lastenrunojen hakemistoa 1 ja 2. Ainoastaan käännösrunoista on olemassa tietokanta, Linkki maailman runouteen, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Venni nimeä on annettu enimmäkseen pojille, mutta se esiintyy myös tytön nimenä. 2000-luvun alusta Venni-nimi on yleistynyt. Nimien esiintymistä Suomessa voi tarkastella Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelussa, https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Nimen on ymmärretty pojilla olevan Vernerin ja Veinin lempinimi, tytön nimenä taas Venny on ollut yleisempi muoto ja lempinimi Venlasta tai Vendlasta. Rovaniemellä on kaupunginosa jonka nimi on Vennivaara. Erityistä lappilaislähtöistä selitystä en sanalle tiedä. Nämä tiedot löytyvät teoksesta Saarikalle, Anne, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Tietoa etunimistä löytyy myös teoksesta Vilkuna, Kustaa, Etunimet. Siitä on useita painoksia.
Vaikka muumit ovat luonteeltaan inhimillisiä olentoja, niitä ei voida luokitella ihmisiksi eikä eläimiksi, niin kuin Mirja Kivi on osuvasti luonnehtinut, eikä niitä näin ollen välttämättä voi yksioikoisesti arvioida sen perusteella, mitä ihmisistä tai eläimistä tiedämme. Näin siitäkin huolimatta, että - Salme Aejmelauksen sanoin - muumikirjat kuuluvat uudenlaiseen satutyyppiin, jossa ihmismaailman lainalaisuuksia valotetaan huumorin ja psykologisen kuvauksen avulla.
Muumipeikon ikää ei muumikirjoissa kerrota, niin kuin ei sitäkään, millainen muumien elämänkaari on ja kuinka kauan ne ylipäänsä elävät. Ei siis ole lainkaan selvää, onko ihmiskeskeisellä teini-iän käsitteellä merkitystä muumimaailmassa. Niin ikään arvoitukseksi...
Kirjasto- ja informaatioalalla on hyvin erilaisia työpaikkoja. Koulutusvaatimukset vaihtelevat haettavan viran tai toimen mukaan. Kannattaa seurata työnhakuilmoituksia ja niissä esitettyjä tutkintovaatimuksia ja palkkausta esim. Työ- ja elinkeinotoimiston sivuilta mol.fi -> Avoimet työpaikat ja palkkavahti 08 Kirjasto- ja informaatioala. Yliopistojen kirjastoihin vaaditaan kirjastonhoitajan paikkaan yleensä ylempi korkeakoulututkinto. Kunnallisen kirjastoalan pätevyysvaatimuksista löytyy Opetusministeriön sivulta http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi . Kirjastoalan oppilaitoksista on sivulla http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/ . Kunnallisen kirjastoalan minimipalkat on määritelty KVTES:...
Efodi, urim ja tummim liittyvät juutalaiseen ja vanhatestamentalliseen perinteeseen. Näitä jokaista kuvataan Mooseksen kirjoissa.
Heikki Palva selvittää sanojen merkitystä teoksessaan Raamatun tietosanasto (1995). Hänen mukaansa efodi oli kasukka, joka kuului Israelin ylipapille. Sen olkakappaleisiin oli kiinnitetty Jaakobin poikien nimet. Efodin käyttämisellä koettiin olevan pyhää voimaa, sillä siihen pukeutumalla tiedusteltiin Jumalan vastauksia yhteisöä askarruttaviin kysymyksiin. Palva toteaa myös, että ylipappi kantoi efodin päällä jalokivin koristeltua kilpeä, jonka taskussa pidettiin ennustamisen apuna käytettyjä jalokiviä. Näiden jalokivien nimet olivat urim ja tummim.
Palvan mukaan urim ja tummim tarkoittavat "kirkkautta" ja "...
Hakemalla Lahden kaupunginkirjaston Riimi-tietokannasta http://www.lahti.fi/kirjasto/ asiasanalla ilmaisutaito, suullinen ilmaisu, ilmaisukasvatus tai luovuuskasvatus löytyy esim. seuraavia teoksia:
Löyttyniemi, Anu: Sukkela suu, ketterä keho (2003) Stenius, Nena: Riemua ja rohkeutta: ilmaisukasvatuksen opas (1998)
Sadun ja leikin lähteillä (1999)
Liukko, Seija: Ilmaisua ipanoille (1998).
Seuraavista teoksista voi myös löytyä lisää aiheesta:
Airaksinen, Raija: Karhunkämmen: ilmaisukasvatuksen ohjaajan opas (1997)
Kanerva, Pirjo: Ilmaista iloa: harjoituksia ilmaisutaidon ja äidinkielen tunneille ja kerhoihin (1993)
Heinonen, Sirkka-Liisa: Seikkailu, vapaus, lento ja kuvittelun leikki: draama varhaiskasvatuksessa (1996)
Helenius, Aili:...
Kirjastossa työskentelee ihmisiä erilaisilla nimikkeillä ja koulutuspohjilla. Kirjastosta löytyvät mm. vahtimestari, palveluvirkailija, kirjastovirkailija, erikoiskirjastovirkailija, kirjastonhoitaja, erikoiskirjastonhoitaja, lastenkirjastonhoitaja, informaatikko, pedagoginen informaatikko, toimistopäällikkö ja aluejohtaja.
Perustöitä ovat hyllytys, aineiston järjestäminen, paikantaminen ja korjaus. Monipuolinen asiakaspalvelu on kivijalka, joka sisältää mm. lainauksen, palautuksen, maksut, neuvonnan, tiedotuksen jne. Omasta kirjastosta lähtevien varausten haku (hakulistat) kuuluu myös päivittäiseen rutiiniin.
Kirjastotyöhön kuuluu myös opastusta: tiedonhaussa, asiakastyöasemilla, kirjaston käytössä ja aineiston paikantamisessa....
