WSOY:n sivujen mukaan Arto Paasilinnan tunnetuimpia teoksia ovat Jäniksen vuosi, Hirtettyjen kettujen metsä, Ulvova mylläri ja Hurmaava joukkoitsemurha. Lista Paasilinnan teoksista löytyy esimerkiksi täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna#Teokset
Kirjasammon sivuilta löytyy paljon tietoa hänestä ja hänen teoksistaan: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
Kansallisbiografiassa on myös artikkeli Paasilinnasta: https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4903
Linkki WSOY:n sivulle: https://www.wsoy.fi/kirjailija/arto-paasilinna
Kyseessä lienee E. A. Hagforsin (1827-1913) säveltämä "Laula kultani" J. H. Erkon tekstiin. Ensimmäisen säkeistön teksti on seuraava:
Laulappas mun kultasen', nurmi vihannoi! / Kuules kuinka kerttunen pensastossa soi! / Laulus on lempein, soittos on suloisin, kuulla kun voi.
Laulu löytyy ainakin kokoelmasta Sulasolin sekakuorolauluja 1.
Kysymäänne teosta ei tosiaan antamillanne tunnusmerkeillä ole helppo jäljittää. Kuvailunne perusteella kirja saattaisi edustaa viihde- tai jännityskirjallisuutta.
Jännitystä ja viihdettä tuotannossaan yhdisteleviä, paljon luettuja nykykirjailijoita ovat muun muassa Sidney Sheldon, Sandra Brown sekä Nora Roberts. Heidän teoksiaan on saatavilla suomeksi runsaasti.
Oivallinen dekkareihin keskittynyt internetsivusto on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä Dekkarinetti, joka sisältää muun muassa tänä ja viime vuonna suomeksi ilmestyneet dekkariuutuudet arvioineen, dekkarikirjailijoiden esittelyjä, dekkaripalkinnot, antoisan linkkihakemiston sekä tietoa käännösdekkareista:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Aarno Röngän...
Helmetistä löytyy sanahaulla, hakusana rintamerkit, Ken Sequinin kirja The graphic art of the enamel badge (Thames and Hudson, 1999). Siinä on 581 erilaista yhdysvaltalaista ja brittiläistä emalirintamerkkiä 1900-luvulta erinomaisin kuvin. Voit tarkistaa saatavuuden (kirjaa on kolmessa kirjastossa): http://www.helmet.fi/search*fin/drintamerkit/drintamerkit/1%2C2%2C3%2CB…
Museoviraston kirjastossa (http://www.nba.fi/fi/kirjasto ) on useita kirjoja venäläisistä rintamerkeistä.
Suomen Pinssiklubi ry on pinssienkeräilijöiden oma yhdistys, johon kuuluu 170 eri-ikäistä keräilijää Suomesta. Heiltä saa lisätietoja alaan liittyvästä materiaalista. Klubin puheenjohtajan puh.nro 019 321 885.
Googlella löytyy yhtä ja toista. Hakusanalla pinssien...
Tommy Tabermannilla on hyvät kotisivut ja siellä jopa mahdollisuus lähettää postia kirjailijalle. Suosittelen, että kysyt häneltä! Teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet, osa 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet (WSOY, 2000)Tommy Tabermann kertoo lyhyesti myös Rosa Luxemburg runokirjansa synnystä. Tämän saman tekstin voit kuitenkin lukea vaivattomasti Tommyn kotisivuilta: http://www.tommytabermann.net/
Viihdekirjallisuudella tarkoitetaan ajanviete- tai populaarikirjallisuutta. Käytännössä viihdekirjallisuus jakaantuu karkeasti ajatellen jännitys- ja romanttiseen kirjallisuuteen, josta toisinaan käytetään myös nimitystä naistenviihde. Näiden viihdekirjallisuuden lajien ilmenemismuotoja ovat siten dekkarit ja rakkausromaanit.
Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi).
Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen.
Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa mustavalkoinen kirjoitintuloste maksaa 0,50 €/kpl ja värituloste 1,00 €/kpl. Tarkempaa tietoa voi kysyä pääkirjaston osalta 2. kerroksen Info-pisteestä (puh. 03-621 3040, s-posti: kita(at)hameenlinna.fi). Lähikirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/auki)
Etsitty runo on Mika Waltarin kirjasta Neljä päivänlaskua. Kolmannen päivänlaskun kolmannessa jaksossa minäkertojan koira, jota kalvaa alinomainen levottomuus kätkemiensä mehukkaiden luuaarteiden tähden, laulaa näitä säkeitä hiljaa itsekseen.
Kirjastot saattavat ottaa lahjoituksia vastaan, mutta se riippuu paljon siitä, mitä kirjoja lahjoitukseen kuuluu. Esimerkiksi kohtuullisen uudet ja menevät kirjat otetaan luultavasti vastaan, mutta vanhat ja vähemmän suositut kirjat eivät oikein mahdu kokoelmiin. Tosin Pasilan kirjavarasto voi ottaa vastaan vanhoja harvinaisempia kirjoja, jotka puuttuvat kokoelmista tai joita on vain huonokuntoinen kappale. Kovin huonokuntoisia kirjoja ei kannata tuoda.
Monissa kirjastoissa on myös kierrätyshylly tai -kärry, johon kirjoja voi tuoda. Kirjakierrätyspisteelliset kirjastot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut, kun valitset pudotusvalikosta kohdan ”Kirjakierrätyspiste”. Välttämättä kaikkiin kierrätyspisteisiin...
Kiinalaiset kielet (tai siniittiset kielet) on kieliryhmä, joka kuuluu sinotiibetiläisten kielten kielikuntaan. Kiinalaiset kielet ovat lähtöisin yhdestä alkukielestä, jota puhuttiin Pohjois-Kiinan tasangon alueella yli 2000 vuotta sitten.
Kiinalaisten kielten luokittelu ei ole aivan yksinkertaista, sillä usein murteen ja kielen raja on hiuksenhieno. Tällainen luokittelu on myös poliittisesti latautunut kysymys.
Kielitieteilijä Yuan Jiahua on vuonna 1961 ilmestyneessä teoksessaan Hanyu Fangyan Gaiyao (Johdatus kiinan kielen murteisiin) luokitellut kiinalaiset kielet seitsemään eri ryhmään:
Mandariinikiinaa (普通话) puhutaan Jangtse-joesta pohjoiseen sijaitsevalla alueella. Mandariinikiina on Kiinan virallinen kieli ja myös...
Suomessa siirryttiin goottilaisista kirjaimista latinalaisiin noin 1920-luvulla. Tarkkaa vuotta ei ole, koska kirjaintyylien käyttö oli liukuvaa. Goottilaiset kirjaimet olivat käytössä joAgricolan aikaan eli ensimmäinen suomenkielinen raamattu on painettu niilla.
"Kun ensimmäiset suomenkieliset kirjat painettiin 1500-luvulla, oli tapana, että latinankielistä tekstiä, jota osasivat lukea vain papit ja muut oppineet, painettiin niillä latinalaisilla kirjaimilla, joita mekin nykyään käytämme. Sen sijaan kansankielistä tekstiä, jota ihan tavallisten ihmisten piti ymmärtää, painettiin koukeroisen näköisillä goottilaisilla kirjaimilla. Saksan- ja ruotsinkielisiä kirjoja oli jo aikaisemmin painettu goottilaisilla kirjaimilla, ja niitä alettiin...
Kysymäsi julkaisu löytyy Suomen sukututkimusseuran kirjastosta Helsingistä ja Joensuun yliopiston kirjastosta, Pielisjoen linnan laitoskirjastosta. Maakunta-arkistoissa on myös väestöluetteloita. Rekisterissä olevat julkaisun tiedot:
Ruskeala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754 (VA 10084) / Heljä Pulli (toim.)
23 lehteä
Helsinki : Karjalan Liitto, 1988
Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Lisäperukirjalla tarkoitat luultavasti täydennysperukirjaa. Varsinaisen perunkirjoituksen jälkeen voi ilmetä, että kaikkia kuolinpesän varoja ja velkoja ei ole syystä tai toisesta merkitty perukirjaan. Tällaisessa tapauksessa on kuukauden sisällä laadittava täydennysperukirja (tunnetaan myös täydennys- tai oikaisukirjana). Täydennysperukirjassa ilmoitetaan vain uudet tai muuttuneet tiedot, mutta siinä voidaan kuitenkin viitata aikaisempaan perukirjaan.
Näiden tietojen perusteella täydennysperukirja on siis itsenäinen dokumentti, ei alkuperäinen perukirja, sen kopio tai sen liite.
Lähteet
Finlex. 5.2.1965/40. Perintökaari. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=p… (viitattu 10.6.2020)
Kangas, Urpo...
Koko Catherine-sarja on suomennettu:
Catherine; Catherine ja herttua; Kaunis Catherine; Catherine rakkaani; Catherine ja rakkauden aika; Catherine ja vapaus; Catherine, linnanrouva
Tarkemmat tiedot löydät kansallisbibliografiasta Fennicasta http://fennica.csc.fi
Juliette Benzonin kaikki teokset löytyvät täältä:
http://www.lesromantiques.com/fiche_auteur.php3?auteursel=Juliette%20Be…
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. Pentti Lempiäisen "Suuresta etunimikirjasta". Taru ja Satu -nimillä on yhtenevää ainakin yhteinen ruotsinkielinen vastine Saga, josta nimet on suomennettu.
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Kun Facebookissa poistaa kaveripyynnön, pyynnön lähettäjä ei saa ilmoitusta poistamisesta. Lähettäjä ei pyynnön poistamisen jälkeen voi lähettää uutta kaveripyyntöä vuoteen. Listausta poistetuista kaveripyynnöistä ei saa Facebookista.
Ohjeita ja tukea Facebookin käyttöön: https://fi-fi.facebook.com/help
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)...
