Raamatusta ja alkoholista on kirjoittu jo 1800-1900-lukujen taitteessa, esim. Matti Tarkkanen: Raamattu ja raittiuskysymys (1886). Vähän tuoreempia teoksia esim. Seksi ja alkoholi Raamatussa, toim. Veli Toukomies (1981); Aune Greggas: Viini Raamatussa (1996, ks. myös http://www.etra-liitto.fi/LUENTO.HTML); Raamatun tekstejä 12 askeleen ohjelmaan (Suomen sininauhaliitto 2003). Raittiusaatetta tai alkoholismia sekä kristillistä etiikkaa käsittelevistä teoksista voi myös löytyä tätä aihetta käsittelevää tai sivuavaa kirjallisuutta. Nettipappikin on ottanut hiukan asiaan kantaa http://www.nettipappi.fi/?showmodul=20&deptid=9417&newsid=10318&NEWS=1
Runo löytyy nimellä Kalajuttu mm. teoksesta Lapsuuden kotiseutu (Salo-Mustonen-Paalanen).
Runo kulkee myös nimellä Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja on julkaistu Lauri Pohjanpään kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Launonen on ollut yleinen nimi erityisesti Savossa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Samaa kantaa ovat myös Lopen kylännimi Launonen, Lahden Laune ja Porin Launainen. Muita samantaustaisia nimiä ovat Launainen, Launiainen, Launia, Launiala, Launila, Launo, Launoila ja Launola. Kaikkien näiden nimien taustalla on muinaissaksalainen nimikanta Launa, joka on tarkoittanut iloista.
(Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Jari Tervon Pohjan hovi kertoo miesporukan edestakaisesta taksimatkasta Rovaniemeltä Sodankylään tarkoituksena etsiä kadonnutta lompakkoa. Matkan aikana ryypätään ja kerrotaan tarinoita, jotka ovat kirjassa tärkeämmät kuin itse matka. Parhaiten saat tietoa kirjasta lukemalla sen itse. Lyhyen juoniselosteen löydät Jari Tervoa esittelevältä sivulta http://www.rovaniemi.fi/lapinkirjailijat/tervo.htm ja kirjasta Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003), joka löytyy kirjastosta. Netillä on lukijan arviointi sivulla http://www.vastela.net/paula/tervopoh.htm . Lukuisiin kirja-arvosteluihin voit tutustua kirjastossa. Aikakauslehtiarvosteluja on lehdissä:
Suomen kuvalehti 1992, nro 41, sivu 65
Kaltio 1992, nro 5, sivu 189
Parnasso 1991, nro 6, sivu...
Joulukalenterissa esitettyjä lauluja ei ole levytetty. Satu on julkaistu kirjana sekä äänikirjana, jolle kirjan tarinat on luettu. Äänikirjan on julkaissut Lasten parhaat-kirjakerho v. 2006.
Ensin naisten tekemästä väkivallasta
kaunokirjallisuutta (suurimmaksi osaksi on jätetty jännityskirjallisuus pois):
-Aiskhylos: Agamemnon (Oresteia-tetralogian 1. osa, näytelmä)
-Virginie Despentes: Pane mua, Maailmanlopun tyttö
-Helvi Hämäläinen: Kaunis sielu
-Aino Kallas: Sudenmorsian (jos eläinten tappaminen sopii kysymykseesi)
-Anja Kauranen: Pelon maantiede (myös elokuvana)
-Stephen King: Carrie, Piina, Dolores Claiborne (kaikki myös elokuvina)
-Hanna-Riikka Kuisma: Käärmeenpesä
-Essi Kummu: Mania
-Stieg Larsson: Millennium-trilogia (myös elokuvana)
-Leena Lehtolainen: Tappava säde
-Nibelungein laulu (toisessa osassa nainen kostaa miehensä kuoleman, sovitettu ainakin elokuviksi ja oopperaksi)
-Ingrid Noll: Apteekkari, Kukko on kuollut...
"Crispianuksen päivän puhe" on peräisin Shakespearen näytelmästä Henrik V, sen neljännen näytöksen kolmannesta kohtauksesta, jossa se on kuninkaan ensimmäinen repliikki.
Näytelmästä on olemassa kaksi suomennosta, Paavo Cajanderin (Kuningas Henrik Viides, 1905) ja Matti Rossin (Henrik V, 2009). Rossin käännöksessä rivit on numeroitu; kuningas Henrikin Crispianuksen päivän puhe on riveillä 26-84.
Ainakin alla olevat ratkaisukirjat julkaistiin tuona ajanjaksona. Luettelo tuskin on täydellinen, kirjasta saattaa puuttua ratkaisukirjat-merkintä.
- Yllätysmatkat : seikkaile ja ratkaise / suom. Esa Mela (1989)
- Katkaistu käsi / Chaland, Fromental (1991)
- Kummitusmatkat (1991)
- Luciferin merkki / Goffin, Peeters (1991)
- Hoksaatko? : syyllinen vai syytön? / Marvin Miller (1992)
- Hiljaisuus, murha! / Sokal, Riviere (1992)
- Varjojen soturit / Dodo, Ben Radis (1992)
- Minä rikosetsivä / Marvin Miller (1994)
- Suuri aarrejahti / A. J. Wood
- Mustan tornin valtias / Steve Jackson (1987)
- Velhovuoren aarre / Ian Livingstone, Steve Jackson (1987)
Hei,
Porvoossa voi esim. ottaa yhteyttä alla oleviin paikkoihin ja kysyä saako heille tuoda kirjoja.
Lounasravintola Trafik:
Ravintolassamme on erikoisuutena vapaasti käytettävissä oleva kirjanvaihtopiste. Sieltä voit ottaa kirjan mukaan ja tuoda tilalle toisen.
http://trafik.yhteystietopalvelu.com/index.php
Pro Uusiokeskus
http://personal.inet.fi/yhdistys/uusiokeskus/index.htm
Samaria-kirppis
http://www.samaria.fi/samariafi/samaria-shop_kirppikset/porvoo_tyopajat…
Helsingissä Kampin kauppakeskus- linjaautoasemassa on kierrätyspiste kirjoille Kampin suutari-avainpalvelu lähellä.
Hei!
Kyseinen markka oli käytössä vuosina 1952-1962 ja se on valmistettu raudasta. Kolikkoa tehtiin kahta eri kokoa, joista liitteeksi laittamassasi kuvassa esiintyy niistä pienempi. Lisätietoa muistakin vanhemmista markan rahoista löytyy esimerkiksi osoitteesta Kolikot.com tai Keräilyraha.fi.
Mikäli kysymyksesi koskee vuoden 1952 markan jälleenmyyntiarvoa, löytyy tuloksia laajaksi laidasta laitaan riippuen myyjästä ja kolikon ominaisuuksista (esimerkiksi kunto ja koko). Esimerkiksi eräässä Keräilyraha.fi-sivuston ilmoituksessa samaa vuoden 1952 markkaa myydään 0,20 euron hintaan, kun taas Antikvariaatti.net-sivusto listaa (todella hyväkuntoisen) kolikon ostohinnaksi 5 euroa.
Jos taas...
Kysymyksestäsi ei ilmene, mitä ja miten vanhoja lehtiä haluaisit selailla.
Pasilan kirjastossa on Helmet-kirjastojen suurin lehtikokoelma ja siellä säilytetään myös lehtien vanhoja vuosikertoja. Vanhempia lehtiä voi lukea mikrofilmattuina.
Digitaalisella mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mikrofilmeistä saa myös paperikopiota. (0,50 € / kopio, koko A3). Mikrofilmien lukulaitteen voi varata osoitteesta https://varaamo.hel.fi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palvelut
Helmet-haulla voit tarkistaa kuuluuko etsimäsi lehti Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mikäli sinulla on lisää...
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta voi etsiä kirjailijoita sanoilla kirjastonhoitajat tai kirjastovirkailijat. Listat ovat melko pitkät. Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, jotka ovat työskennelleet tai työskentelevät kirjastossa.Raija SiekkinenMaisku MyllymäkiBo CarpelanMary Ann SchafferVolter KilpiJorge Luis BorgesHelena AnhavaJorma EttoAnn-Christin AntellMathias RosenlundSilene LehtoKati TervoNelli Hietalahttps://www.kirjasampo.fi/fi Kirjastokaistalla on sarja Kirjaston kirjailijat:https://www.kirjastokaista.fi/kirjaston-kirjailijat-sarja/ Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin. Tässä vanha vastaus:https://www.kirjastot.fi/kysy/ketka-tunnetut-suomalaiset-kirjailijat-n?…
Jyväskylän kaupunginkirjston kokoelmasta löytyy useita kirjoja, etenkin muistelmia, joissa käsitellään sotaorpoutta. Hakemalla tietokannastamme http://www.aaltokirjastot.fi/ asiasanalla sotaorvot näette teokset ja voitte myös tarkistaa teosten saatavuuden.
Sodan jälkeen erilaiset järjestöt, esim. Mannerheimin lastensuojeluliitto, Pelastakaa lapset ry sekä monet kansalaisjärjestöt avustivat ja tukivat sodasta eri tavoin kärsineitä perheitä, myös sotaorpoja. Näistä asioista löytyy varmasti tietoa em. järjetöjen historiikeista.
Nykyisin mahdollisesti saatavia sosiaali- ja terveyspalveluavustuksia tai KELAN antamia avustuksia voi tiedustella oman asuinkunnan sosiaali- ja terveystoimen virastoista sekä paikallisesta tai valtakunnallisesta Kelan...
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/...
Kappale tunnetaan sekä nimellä Vill ha dej että Vill ha dig. Kirjastotietokannoista ei löytynyt kummallakaan nimellä muuta suomenkielistä versiota kuin tuon Smurffien Kun smurffilta suukon mä sain. Myöskään Yleisradion kattavasta Fono.fi-tietokannasta ei löytynyt muita versioita.
Vaikuttaa siltä, ettei muuta suomenkielistä versiota ole tehty.
Laulun sanat löytyvät Kansanopiston laulukirjasta (nuottipainos, 7. painos). Se on Ilmari Hannikaisen säveltämä ja Hilja Haahden sanoittama. Sitä on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Äänitteenä Lahdesta löytyy kantele-esitys CD-levyltä: Kantele Duo: Finnish folk favorites. Kyseessä voi olla hieman erilainen versio, vaikka nimi on Oi jos nukkua saisin. Tekstiliite ilmoittaa kappaleen olevan kansansävelmä, S. Järvisen ja M. Kontion sovittama.
Kysymäsi teoksen 2. korjattu painos (Helsinki, Sukuseura Rontu, 1995, Gummerus, ISBN 952-90-6254-0) löytyy Kansalliskirjastosta, os. Unioninkatu 36, ; se kuuluu KANSALLISKOKOELMAAN, jota saa tutkia vain lukusalissa, aukioloajat ma-pe klo 9-20, la klo 9-16, puh 09-191 23196
Runo löytyy P. Mustapään kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle, WSOY 1945 (1.p.)
Jos haluat lainata kirjan kirjastosta, sijaintitiedot löytyvät täältä
http://www.helmet.fi/
Suomessa on Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimetty vuodesta 1899 lähtien 2441 Aijaa. Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa kerrotaan, että Suomessa nimi Aija on ilmeisesti mukailtu nimestä Eija. Heprean kielessä sana aija tarkoittaa korppikotkaa ja Raamatussa Aija on miehen- ja paikannimi. Siihen paljonko maailmassa on Aijoja on mahdotonta vastata. Ilmeisesti ei kuitenkaan kovin paljon, sillä esim. Bruce Lanskyn Baby names around the world -teos ja Teresa Normanin A world of baby names -teos eivät tunne nimeä.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu löytyy osoitteesta http://verkkopalvelut.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
