- Teoksessa Narinkka (1997) s. 173 - 246 Gladh, Sven: Sörkka silloin ennen, ISBN ISBN: 951-772-988-X
- Kallion kulmilla: Työläisperheen elinolot Helsingin Pitkänsillan pohjoispuolella vuosina 1890 - 1940, julk. Työväen Sivistysliiton Helsingin opintojärjestö 1989, ISBN 951-95165-7-3 (nid.)
- Siltasaari ennen ja nyt, julk. Siltasaariseura 1993,ISBN 952-90-5088-7 (sid.)
- Kallion historia/Juha Koskinen, julk. Kallio-Seura ry. 1990
- Pitkänsillan tuolla puolen:Helsingin kaupunginarkiston järjestämä näyttely Kallion ja Sörnäisten kaupunginosien kehityksestä: Suomenkielinen työväenopisto 16.1 - 16.2.1986/ Impola, Sirkka, julk. Helsingin kaupunki 1986
Alppilan historia:
Viertotietä itään ja länteen : Helsingin vanhoja kortteleita 3/Hackzell,...
Jos lehden turmelee leikkaamalla siitä kuvia, irrottamalla sivuja tai muulla tavalla, joutuu siitä korvausvastuuseen, mikäli asia vain huomataan. Lehden voi korvata maksamalla lehden tietoihin merkityn korvaushinnan, jonka voi kysyä kirjastosta. Vaihtoehtoisesti voi tuoda ehjän ja hyvässä kunnossa olevan lehden saman numeron, mutta siitä on sovittava lehden omistajakirjaston kanssa etukäteen. Helsingin kaupunginkirjaston korvauskäytännöistä löytyy tarkempaa tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/korvaukset/.
Joissakin kirjastoissa lehdistä saatetaan irrottaa julisteet ja muut lisukkeet ennen kuin lehdet laitetaan lainattaviksi, jottei asiakkailla tulisi kiusausta ottaa niitä omiksi. Etenkään avaimenperiä ja muuta vastaavaa tavaraa...
En itse katsonut tuota konserttia, mutta netistä YouTubesta löysin videon Happy global 2012 from Vienna (Music in the air / Musik in der Luft)(http://www.ipolitics360.com/Videos/HappyGlobal2012fromViennaMusicinthea…), joka ilmeisesti esitettiin väliajalla ja jonka musiikin esitti The Philharmonics -niminen kokoonpano. Nettisivun oikeassa reunassa on kerrottu, mitä sävellyksiä "elokuvassa" on käytetty: "2. Waltz no.2 (Dmitri Shostakovich)". Tämä kappale alkaa noin 2 minuutin kuluttua videon alusta.
Tämä Šostakovitšin tunnettu valssi löytyy esim. kirjastojen luetteloista nimellä:
Sarjat, kamariork., nro 2. Nro 7, Valssi II
Tästä sarjasta käytetään esim. julkaisuissa myös nimitystä Jazz-sarja nro 2 ja Sarja varieteeorkesterille....
Tommy Tabermannin runo "Minä haluaisin" on kokoelmasta "Kipeästi keinuu keinumme" (1979). Jälkimmäinen etsimäsi Tabermannin runo, joka alkaa siis alkaa "Onni, kerro minulle", on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa "Tähtiä kämmenellä" (1974).
Molemmat runot löytyvät myös mm. teoksesta Tabermann: Runot 1970 - 2010.
Lähde:
Tabermann, Tommy: Runot 1970 - 2010 (Gummerus,2010)
Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Tutkimani suomenkieliset idiomisanakirjat eivät selvittäneet sanonnan taustaa. Se saattaisi olla laina englannin kielestä, jossa on vastaava kyttyrä-sanaan perustuva sanonta "get/have the hump" (kirjaimellisesti "saada kyttyrä"), 'närkästyä, ärsyyntyä, tykätä kyttyrää'.
Lähde:
Englanti-suomi idiomisanakirja
Hallitsijan lisänimistä ei löytynyt mitään kattavaa luetteloa. Lisänimi Suuri, "The Great", on kuitenkin ollut yleinen, tunnetuimpia juuri nuo mainitsemasi Aleksanteri Suuri, Pietari Suuri, Katariina Suuri ja Kaarle Suuri. Muitakin suuria maailmanhistoria siis tuntee, naisia en kyllä onnistunut löytämään kuin tuon Katariinan.
Tässä esimerkkejä, lista ei ole kattava:
Babylonian kuninkaat:
Sargon I Suuri, hallitsi 2340-2284 eKr.
Kastilia:
Ferdinand I "Le Magno", hallitsi 1029-1065
Makedonia:
Aleksanteri Suuri, Alexander II "The Great", hallitsi 336-323 eKr.
Navarro:
Sancho III Suuri, hallitsi 1004-1035
Osmanien valtakunta ja Turkki:
Soliman II Suuri, hallitsi 1520-1566
Persia:
Kyyros I Suuri, Cyrus "The Great", hallitsi 559-530 eKr....
Virittäjä-lehdessä 1&2, 1920 on T. I. Itkosen artikkeli Lappalaisperäisiä paikannimiä suomenkielen alueella ( s. 1-57 s.). Siinä
viitataan Saija-alkuisiin paikannimiin eri puolilla Suomea (Hartola, Kittilä) ja kerrotaan että nimi on muinainen miehennimi Kemin-lapissa ja siitä johtuu sukunimi Saijets. Inarissa tunnetaan myös taruolento nimeltään
Caijadž.
Koivu on saameksi soahki, nuri k. látnjá, tunturik. lageš, laho k. stohkki ; koivupölkkŧ. čoska ja koivuselänne. maras ; koivikko soahkevuovdi (koivumetsä)
ILmari Mattus kirjoittaa Erämaan paikannimistö -artikkelissa (Tapio Tynyksen toimittama "Vätsäri", 2000):
Sainiemi, Cainjarga, Akulahden rannalla. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt Inarissa (s. 304...
Adalminan helmi-satu löytyy ilman kuvitusta aika monesta teoksesta, muun muassa Otavan toimittamasta Topeliuksen kauneimmat sadut-kirjasta, viidennen painoksen sivulta 90. Maija Karman kuvittaman kauniin, Adalminan helmi-nimisen kuvakirjaversion on painattanut Tammi. Helmet-haulla löytyy lisää teoksia. Sivulla www.helmet-fi kannattaa valita Sanahaku, rajata aineisto suomenkielisiin kirjoihin ja kirjoittaa hakutermiksi Adalminan helmi.
Hei!
Netissä osoitteessa www.opintoluotsi.fi kerrotaan elintarvike-ekonomia-alasta. Opinnoissa käsitellään elintarvikkeiden teollista tuotantoa ja jakelua ja palveluiden taloudellista analysointia ja suunnittelua. Opinnoissa voi erikoistua myös suurtalouteen tai hotelli-, ravintola- tai matkailualaan. Elintarvike-ekonomiassa maisterin tutkinnon suorittanut voi työskennellä opettajana, tutkijana, johtamis-, suunnittelu- tai kehittämistehtävissä. Tämän alan työpaikkoja on elintarviketeollisuudessa, hallinnon ja kaupan alalla.
Palkoista voisi löytyä tietoa netistä hakusanoilla: Akavalaiset työmarkkinat 2007 tai osoitteella www.akava.fi "Tutkimukset ja julkaisut".
Lahden kaupunginkirjastossa on teos
Tienhaara - Viipurin kaupunginosa kartanoalueen keskellä / kirjoittajat Eelis Ahtiainen, Heikki Fontell, Tapio Sormunen. Hki : E. Ahtiainen, H. Fontell, T. Sormunen, 1990
Koska ette ole lahtelainen, voitte pyytää kirjan kaukolainaksi oman kirjastonnne kautta.
Tietokannoista löytyivät lisäksi teokset:
Viipurin Tienhaara : siel myö asuttii / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1998.
Viipurin Tienhaara kuvien kertomana / toim. Tapio Sormunen. Hki : Entiset tienhaaralaiset, 1996.
Westerlund, Göran
Tienhaara : Finlands lås. Hki : Söderström, 1995.
Näitä kolmea kirjaa ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta niiden kaukolainaaminen on mahdollista muualta.
Lisäksi Janakkalan kirjastossa on...
Tietoja nk. Suuresta vakoilujutusta löytyy tietoja mm. Jukka Rislakin kirjasta Erittäin salainen: vakoilu Suomessa. Love-kirjat 1982.
Myös alla olevasta linkistä löytyy vähän tietoja.
Valitettavasti Juho Einari Vähän talon tarkasta sijainnista en löytänyt tietoja. Suoisittelen, että otatte yhteyttä Puistola Seuraan. Uskoisin, että sieltä löytyy paikallistuntemusta ja muistitietoa Puistolan alueesta.
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=41374
http://kaupunginosat.net/puistola/index.php/puistola-seura-ry-mainmenu-…
Matkalaulu on saksalainen kansansävelmä. Siinä on kolme säkeistöä. Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. nuottikokoelmista Suuri Toivelaulukirja 19, Nuorten laulukirja (toim. Wilho Siukonen) ja Laulava toivonliitto (toim. Jussi Ilvonen).
1.
Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Vaaroja on täynnä tie, seikkailusta toiseen vie.
Heissun, heissun, heissunhei, rallallei, rallallei!
Heissun, heissun, heissunhei, rallallallallei!
2.
Ja jos matka uuvuttaa, heissunhei, rallallei,
metsä suojaa tarjoaa, rallallallallei!
Siellä mätäs vuoteena, sinitaivas kattona.
Heissun, heissun jne.
3. Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Surut, huolet...
Alkoholin tuontimääräykset Suomeen koskevat jokaista. Toisesta EU-maasta voi tuoda verottomasti 1 litran väkeviä (yli 22%) ja 3 litraa aperitiivejä (maks. 22%) tai kuohuviinejä. Mietoja viinejä voi tuoda 5 litraa ja olutta 15 litraa. Suomen verot maksamalla voi alkoholijuomia tuoda Suomeen ilman määrällisiä rajoituksia.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa on useampia teoksia, joissa on nukenvaatteiden teko-ohjeita.
Niitä löytää aineistorekisteristämme asiasanalla "nukenvaatteet". Voit myös hakea asiasanoilla "käsityöohjeet" ja "nuket" tai "nuket" ja "vaatteet". Teokset sijaitsevat pääasiallisesti pääkirjastossa ja Lastenkirjastossa.
Vanhoja käsityölehtiä saa lainaksi mm. pääkirjastosta, kuten esim. Suuri käsityökerho (vuodet 1975-1992 epätäydellisesti varastossa) tai Suuri käsityölehti (v. 1992-2000). Uusia Turun kaupungin- kirjastoon tulevia käsityölehtiä ovat esim. Novita, Kauneimmat käsityöt ja Uudet käsityöt.
Ihmisten keskipituus on kasvanut mm. hyvän ravinnon vuoksi. Asiaa on käsitelty lääketieteellisessä kirjallisuudessa, esim. Silventoinen, Karri,
Pituuden sosiaaliset taustatekijät sekä pituuden yhteys aikuisiän terveydentilaan ja sosiaaliseen asemaan Suomessa / Karri Silventoinen
Julkaistu: Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997, Mikrokortti 3248. Tämän kirjan voit kaukolainata lähikirjastosi kautta.Aiheesta on myös artikkeleissa, tässä artikkeliviite:
"Kivipelto, Arja, Hujopit voivat hyvin : suomalaisten pituuden vaihtelut ovat kuvanneet väestön terveyttä osuvasti,
Sanomalehti Helsingin sanomat (HS)
Päiväys 1997-02-08
Artikkeliin kuuluu lisäksi kirjoitus: Pituuskasvu etenee sysäyksinä : jos lapsi saa riittävästi ravintoa eikä sairasta...
Kysymästäsi aiheesta on kirjoitettu useita teoksia. Kirjastojen tietokannoista kirjoja voi hakea esim. asiasanoilla vammaisuus (tai vammaiset) ja muistelmat tai jonkin tietyn vammaisuuden lajin mukaan esim. CP- vammaiset ja muistelmat. Yleisen suomalaisen asiasanaston mukaan (=YSA) vammaiset - asiasanan suppeammat termit ovat aistivammaiset, aivovammaiset, CP- vammaiset, kehitysvammaiset, keuhkovammaiset, liikuntavammaiset, puhevammaiset, selkäydinvammaiset, sotainvalidit ja tuki- ja liikuntaelinvammaiset. Vammaisuus- asiasanan suppeammat termit ovat kehitysvammaisuus, kuurosokeus ja kuurous. Mikäli haluat tutkia muistelmia MBD-oireyhtymään, ADHD:hen, autismiin tai Aspergerin oireyhtymään liittyen voit laittaa kyseisen termin asiasanaksi...
Yleisten kirjastojen osalta kelpoisuusvaatimukset on esitetty 1.1.2010 voimaan tulleessa kirjastoasetuksessa 17.12.2009/1157 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157 Asetuksen mukaan kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosen-tilla tulee olla seuraava korkeakoulutasoinen koulutus:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa...
Oletan, että haltiakielellä tarkoitetaan tässä suurhaltiakieltä eli quenyaa, joka lienee Tolkienin kielistä pisimmälle kehitetty ja josta löytyy eniten tietoa. Lause käännettynä quenyaksi:
Melmë alaturyas ilqua.
Käännöksen pohjana on käytetty seuraavia sanastoja:
http://www.ambar-eldaron.com/telechargements/quenya-engl-A4.pdf
http://www.ohtar.com/fantasy/dictionary.htm
Netistä löytyy useita muitakin, voi kokeilla Google-hakua ’ english-quenya’.
Paras löytämäni kielioppi löytyy täältä: http://folk.uib.no/hnohf/quenya.htm, muitakin on.
Linkkejä ja tietoa, myös muista haltiakielistä, löytyy esim. Wikipediasta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Quenya sekä KontuWikistä http://wiki.kontu.info/Etusivu, jossa on todella runsaasti Tolkien-tietoutta.
