Tämänkaltaisia humoristisia vertailuja löytyy useistakin eri vitsikirjoista. Samasta tarinasta voi olla useita erilaisia muunnelmia ja päähenkilöiden kansalaisuus voi myös olla eri kuin etsimässänne tarinassa.
Kokoelmissamme on niin runsaasti huumori- ja aforismikirjallisuutta, joten emme pysty käymään kaikkia teoksia läpi. Joten tässä vain muutama vinkki siitä, miten voisitte itse jatkaa etsintäänne.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi:8000 voitte hakea esimerkiksi seksuaalisuuteen liittyviä vitsikirjoja valitsemalla palvelun vasemmasta yläreunasta kohdan haku ja kirjoittamalla siellä kahdelle eri pudotusvalikkoriville hakusanoiksi (asiasana-kohtaan)
vitsit ja seksuaalisuus. Vastaavasti voitte käyttää myös hakusanoja...
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. Pentti Lempiäisen "Suuresta etunimikirjasta". Taru ja Satu -nimillä on yhtenevää ainakin yhteinen ruotsinkielinen vastine Saga, josta nimet on suomennettu.
Kirjastojen kokoelmista poistetaan kirjoja huonon kunnon tai vanhentuneen tiedon vuoksi. Itiökasvit värikuvina on edelleen käypä ja lainattu teos aiheesta, josta kaiken kaikkiaan on ilmestynyt melko vähän kirjallisuutta.
Vanhoja kirjoja voi etsiä myös antikvariaateista. Antikvaaristen kirjakauppojen Internetosoitteita löytyy kätevästi Makupalojen hakemiston kautta www.makupalat.fi > Taiteet > Kirjallisuus > Kustantajat, kirjakaupat > Antikvariaatteja, käytettyjä kirjoja.
Mahtaisikohan kyseessä olla laulu, joka on saanut suomenkielisen nimen "Picardyn ruusuja"? Näyttää kuitenkin siltä, että laulu ei ole ranskalainen. Laulu on alkuperäiseltä nimeltään "Roses of Picardy" ja säveltäjä on Haydn Wood. Suomenkieliset sanat lauluun on sommitellut Kullervo ja suomeksi laulu alkaa säkeellä "Kerran puiden alla seisoi neito".
Laulun suomenkieliset sanat löytyvät esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osasta 6 tai nuottijulkaisusta Suosittuja ikivihreitä : evergreens. 2 (Fazer, 1981)
https://finna.fi
Hyviä tiedonlähteitä etunimien historiaan ja merkityksiin ovat monenlaiset etunimikirjat. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja on paljon käytetty ja laaja teos. Voitte tutustua tarkemmin tähän ja muihin samankaltaisiin teoksiin esimerkiksi Lahden kaupunginkirjastossa. Teokset löytyvät luokasta 88.2903. Tässä muutamia tietoja nimistä:
Heidillä on kaksi alkuperää. Saksankielinen nimi Adelheid, joka tarkoittaa jalosukuista tai jalomielistä ja vanha pohjoismainen nimi Heid, joka tarkoittaa valoisaa, valoa tai pilvetöntä. (Suuri etunimikirja s. 102)
Juliana on Julianuksen sisarnimi. Nimen alkuperä liittynee Mikael Agricolan rukouskirjassa vuodelta 1544 mainittuun pyhimykseen Juliana Neitsyt. Tällöin nimi oli helmikuun kuudennentoista päivän...
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi? sanotaan Veetin ja Veetun olevan Fredrikin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen)
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Kuvia ja tietoa hämähäkeistä löytyy useista selkärangattomia eläimiä käsittelevistä kirjoista. Esim. Uusi Zoo : suuri eläinkirja, osa 9, WSOY, 1991. Teoksesta Sandhall, Åke : Hämähäkit sukulaisineen, WSOY, 1981 löytyy myös Suomessakin esiintyviä hämähäkkejä.
Asiasanalla hämähäkit löytyy Aalto-kirjastojen tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2 maailman hämähäkkejä esitteleviä teoksia. Tietokannasta voi tarkistaa myös kirjojen saatavuuden.
Lukuisista erilaisia ötököitä ja hyönteisiä esittelevistä kirjoista löytyy tietoa hämähäkeistä, mutta niissä ei valittettavasti aina ole esitelty kaikkia hämähäkkilajeja, esim. Kalliola, Iiris : Ötökät, WSOY, 2002,
Internetistä löytyy hämähäkit -hakusanalla (myös kuvahakuja kanattaa kokeilla...
Tatu Pekkarisen Savon ukon esitelmä rakkaudesta näyttäisi löytyvän vain vanhalta "savikiekolta", levymerkki Victor 3 80555 (78) ja äänitysvuosi lienee 1927. Yleisradion äänilevystössä levy on ja sen tunnus on Äänilevystö (Yleisradio) ÄDAT 361. Voisit ottaa suoraan yhteyttä Yleisradioon osoitteella aanilevysto@yle.fi, ja kysyä, onko heillä mitään mahdollisuutta kopioida levyn sanoja.
Tässä joitakin viitteitä + sitaatti tai lyhyt esitys sitaatin sisällöstä.
Osoitteessa http://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu
on suomenkielinen sitaattiwikipedia.
Huotari Anna-Leena ja Maija Lehto (toim.):Johtamishaasteena muutos, s. 94 - kirjaston asema ubiikkiyhteiskunnassa
Leena Krohn: Kirjallisuuden uusjaosta, sivu 29 teoksessa Hypén Tarja-Liisa: Kirjan matka tekijöiltä lukijoille, 2007 - verkkokirjasto ei korvaa fyysistä
kirjastoa
Raili Kaupin esitelmä "Mitä on kirjasto" (1952) on julkaistu osoitteessa
http://xmacex.wordpress.com/category/sitaatteja/
Hän lausuu esim.: "Kirjastosta ihminen löytää sen, mitä filosofit ja
tiedemiehet ovat hänen omista kysymyksistään ajatelleet, löytää sen elämän, joka säilyy maailmankirjallisuuden kuvaamana...
Merja Jalon tuotanto on todella laaja. Suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta löytyy 180 viitettä teoksista, joiden tekijä on Merja Jalo (joistakin teoksista saattaa olla useampia painoksia). Koko teoslistaa voit tarkastella esimerkiksi kirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa (ks. linkki alla).
Jalon lapsuudesta ei kerrota ainakaan teoksissa, joita minulla oli käytettävissä. Alla on linkki kirjailijaesittelyyn, jossa on muutamalla lauseella kerrottu Merja Jalon lapsuudesta ja nuoruudesta.
Kirjailija Merja Jalon tuotannosta löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. (toim. Ismo Loivamaa) Kirjastopalvelu Oy, 1995
Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset...
Jugurtit ovat näin maallikosta melko samanlaisia, mutta niiden happamuus ja rasvapitoisuudet vaihtelevat. Valio kertoo jugurttiensa eroista näin:
"Valio Bulgarian jogurtti on maultaan raikkaan hapan ja siinä on vain 3,5 % rasvaa. Hauskasti lohkeava rakenne syntyy suomalaisen maidon ja bulgarialaisen hapatteen yhdistelmästä. Valio Bulgarian jogurtti on kevyempi vaihtoehto ja siksi parhaimmillaan yksinkertaisissa ohjeissa, kuten kastikkeissa.
Valio turkkilainen jogurtti on maultaan pehmeä ja koostumukseltaan kermainen jogurtti. Rasvaa täyteläisessä jogurtissa on 10 grammaa sadasta. Korkean rasvapitoisuuden ja jämäkän rakenteen ansiosta se sopii monipuolisesti alkuruokiin, jälkiruokiin ja leivontaan. Voit tehdä siitä myös ihanan...
Aiheesta on kirjoitettu paljonkin.
Kai Ekholmin toimittamassa teoksessa Kielletyt kirjat.1996 on asiaa selvitetty näin: "Haanpää ei suostunut WSOY:n vaatimiin novellikokoelmaa Kenttä ja kasarmi koskeviin poistoihin. Kirjan kustansi sosialidemokraattinen Kansanvalta. Kenttä ja kasarmi (1928, N) loukkasi isänmaallisia piirejä ja aiheutti Haanpään kustannuskiellon 1930-35.
Markku Envallin teoksessa Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (1984) on s. 30-36 analysoitu Kenttää ja kasarmia ja sen saamaa julkisuutta otsikolla Pentti Haanpää I : Rumilukset tasavallan julkisivulla. Saman teoksen lopussa on luettelo lehtiartikkeleista, joissa asiaa on käsitelty.
Vesa Karosen teoksessa Haanpään elämä (1985) luvuissa Kenttä ja kasarmi (s.40-52) sekä "...
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa lasten ja nuorten kirjoja voi varata ilmaiseksi. Verkkokirjastossa Web-Origossa tehdyistä varauksista varausmaksu kirjautuu kuitenkin aina asiakastietoihin. Lasten ja nuorten kirjojen varausmaksuja ei tarvitse kuitenkaan maksaa. Henkilökunta poistaa asiakastiedoista lastenkirjojen varausmaksuja aina kun sellaisia huomataan. Jos sinulle on kuitenkin jäänyt varausmaksuja asiakatietoihisi, voit pyytää kirjastossa käydessäsi virkailijaa poistamaan ne.
Vuonna 2007 suomeksi ilmestynyt Kolmastoista kertomus (The thirteenth tale, 2006) on toistaiseksi ainoa englantilaiselta Diane Setterfieldiltä julkaistu kaunokirjallinen teos.
Ennen kaunokirjailijaksi ryhtymistään Setterfield toimi kirjallisuudentutkijana erikoisalueenaan 1800- ja 1900-lukujen ranskankielinen kirjallisuus, etenkin Andre Gidé, joka oli myös hänen tohtorinväitöskirjansa aihe (Mise en abyme, retroaction and autobiography in the early works of Andre Gide, 1993).
Valitettavasti tuota Sonnet XVII runoa ei suomennettuna löydy.
Katsotut runoteokset: Kapteenin laulut. WSOY 2008, Valitut runot. Tammi 1983, Andien mainingit. Tammi 2005, Kysymysten kirja. Loki-kirjat 1999. Neruda, Pablo: Runoja. Tammi 1971. Yhdeksän sarjaa lyriikkaa. Weilin+Göös 1969. Näin ihminen vastaa -Valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta. Turun sanomalehti ja kirjapaino oy 1964.
Lisäksi tutkittu kirjaston omasta sekä alta löytyvistä tietokannoista, mutta ei tulosta.
http://runotietokanta.kaupung...ahti.fi/
https://finna.fi
Laulu on nimeltään "Sua hyväilen", ja sen on levyttänyt Seppo Hanski. Laulun on säveltänyt Roberto Livraghi ja suomenkieliset sanat ovat Juha Vainion. Laulun alkuperäinen nimi on Quando cade un fiore, joissakin lähteissä myös Quando cadu un fiore. Laulu alkaa: "Niin kuin linnun hennon rikkoutuneen lennon".
Laulun esitys löytyy "20 suosikkia" -sarjan cd-levyltä Hanski, Seppo: Dona, dona (Fazer Records, 1996) ja myös YouTubesta (https://www.youtube.com/watch?v=Pi5zbjJdOwE). Suomenkieliset sanat löytyvät vihkosesta Toivelauluja : iskelmien aarreaitta : 72: 2 - 1967. Nuottia en onnistunut löytämään.
Räätälit eli vaatturit istuvat pöydällä jalat ristissä, koska kyseinen asento on usein käytännön sanelema: Työkappale pysyy siinä hyvin paikoillaan ja sitä on helppo levittää pöydälle tarkastelua varten, kuten Matti Räisänen Perinteisiä käsityöammatteja -teoksessa kertoo sivulla 157 (WSOY, 1986).
