Kymmensormijärjestelmää opetetaan nykyisin usein jo alakoulussa. Itseopiskelu onnistuu kätevimmin verkossa, josta löytyy useita ilmaisia sivustoja tuohon tarkoitukseen.
http://www.typingstudy.com/fi/
https://www.sense-lang.org/typing/tutor/keyboardingFI.php
http://www.bbc.co.uk/guides/z3c6tfr
Peter J. Bentleyn kirjassaan Numerot : kuinka matematiikka muutti maailmaa esittämä huomautus suurista luvuista saattavat auttaa hahmottamaan, kuinka iso Grahamin luku oikeastaan on:
Kuinka suuri luvun on mahdollista olla? Eräs suurimmista luvuista, joille meillä on nimi, on sentiljoona: ykkönen, jonka perässä on 600 nollaa. Se ei kuitenkaan ole luvuista suurin. Googolplex on paljon suurempi - ykkönen, jota seuraa googol nollaa (googol itse on ykkönen, jonka perässä on 100 nollaa). Ja tätäkin suurempia lukuja on olemassa. Eräät ovat niin järjettömän valtavia, että niitä ei voi edes kirjoittaa keksimättä niille uutta merkintätapaa. Tällaisia ovat Grahamin luku ja Moserin luku, jotka kummatkin ovat saaneet nimen keksijänsä mukaan....
Hei,
Gummerus julkaisi suomeksi Taylor Jenkins Reidin edellisen teoksen Daisy Jones & The Six, joten mitä suurimmalla todennäköisyydellä he jatkavat kirjailijan tuotannon kääntämistä, jos vain kysyntää riittää. Kevään uutuuksissa ei kirjaa vielä ole mutta syksyllä tai ensi vuoden keväällä kirjaa voi odotella. Voit kysellä Gummerukselta tarkemmin.
Täältä löytyy yhteydenottolomake: https://www.gummerus.fi/fi/ota-yhteytta/
Michael Jacksonista on Tampereen kaupunginkirjastossa kaksi suomenkielistä kirjaa: Tom Lamottan kirja Michael Jackson (1988)ja Richard Horwichin toimittama kirja Michael Jackson (1984). Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta ( http://kirjasto.tampere.fi:8000 ).
Aleksi-artikkelihakemistosta (Aleksi WWW Online), joka on käytettävissä Tampereen kaupunginkirjaston työasemilla, löytyy muutama suomenkielinen artikkeli Michael Jacksonista, esim. Kari Salminen: Michael Jackson : Peter Pan vai popin kuningas? (Suomen kuvalehti 1997 : 32, s. 36-40) ja Mick Brown: Michael Jackson : yhden miehen unelmatehdas (Suomen kuvalehti 1984 : 36, s. 15-18).
Internetistä voi etsiä esim. Google-hakupalvelun
( http://www.google.fi )avulla...
Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyi Mervi Vaahteran esittämä laulu nimeltä Ei prinssejä ole. Äänitteellä on mukana Otto Donnerin yhtye. Laulu on Yleisradion äänitteellä numero 18. Sen enempiä tietoja laulusta ei löytynyt, eikä sitä ole kirjastojen kokoelmissa. Yleisradiosta voisi tiedustella äänitteestä:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
Oulun kaupunginkirjastossa (mukana lähikirjastot) on olemassa suomenkielinen Peugeot 406 korjausopas, joka kattaa vuodet 1996-2004. Valitettavasti kirjat (yhteensä 6 kappaletta) ovat kaikkialta menossa. Ensimmäinen eräpäivä on 25.10.
Englanninkielinen Gill: Peugeot 406, vuodet 1999-2002, myös lainassa, eräpäivä 29.10.
Toinen englanninkielinen Coombs: Peugeot 406, 1996-1999 (2 kpl) lainassa, ensimmäinen eräpäivä 8.11. https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?formid=find2&sesid=1236934946
Outikirjastoista kirjan omistavat Haukipudas ja Tyrnävä, lainassa sama eräpäivä 25.11. http://www.outikirjastot.fi/ Oamk:ssa on englanninkielinen, sekin lainassa.
Suomenkielisen korjauskirjan Oulun kaupunginkirjastosta voisi varaamalla saada melko nopastikin...
Varhaisin tunnettu viittaus "jättiläisten hartioilla seisomiseen" muiden ihmisten opin ja kokemuksen varaan rakentamisen vertauskuvana on tuo mainittu ranskalaisen Bernardus Chartreslaisen (k. 1125) nimiin laitettu sanonta. Se löytyy Johannes Salisburylaisen (n. 1115-1180) logiikan puolustukseksi laaditusta latinankielisestä teoksesta "Metalogicon" (1159). Se, mitä Bernardus Chartreslaisen omista kirjoituksista tunnetaan, on välittynyt lähinnä hänen oppilaidensa kautta.
Johannes Salisburylaisen Metalogicon -teosta ei ole suomennettu, mutta englanninkielinen käännös on myös Internetissä: http://books.google.com/books?id=pA3VbvUf67EC&lpg=PA167&ots=73r28_CEGY&…
Tekstikohta latinaksi ja englanniksi:
http://en.wikipedia.org/wiki/...
Satu on Jacob ja Wilhelm Grimmin ”Avuliaat tontut”, suomentanut Meri Starck ; kuvitus: Solberto /Comicon, Mestarikustannus, 1979. 951-9189-16-5 sid. Sadusta on ilmestynyt myöhemmin muitakin suomennoksia: 1986 Anja Ylösen suomennos ja Lasten keskuksen kustantama ”Suutarin salaperäiset apulaiset”, saksankielinen nimi kuuluu ”Die Wichtelmänner”. 951-626-531-6 sid.1999 ilmestyneessä 3-osaisessa Grimmin sadut, suom. ja toim. Raija Jänicke ja Oili Suominen kyseinen satu löytyy osasta 2 nimellä ”Menninkäiset”, ensimmäinen satu.
Georgie Adamsin kirjassa ”Lastenhuoneen satuhetki” satu on nimeltään ”Tontut ja suutari” ja suomentajana on Kaisa Luntinen.
Yleisissä kirjastoissa noudatetaan yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaista työaikaa. Kunta-alalla sovelletaan kirjastoissa pääasiallisesti toimistotyöaikaa. Työaika ei siis riipu tehtävänimekkeestä. Ilta- ja viikonloppulisiä maksetaan sopimusten mukaan.
Työvuorojen aamu- tai iltapainotteisuus vaihtelee kovasti kirjaston ja työntekijän tehtävien mukaan. Jos kirjasto on auki iltaisin ja viikonloppuisin, työntekijät ovat työvuorossa myös silloin. Useimmat kirjastoalan työntekijät tekevät ilta- ja viikonlopputyötä tehtävänimekkeestä riippumatta.
Alla lisää tietoa:
https://www.kt.fi/sopimukset/kvtes
Viipurin kaupunki perustettiin 1200- ja 1300-lukujen lopulla rakennetun Viipurin linnan yhteyteen, kaakkoisen linnansalmen toisella puolella olevalle niemelle. Tarkalleen ei tiedetä, milloin ensimmäinen asukas sinne asettui, kuten ei tiedetä sitäkään, oliko siellä jo vanhastaan ollut jokin maalaisasutus. Viipurin kaupunkialueelta tai lähiympäristöstä ei kuitenkaan tunneta yhtään myöhäisrautakautista kiinteää muinaisjäännöstä, joka osoittaisi keskiaikaista Viipuria edeltävän pysyvän asutuksen.
1300-luvun alussa kauppias- ja käsityöläisasutus levittäytyi linnasaarelta nykyisen vanhankaupungin ranta-alueelle. Kauppapaikkana Viipuri mainitaan asiakirjoissa vuonna 1336 ja "kauppalaksi" se nimetään myös vuonna 1347. Novgorodin kronikassa...
Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/nvl/index.html
on valtakunnallinen kulttuuriyhdistys, joka on koonnut piiriinsä kirjallisuuden ja taiteen harrastajia vuodesta 1921 lähtien. NVL:n toimintaan kuuluu kaunokirjallisten tekstien arvostelupalvelu, jonka kautta kriitikot antavat halukkaille palautetta heidän teksteistään. Avostelupalvelun yhteydessä toimii Nuorten Kirjoittajien Klubi sekä Nuorten sanataideryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti kirjailijavieraan johdolla arvioimaan klubilaisten tekstejä. Lisäksi NVL järjestää kirjoittajakursseja, kulttuuritapahtumia, runo- ja novellikilpailuja. NVL julkaisee runouden verkkoantologiaa Sähköiset säkeet osoitteessa www.electricverses.net. Liiton julkaisema, vuodesta 1908...
Kuskus valmistetaan vehnästä. Vehnää ei viljellä veden alla kuten riisiä, joten mätänemisestä syntyvää ilmakehää kuormittavaa metaania ei vapaudu. Toisaalta voidaan miettiä mm. peltoviljelyn vaikutuksia vesistöjen rehevöitymiseen tai kuljetusten ja pakkausten osuutta elintarvikkeiden ympäristövaikutuksiin.
Ekologisista ruokavalinnoista lisätietoa:
http://www.ilmasto.org/puheenvuorot/vuoden_2008_puheenvuorot/toukokuu_2…
http://www.yhteishyva.fi/yhteishyva/vastuullinen_kuluttaminen/vaikuttav…
Antila, Katja: Pysäytä ilmastonmuutos : suomalaisen arjen valintoja. 2008
Granstedt, Artur: Ekologinen maatalous ja kierrätys. 1999
Kysymykseen R.L Stinen Goosebumps- sarjan suomennetuista kirjoista on vastattu aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=71089e46-6e87-476… Vastauksessa kerrotaan, että R. L. Stinen kirjoittamasta Goosebumps -sarjasta on suomennettu seuraavat teokset: Vihreää hirviön verta (Monster Blood, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Kamala kamera (Say Cheese and Die!, suom. 1994, julkaistu sarjanimellä Kalmanväreitä) Muumion kirous (The Curse of Mummys's Tomb, suom. 2000) Elävien nukkejen yö (Night of the Living Dummy, suom. 2000) Näkymättömiin (Let's Get Invisible!, suom. 2000) Keskiyön kulkijat (The Scarecrow Walks at Midnight, suom. 2000) Kummitusluola (Ghost Beach,...
Täysin tarkkaa ja varmaa vastausta en kysymykseesi valitettavasti löytänyt. Jyväskylän yliopiston professorin Janne Vilkunan luennon mukaan kuningas Aadolf Fredrik söi päivällistä Hihnalan ja Roukalan majatalojen välissä metsässä Parkhaudan talon vieressä erään kuusen alla vuonna 1752. Paikalle on pystytetty Kuninkaankivi.
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/taiku/taiku_opiskelu/kurssit/taip210.p… (s. 113)
Sivulta http://museot.keski-pohjanmaa.fi/himanka/perintoa.htm löysin tiedon, että Kuninkaankivi on Ruotsin kuningas Adolf Fredrikin muistokivi Rautilassa Himangan keskustasta pohjoiseen. Vuonna 1752 kuningas pysähtyi paikalla matkallaan pohjoiseen.
Jos Google Mapsissa https://maps.google.fi/ kirjoittaa hakukenttään "Kuninkaankiven P-alue,...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Sami-etunimi on tai on ollut 29 197 henkilöllä. Mukana ovat nimet, jotka on tallennettu Väestötietojärjestelmään. Näistä luvuista ei käy ilmi, asuvatko Samit tällä hetkellä Suomessa vai jossakin muussa maassa.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Asiakkuudenhallinnan englanninkielinen termi on customer relationship management, josta käytetään lyhennettä CRM. Suomenkielinen kirjoitusasu vaihtelee: asiakkuuden hallinta, asiakkuudenhallinta, asiakkuuksien hallinta ja jopa asiakkuuksienhallinta. Internetissä kannattaa kokeilla Googlella http://www.google.com/ näitä termejä eri taivutusmuodoissa. Esim. asiakkuuksien hallinta tuottaa ainakin yhden mielenkiintoisen linkin Turun kauppakorkeakoulun sivuille.
Asiakkuudenhallinnasta on tulossa uusi kirja (Mäntyneva, Mikko: Asiakkuudenhallinta, WSOY), jonka ennakkotietojen mukaan asiakkuudenhallinta liittyy asiakassuhteiden, laadun, keston ja kannattavuuden kehittämiseen.
Näitä asioita käsitellään mm. teoksissa
-Asiakkuuden arvon lähteillä (...
Isak Julinin kirjapaino sijaitsi vuonna 1918, kuten arvelitkin, Tampereella Hämeenkatu 29:ssä. Samalla tontilla sijaitsi hänen kirjakauppansa. Hämeenkatu 31:een hän rakennutti elokuvateatterin. Isak Julin myi yrityksensä vuoden 1918 lopulla.
(Lähteet: Nurmi: Isak Julinin kirjankustannustoiminta Tampereella, Tammerkoski 1957, s. 125-126; Raevuori: Tampereen kauppaseura ja sen miehiä, s. 462-466)
Suomen äänitearkiston ( http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/ ) tietojen mukaan Georg Malstenin oma versio on vanha "savikiekkoversio" vuodelta 1933 eikä sitä ole digitalisoitu cd-muotoon. Rautavaaran lisäksi kappaleen ovat myöhemmin levyttäneet monet eri artistit, Malmstenin Ragni-tytär sekä ruotsiksi (Barn av solen) että suomeksi. YLEn kokoelmiin alkuperäinen savikiekko kuuluu, joten sitä voi satunnaisesti (tai toivomalla toivekonsertissa?) kuulla radioaalloilla.
Ottobre design -käsityölehteä ei ole tilattu vuonna 2009 Tuomelan kirjastoon. Sen sijaan se tulee Hämeenlinnan pääkirjastoon, kirjastoauto Pietariin, Jukolan kirjastoon ja Lammin kirjastoon. Yksittäisiä numeroita voi varata omaan lähikirjastoon ja jos lehti on toisessa toimipaikassa hyllyssä, ei sen varaaminen maksa asiakkaalle mitään. Varauksen voi tehdä kirjaston asiakaspalvelussa tai verkossa http://hameenlinna.kirjas.to kunhan sinulla on kirjastokortti ja salasana.
Osa kirjastoon tulevista aikakausilehdistä poistetaan ja myydään pääkirjaston poistokirjamyynneissä. Ottobre design-lehden vanhoja numeroita säilytetään Hämeenlinnan pääkirjastossa kuluva vuosi + viisi vuotta. Varastoitujakin numeroita ja vuosikertoja voi pyytää...
Kirjastokorvauksia myöntää Taiteen keskustoimikunta. Apuraha on harkinnanvarainen, se ei ole tekijänoikeusmaksu. Korvauksia voivat saada mm. kirjailijat ja kääntäjät, jotka asuvat tai ovat asuneet pysyvästi Suomessa. Samaan aikaan ei saa olla taiteilija-apurahaa tms. Vuoden 2011 hakuaika on päättynyt 31.1.11. Apurahoista (hakeminen, lomakkeet jne.) löytyy tietoa Taiteen keskustoimikunnan sivuilta www.taiteenkeskustoimikunta.fi .
