Teos Haastattelun analyysi sisältää Marja Alastalon ja Maria Åkermanin artikkelin Asiantuntijahaastattelun analyysi: faktojen jäljillä. Myös Tutkimushaastattelun käsikirjassa käsitellään asiantuntijahaastattelua menetelmänä. Molemmmat teokset ovat Johanna Ruusuvuoren, Pirjo Nikanderin ja Matti Hyvärisen toimittamia.
Englanniksi aihetta käsitellään perinpohjaisesti teoksessa Interviewing experts (Palgrave Macmillan, 2009). Sen ovat toimittaneet Alexander Bogner, Beate Littig ja Wolfgang Menz. Kirjaa ei valitettavasti löydy Helmet-kirjastoista, mutta se on saatavilla PDF-muodossa esim. www.researchgate.net -sivustolta.
Stephen Kingin 'Hohto' edustaa sikäli perinteistä kauhukirjallisuutta, että se keskittyy luomaan pelon tunnetta. Kingin romaanille on tyypillistä pelon luominen normaaleista, jokapäiväisistä asioista.
Kirjallisuuden tyylilajina kauhuromaani on ikivanha ja sen juuret ovat goottilaisessa romaanissa (mm. Ann Radcliffen 'The Mysteries of Udolpho', Austenin 'Northanger Abbey' (1817) edustaa parodiaa goottilaisesta romaanista). Oma alalajinsa on amerikkalainen gotiikka (esim. Edgar Allan Poen novelli 'Ligeia', missä näkyy lajille tyypillinen yliluonnollinen elementti).
Kauhuromaaneissa tyypillisiä hahmoja ovat kummitukset, velhot tai vampyyrit (Dracula, Anne Ricen 'Veren vangit'). Arkkityyppisenä esimerkkinä voidaan pitää Mary Shelleyn...
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan krykkypaali tarkoittaa kuuliaisia, kuuliaiskestejä. Krykky tulee ruotsin kielen kainalosauvaa merkitsevästä krycka-sanasta. Ensimmäisenä kuulutuspäivänä pidettiin kestit ja tanssiaiset, joissa morsiamelle annettiin nauhoilla koristettu keppi, koska hänet muka oli pudotettu saarnatuolista, jolloin jalka oli katkennut.
Pölösten sukukirjan, joka löytyy Enosta ja Joensuusta, tekijä on Toivo Pölönen:
Pölönen, Toivo
Juho Pölösen jälkeläisiä : Eno 1682 : sukukirja
Eno : Juho Pölösen jälkeläiset, 1986
Toisen Kalattoman Pölösistä kertovan kirjan on kirjoittanut Anja Kukkonen. Se löytyy Joensuun pääkirjastosta:
Kukkonen, Anja
Kalattoman Pölösiä
Vehkalahti : A. Kukkonen, 1996
Nuortenkirjallisuudesta ja sen historiasta saat tietoa ainakin seuraavista teoksista - mukana on sekä kotimaisen että ulkomaisen nuortenkirjallisuuden historiaa:
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. 1979. Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjan villit vuodet - nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990 -luvun alussa. 1996. Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. 1966. Kuivasmäki, Riitta: Aakkoset - johdatus suomalaisen nuorisokirjallisuuden historiaan ja käsitteistöön.1988. Kuivasmäki, Riitta: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä - suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851-1899. 1990. Luovaa iloa - nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. 1996. Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit.1997. Sininen lamppu - näkökulmia...
Suomenlinna on sekä saarilinnoitus että kaupunginosa Helsingissä.
Suomenlinnan kotisivut ovat osoitteessa http://www.suomenlinna.fi/
Sivuilla on runsaasti tietoa (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi) sekä Suomenlinnan historiasta että nykypäivästä.
Suomenlinnasta kertovat myös:
Manninen, Markus
Viapori -- merilinnoitus ensimmäiseesä maailmansodassa 1914 - 1918
Sotamuseo, [Helsinki], 2000
ISBN 951-25-1137-1
Seppovaara, Juhani
Suomenlinna -- tuulee kesät talvet
Rakennusalan kustantajat, Helsinki, 1999
ISBN 951-664-039-7
Gardberg, C. J.
Viapori - Suomenlinna
Otava, Helsingissä, 1998
ISBN 951-1-13306-3
Enqvist, Ove
Varuskunnasta maailmanperinnöksi
Suomenlinna-seura, [Helsinki], 1998
ISBN 952-91-0078-7
Helsingin muuttuvat kasvot 2
osa 10 --...
Tunnettu legenda profeetta Muhammedista kertoo, että tämä leikkasi viittansa liepeen, ettei herättäisi nukkuvaa lempikissaansa (esim. Suuri kissakirja 2. WSOY/1994). Internetistä löytyneiden tietojen mukaan kissan nimi oli Muezza.
https://en.wikipedia.org/wiki/Islam_and_cats
Toimin kaksi vuotta oppisopimuskoulutuksessa (Suomen Liikemiesten Kauppaopisto) olleen työkaverini ohjaajana, hän valmistui tänä keväänä. He eivät käyttäneet mitään oppikirjoja kirjastoalan opiskelussa. Joitain kielten tehtäviä tms. oli monistettu oppikirjoista, mutta en muista mitään nimiä. SLK:n koulutus on kaksivuotinen, ensimmäisenä vuotena suoritettiin merkonomitutkintoon kuuluvat yleisopinnot (kirjanpitoa, markkinointia jne.) ja toisena vuonna kirjastoalan aineopinnot.
Oppisopimuskoulutuksessa opiskelu tapahtuu nimenomaan työssä oppien, ei kirjoista lukien. Siksi oppisopimuskoulutuksessa on eduksi työkokemus alalta. Osaaminen todistetaan kirjoittamalla omista työtehtävistä raportteja näyttökansioon, joka käydään läpi oppilaitoksen...
Ensimmäinen artikkeli löytyy lähteessäsi mainitusta teoksesta. Tämä kirja on joidenkin yliopistojen kirjastojen kokoelmissa, Helsingissä yhdessä Aalto-yliopiston kirjastossa (entisessä Kauppakorkeakoulun kirjastossa):
http://helecon.lib.hse.fi/FI/
Toista artikkelia en onnistunut paikantamaan. Toni-Matti Karjalainen on kirjoittanut useitakin artikkeleita, mutta yhtään yhdessä Dirk Sneldersin kanssa kirjoittamaa ei löytynyt. Artikkeli saattaa olla ensimmäisen tavoin jossakin teoksessa, jonka luettelointitietoihin artikkelia ei kuitenkaan ole lisätty. Silloin sitä ei myöskään tietokannoista hakemalla voi löytää.
Samoin Brigitte Borja de Mozota on kirjoittanut useita kirjoa, mm. tämän: Design management: using design to build brand value and...
Pasilassa Veturitien alkupäässä sijaitsevaa punatiilistä rautatieläisten taloa on kutsuttu Toralinnaksi. Se on rakennettu vuonna 1899 alun perin VR:n työntekijöiden vuokra-asunnoiksi. Talon on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm. Helsingin kaupunginmuseon Helsinkikuvia-kokoelmasta löytyy kuva rakennuksesta vuodelta 1911 https://www.helsinkikuvia.fi/search/details/?image_id=hkm.HKMS000005:00….
Toralinnaksi kutsuttiin muitakin VR:n vuokrakasarmeja, mm. Tampereella. Työväen keskusmuseo on julkaissut kirjan Tampereen Toralinnasta. Kirjan mukaan nimitys Toralinna juontaa siitä, että talot olivat hyvin suuria eikä kaikkien asukkaitten uskottu tulevan toimeen keskenään.
Lutikkalinnaksi on kutsuttu Katajanokalla sijaitsevaa...
Sanonnan alkuperä on jäljitettävissä muinaisiin aikoihin, joina oli tapana käyttää viestinviejiä erilaisten virallisten viestien saattamiseksi vastaanottajilleen. Huonojen uutisten toimittaminen oli varsin epäkiitollinen tehtävä: viestintuoja saattoi joutua viestin vastaanottajan vihan kohteeksi ikään kuin hän olisi syypää välittämässään viestissä kuvailtuun asiaintilaan. Englanninkielisissä idiomisanakirjoissa mainitaankin sanonnan "Don't shoot the messenger" yhteydessä usein Sofokleen Antigone-näytelmästä irrotettu miete: " -- eihän kukaan pidä huonojen uutisten tuojasta."
Kohtaus, josta oheinen repliikki on peräisin, havainnollistaa erinomaisen hyvin epämieluisten viestien tuojan asemaa:
Vartija: -- tämä teko täytyy saattaa...
Hallitsijan lisänimistä ei löytynyt mitään kattavaa luetteloa. Lisänimi Suuri, "The Great", on kuitenkin ollut yleinen, tunnetuimpia juuri nuo mainitsemasi Aleksanteri Suuri, Pietari Suuri, Katariina Suuri ja Kaarle Suuri. Muitakin suuria maailmanhistoria siis tuntee, naisia en kyllä onnistunut löytämään kuin tuon Katariinan.
Tässä esimerkkejä, lista ei ole kattava:
Babylonian kuninkaat:
Sargon I Suuri, hallitsi 2340-2284 eKr.
Kastilia:
Ferdinand I "Le Magno", hallitsi 1029-1065
Makedonia:
Aleksanteri Suuri, Alexander II "The Great", hallitsi 336-323 eKr.
Navarro:
Sancho III Suuri, hallitsi 1004-1035
Osmanien valtakunta ja Turkki:
Soliman II Suuri, hallitsi 1520-1566
Persia:
Kyyros I Suuri, Cyrus "The Great", hallitsi 559-530 eKr....
Mistään tietosanakirjasta eikä myöskään netistä löytynyt tietoa miksi kyseistä meridiaania kutsutaan ruusulinjaksi (Rose Line). Verkosta tosin löytyy viljalti kyseistä meridiaania sekä Da Vinci koodia käsitteleviä sivustoja. Alla muuta esimerkki:
http://www.da-vinci-code-paris.com/Arago-Rose-Line/
http://en.wikipedia.org/wiki/Paris_meridian
http://www.thetruthaboutdavinci.com/faq/rose-line.html
http://www.tribwatch.com/roslin.htm
http://www.ladlass.com/intel/archives/006891.html
http://in.answers.yahoo.com/question/index?qid=20061002034302AABb8oa
http://www.ipswichtours.com/davinciflier.htm
http://www.davincicode.postkiwi.com/2005/paris-rose-line/
http://www.forteantimes.com/features/articles/132/da_vinci_decoded.html
Tervehdys kirjastolta!
Tuntematta tarkemmin lukion ilmaisutaidon opetuksen sisältöä voin mainita kirjaston kokoelmasta muutamia melko uusia kirjoja, jotka esittelevät draamapedagogiikkaa ja ilmaisutaitoa.
Psykologian luokka 14:
Intohimosalaatti : leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä / toim. Hyppönen ja Linnossuo. - LK-kirjat, 2006 (saattaa olla nuoremmille kuin lukiolaisille)
Opetusopin luokka 38.2:
Draama ja kasvatus : opas koulun draamatyöskentelyyn / toim. Kaartinen ja Sura. - Turun opettajankuolutuslaitos, 2006
Heikkinen, Hannu: Vakava leikillisyys : draamakasvatusta opettajille. - Kansanvalistusseura, 2004. - 3. tark. p. 2007
Hyvä hankaus : teatterilähtöiset menetelmät oppimisen ja osallisuuden mahdollisuuksina / toim. Korhonen...
BTJ ja Kirjavälitys välittävät kirjoja kirjastoihin. Kannattaa siis ottaa niihin yhteyttä. Tietoa niistä löytyy netistä www.btj.fi ja www.kirjavalitys.fi.
Kustantaja voi myös tarjota kirjojaan suoraan kirjastoille, mutta se on luonnollisesti paljon työläämpää. Kirjastojen sähköpostiosoitteet löytyvät netistä www.kirjastot.fi. Kannattaa ottaa yhteys kirjaston hankintaosastoon. Mukaan on laitettava seuraavat tiedot: hinta ja alv, tilausosoite sekä kirjan perustiedot ja kunnollinen kuvaus.
Ravintolan sisustus tuhoutui kokonaan tulipalossa 26. helmikuuta 1978 kerrotaan Baker’sin sivulla http://www.ravintolabakers.com/em_files/Bakers_VIINIT_2012_Helmikuu.pdf
27.2.1978 Helsingin Sanomat kirjoittaa, että lauantaina 25.2. ravintola suljettiin yöllä klo 1.00. Sunnuntaina 26.2 ravintola oli suljettu. Palohälytys oli tapahtunut 26.2. klo 14.45. Palon epäillään saaneen alkunsa viallisesta sähkölaitteesta.
Mitään erityistä tapahtumaa ravintolassa ei edeltävänä päivinä ilmeisesti ollut. Tästä ei ainakaan löytynyt ilmoituksia Helsingin Sanomista.
Helsingin Sanomat on luettavissa mikrofilmeiltä Pasilan kirjastossa.
Asian tiimoilta kannattaa olla vielä yhteydessä Ravintola Baker’siin, yhteystiedot http://www....
Voisiko kyseessä olla Eeva Kilpi? Hänen runonsa alkaa sanoilla: "Kun lapsenlapset syntyvät sinkoutuvat mummot viimeinkin syrjään...
Runon loppuosassa: "...kun lapsenlapset ratsastavat yli kuusijalkaisilla hevosilla hiukset hulmuten, ohjaksitta, valjaitta."
Runo kokonaisuudessaan on esimerkiksi teoksessa: Pää tallella : runoja ikääntyville, toim. Tuula Korolainen ja Riitta Tulosto.
Lähdeviittausten merkitsemisestä on laadittu standardeja: SFS 5342 "Kirjallisuusviitteiden laatiminen" (1992-06-22) sekä SFS 5831 "Viittaaminen sähköisiin dokumentteihin tai niiden osiin" (1998-03-30). Jos teet Internet-haun käyttäen em. standardinumeroita, saat joitakin esimerkkejä niiden soveltamisesta.
Kirjastot.fi -tiedonhakusivuille (http://www.kirjastot.fi/tiedonhaku/) on kerätty Internetin hakupalveluita ja annettu ohjeita näiden käytöstä. Haun voi tehdä fraasina siten, että koko lauseke merkitään lainausmerkkeihin, esim. "SFS 5831". Näin löytyy myös Suomen standardisoimisliiton sivu, jossa on yleiskuvaus standardin 5831 periaatteista (http://www.sfs.fi/standard/news98.html#Miten).
Lähdeviitteiden merkitsemiskäytännöt eri...
Kirjaston kokoelmissa olevista Arabian tuoteluetteloista ei Pontikka -nimistä
mukia löytynyt.
Arabian museo tekee esineiden ajoitusta ma 13-18 puh. 0204 3911. Sieltä selvinnee haluamasi tiedot.
