Aivan tuon nimistä kirjaa ei näytä löytyvän, mutta voisikohan kyseessä olla Anja Porion teos "Ihana kamala murkku" (Jyväskylä : Lasten Keskus, 1992). Se on kylläkin tietokirja (takakannen mukaan "Todenmakuinen, lämmöllä ja huumorilla maustettu 'selviytymisopas' murrosikäisen vanhemmille ja muulle perheelle"), mutta jokaisen luvun alussa on murrosikää kuvaava runo.
Ellei tämä ole etsimänne kirja, voitte selata murrosikää käsittelevien kirjojen listaa kirjoittamalla HelMet-verkkokirjaston etusivulla hakuruutuun sanan murrosikä. Lista on kyllä melko pitkä, mutta ehkäpä jonkin kirjan nimi siellä tuntuu tutulta.
Kirjailija Liisa Tammiosta (oik. Pirjo-Liisa Pakonen) löytyy kaksi aikaisempaa vastausta Kirjastot.fi -sivuston Arkistosta
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
(Etsi arkistosta: liisa tammio, Hae)
Valitettavasti internetistä ei löydy muuta tietoa. Kirjoissa sen sijaan tietoa on, esim. KOTIMAISIA nykykertojia 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu 1998 sekä KOTIMAISIA naistenviihteen taitajia : 100 vuotta rakkautta / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. - Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 1999
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa.
Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester
Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen:
Aurinkomyrsky / Åsa Larsson
Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra
Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie
Divisadero / Michael Ondaatje
Hyviin naimisiin /...
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Stephen Kingin novellista "Rita Hayworth - avain pakoon" (1995) on myös tehty samanniminen elokuva. Alkuteoksen nimi on "Rita Hayworth and Shawshank Redemption". Elokuvan tuotantovuosi on 1994 ja ohjaaja Frank Darabond.
Teos kertoo nuoresta pankkirista, Andy Dufresnesta, joka tuomitaan istumaan kaksi elinkautista Shawshankin vankilassa.
HelMet-kirjaston jokaisella kaupungilla on oma keskitetty hankintaosastonsa, jonne voi tarjota aineistoa ostettavaksi. Vantaalla hankinta- ja luettelointiosasto on Tikkurilan kirjastossa, http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;491.
Helsingin, Espoon ja Kauniaisten vastaavien osastojen tiedot löytyvät kunkin kaupungin kirjaston kotisivuilta "yhteystiedot" -kohdalta. Myös muilla kaupungin- ja kunnankirjastoilla on oma hankintapolitiikkansa, yhteystiedot löytyvät Kirjastot.fi:n osasta Kirjastot. Kirjastot.fi-toimituksesta voi pyytää excel-listan Suomen kirjastojen yhteystiedoista, osoitteella toimitus@kirjastot.fi. Sitä luovutetaan harkinnan mukaan, ks. lisää täältä http://www.kirjastot.fi/info/tiedottaminen/
Helmet-hausta löytyy ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia haulla ravintolat historia. http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=ravintolat+historia&searchscop…
Hakuun tulee paljon yksittäisten ravintoloiden historiaa käsitteleviä teoksia, mutta myös yleisteoksia kuten:
Huvia ja herkkuja - helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn
Ravintolaelämää - kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen
Suomen majoitus- ja ravitsemiselinkeinon vaiheet / Yrjö Soini
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kirjaston kokoelmista löytyy myös ravintolahistoriaa käsitteleviä teoksia. Kokoelmahaku löytyy osoitteesta http://haltia.amkit.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&…...
On vaikea sanoa sukunimen Lapin merkitystä tietämättä mistä päin maailmaa suku on peräisin. Nimeä esiintyy englanninkielisissä maissa ja Amerikassa. Yhtä hyvin nimi on slaavilaista alkuperää. Venäläisenä sukunimenä sukunimi Lapin on johdettu sanasta lapa (koura, käpälä) http://www.doukhobor.org/Molokan.htm . Puolalaisen nimen alkuperänä pidetään puolalaista paikkakunta Lapy http://surnames.meaning-of-names.com/lapin/ . Anglosaksisissa maissa sukunimen katsotaan perustuva etunimeen Lapin http://www.houseofnames.com/lapin-family-crest . Väestörekisterin nimipalvelun http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 mukaan Lapineita on Suomessa nykyisenä nimenä 29 henkilöllä. Sukulaisuudesta en osaa sanoa.
Rälssi oli keskiaikainen yhteiskuntaluokka, joka jakautui maalliseen ja hengelliseen rälssiin. Rälssitilat olivat verovapaita kruunulle maksettavista maaveroista.
Hengelliset rälssitilat, eli katolisen kirkon omistamat tilat, olivat saaneet neuvoteltua verovapaudet maihinsa vetoamalla kirkon asemaan maallisen esivallan yläpuolella.
Maallisten rälssitilojen verovapaus oli korvausta kruunulle suoritetusta ratsupalveluksesta ja perustui noin vuodelta 1280 olevaan Älsnön sääntöön ja vuodelta 1345 olevaan Täljen sääntöön. Maallinen rälssi muuttui keskiajalla aatelistoksi. Aatelisto hankki maakaupoilla omistukseensa talonpoikaisia perintötiloja. Maakauppoja ei kuitenkaan saanut kruunun määräyksen mukaan tehdä veroa maksavista perintötiloista...
Hajusuola on kalkin ja jonkin sopivan ammoniumsuolan, tavallisimmin ammoniumkloridin tai -karbonaatin kiinteä seos, jossa voi olla lisäksi jotakin hajuvettä. Hajusuolan elvyttävä vaikutus perustuu seoksessa vähitellen muodostuvaan voimakkaanhajuiseen ammoniakkikaasuun. Näin kerrotaan Uuden tietosanakirjan osassa 7 (1966, Helsinki).
Tietoa ammoniumkarbonaatin ominaisuuksista ja käytöstä hajusuoloissa löytyy muunmuassa seuraavilta sivustoilta:
http://ask.yahoo.com/ask/20001206.html
http://www.basf.de/en/produkte/chemikalien/anorganika/ammonium/ammonium…
Artikkeleita ja kirjoja kannattaa etsiä kirjastojen lehtihakujen (www.helmet.fi) avulla sekä korkeakoulujen kirjastoista. Listassa on sekä artikkeleita (ARTO- tietokannasta) että kirjoja (LINDA- tietokannasta). Niitä kannattaa kysyä mm. Helsingin kaupppakorkeakoulun kirjastosta:
1. UPM:n radiotunnisteet tekemässä pakkauksista älykkäitä
Griffin 2004 : 2 s. 38-39 Karske, Monica [Artikkeli]
2. Älypakkaus kertoo elintarvikkeen tuoreudesta
KM Kaupan maailma 2004 : 2 s. 54-55 Tompuri, Vesa [Artikkeli]
3. VTT lähellä läpimurtoa älypakkausten kehittämisessä
Taloussanomat 2004 : 53 s. 10 Pantsu, Pekka [Artikkeli]
4. Aktiiviset ja älykkäät pakkaukset elintarvikkeiden laadun varmistuksessa
Elintarvike ja terveys 2003 : 4, s. 70-73 Hurme,...
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Teoksessa LAULULIPAS : Suomen laajin todellinen kansanlaulukirja: Edellinen osa / Joh. K. Lindstedt. (Helsinki : Kirja, 1931) on sivulla 330 sanat lauluun Vekkulin kotoperä. Laulun sanoittajaksi kirjassa mainitaan Jussi Maijanpoika,; tämä oli J. F. Granlundin käyttämä nimimerkki (Lähde: Fennica-kirjallisuuden salanimiä ja nimimerkkejä vuoteen 1885 / V. J. Kallio. - Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1939, s. 512).
Laululipas-kirja on lainattavissa mm. Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston varastosta. Teoksen voi myös tilata seutulainaksi Vesilahden kirjastoon (http://www.vesilahti.fi/sivistys_ja_vapaa-aika/kirjasto-ja_kulttuuritoi…) PIKI-verkkokirjaston (www.pikikirjasto.fi) kautta, mikäli Teillä on kirjastokortti ja...
Kirkon katon ristit on suunnattu kirkkosalin mukaisesti. Kirkon pääsisäänkäytävä on lännessä Unioninkadun puolella ja alttari idässä Snellmaninkadun puoleisessa päässä. Ristit näkyvät risteinä pääoven kautta tuleville. Senaatintorin puoleinen ovi on sivuovi, joka useimmiten tilaisuuksienkin aikana on lukittu.
Luultavasti on haluttu, että kaikki ristit osoittavat kirkkosalin (oikeammin alttarin) suunnan. Erisuuntaisina ne epäilemättä häiritsisivät katsojan silmääkin.
Esittäjä on Eero Magga ja esitys löytyy CD-levyltä "Lapin joulu" (Poroboy Music PBM-014, p2004). Levyllä laulun nimenä on "Juovlabiellut".
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Merenpinnan lähtötaso eli nollataso perustuu yhteiseen sopimukseen ja pitkäkestoisiin mittauksiin useissa eri paikoissa, joilla on saatu tulokseksi keskimääräinen merenpinnan korkeus.
Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palstalla samantapaiseen kysymykseen on vastattu, että Suomessa on ollut valtakunnallisesti käytössä N60-korkeusjärjestelmä, jonka avulla kohteiden korkeus merenpinnasta mitataan. N60-korkeusjärjestelmän lähtötaso (nollataso) on vuoden 1960 keskimääräisen merenpinnan korkeus Helsingissä.
Uusi N2000-korkeusjärjestelmä tulee käyttöön tästä vuodesta (2021) alkaen kuuden vuoden siirtymäajalla. Korkeusjärjestelmästä saat lisätietoja Väyläviraston sivulta. N2000-korkeusjärjestelmä - Väylävirasto (vayla.fi...
