Kyseisen ajanjakson Keskisuomalaisen tai Säynätsalo-lehden lehtiartikkelitietoja ei ole mahdollista saada ainakaan mistään meillä käytössä olevasta tietokannasta. Keskisuomalaisen arkistoon on tallennettu artikkeleita vasta 1990-luvulta lähtien, ja Historiallisen sanomalehtikirjaston tietokantaan on kerätty artikkelitietoja vain vuoteen 1909 saakka. En siis pysty kertomaan yksittäisiä numeroita, joissa Säynätsalon Riennon urheilutapahtumia käsiteltäisiin.
Mirja Huovinen on kirjoittanut artikkelin "Säynätsalon uhreiluseuratoiminta" (julkaistu teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen: Säynätsalolaisen kirja, 1994). Hän on käyttänyt artikkelissaan lähteenä kysymältäsi ajanjaksolta kolmea eri Säynätsalo-lehden numeroa: 5.7.1936, 18.12.1937, ja...
1900-luvun alkuun sijoittuva Braunin lääkäriperheestä kertova Suomessa Lellikki-nimisenä esitetty televisiosarja oli alkuperäiseltä nimeltään Nesthäkchen ("Kuopus"). Tämä kuusiosainen, alunperin vuodelta 1983 peräisin oleva sarja perustuu väljästi Else Uryn (1877-1943) Nesthäkchen-kirjasarjan kolmeen ensimmäiseen romaaniin. Valitettavasti en onnistunut selvittämään sen tarkkaa esitysajankohtaa Suomessa.
Nesthäckhen-romaaneja ei ole suomennettu. Ainoa suomeksi saatavilla oleva Uryn romaani on vuonna 1924 ilmestynyt Hannu-veitikka (Hänschen Tunichgut).
Tarkoitatko lähihoitajan työn historiaa, joka liittyy perhetyöhön ja esimerkiksi kotisairaanhoitoon? Kovin paljon aiheesta ei löytynyt, alla kuitenkin muutama toivoakseni hyödyllinen lähde.
Kirjassa Kehittyvä kotihoito (Eija-Riitta Ikonen, 3. p. 2013) käsitellään mm. kotihoidon historiaa. Lähihoitajan työn historiasta löytyy tietoa tästä kirjasta: SuPer 1988-2010: lähin hoitaja -tärkein hoitaja! (Markku Silvennoinen, 2012). Kirsi Törmäsen päättötyö käsittelee lähihoitajien työtä kotikasvattajina: Kotikasvatuksen historia (Kemin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, 1997)
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Näihin kirjoihin kannattaa tutustua:
Korhonen, Arvi: Suomen itärajan syntyhistoriaa
Julku, Kyösti: Suomen itärajan synty
Rantatupa, Heikki: Atlas: Suomen historia
Kangas, Tomi: Uudenkaupungin "siunattu" rauha: suuren Pohjan sodan ja isonvihan päätös
Näissäkin karttojen tarkkuus vaihtelee, mutta selaamalla selviää, löytyykö niistä etsimänne. Tätä kirjoittaessani kaikki neljä kirjaa ovat hyllyssä Jyväskylän kaupungin pääkirjastossa.
Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmasta löytyy teos Rytkölä, Heikki: Kainuun raja: 400 vuotta itärajan muutoksia. Kaukolainaksi muista yliopistokirjastoista voi myös tiedustella kirjaa Arpiainen, Heikki: Uudenkaupungin rauhan 1721 raja Virolahdella. Näiden karttojen tarkkuutta en pääse kirjoja...
Paavo Haavikon kirjassa Rauta-aika Pohjolan emäntä kysyy ja Väinö vastaa:
"- Ja mikä se on se ero, miehellä ja naisella, hän kysyy. - On niillä se ero, miehellä ja naisella, että mies kulkee vaatteet päällä, mutta nainen on alasti vaatteittensa sisällä." (Paavo Haavikko: Rauta-aika, s. 41)
Suomalaisen ralliautoilun historiasta kertovat mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän suurajot 1951 - 1990. 1000 lakes rally (1990)
- Mäkinen, Marko: Elämää suuremmalla vaihteella (2001)
- Mäkinen, Marko: Sorateiden Grand Prix 50 vuotta (2000)
- Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia (1999)
Kansainvälisemmältä kannalta asiaa lähestyvät esim.:
- Boddy, William: The History of Motor Racing (1977)
- Campbell, David: Rallying. 21 years of World Championships (1995)
- Lurani, Giovanni: A History of Motor Racing (1972)
- Robson, Graham: An Illustrated History of Rallying (1981)
Formula-ajojen historista kertovat mm. Juha Kärkkäisen Suomalainen formula 1 -historia 1950 - 96 (1996) ja Adriano Cimarostin The Complete History of Grand Prix Motor...
Kansansadut ovat suullisesti kerrottua ja muistinvaraisena säilynyttä perinnettä, joka usein on yhteistä monille kansoille. Tekijä ei näin ollen usein ole tiedossa. "Kansansatujen tapahtumat ovat täysin mielikuvituksen tuotetta, eikä niiden ole koskaan uskottu kansantarinoiden tapaan perustuvan tositapahtumiin." (Otavan kirjallisuustieto, 1990)
Tuntematon sotilas on käännetty venäjäksi. Sitä on muutamien kirjastojen kokoelmissa. Saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löydät osoitteesta https://www.helmet.fi. Saamieni tietojen mukaan sitä ei olisi tällä hetkellä kirjakaupoissa myynnissä.
Hei!
Kyseessä on varmaankin Emmi Jurkan esittämä Hilda Husso elokuvassa Kun on tunteet. Elokuvasta löytyy tietoja esim. sivulta http://yle.fi/teema/tv-arkisto/id14386.html
Monologi taas löytyy Maria Jotunin teoksista, esim. Novelleja, Novelleja ja muuta proosaa, Maria Jotunin ihmisiä.
Kyseessä on tosiaankin Rabindranath Tagoren mietelmä. Suomennettuna se löytyy teoksesta "Villilintuja" (suom. Pertti Seppälä, Memfis Books, 2002). Pertti Seppälän on sommitellut mietelmän sanat hiukan toisin:
”Kuolema kuuluu elämään niin kuin syntymäkin. Käveleminen on jalkojen nostamista ylös ja laskemista alas.”
Etsimäsi Rabbe Enckellin sitaatti puolestaan on katkelma runosta ”Välisanat, pitkospuut”. Runo sisältyy Enckellin runojen kokoelmaan ”Hiljaisuuden varjo. Runoja vuosilta 1923 - 1974” (suom. Tuomas Anhava, toim. Helena ja Jaakko Anhava, Otava, 2004). Runo on alunperin ilmestynyt kokoelmassa "Andedräkt av koppar" ("Vaskihengitystä", 1947).
http://www.eldritchpress.org/rt/stray.htm
https://finna.fi
https://www.vaskikirjastot.fi/web/...
Korhonen kuuluu Suomen yleisimpiin sukunimiin. Se on lähtöisin Itä-Suomesta: Savossa Korhosia esiintyi paljon jo 1500-luvun puolivälissä. Muuttoliikkeen myötä nimi levisi, ja Korhosia tavataan 1500-luvun jälkipuoliskolla Rautalammilta, Ruovedeltä ja Pohjois-Pohjanmaalta ja 1600-luvun alusta alkaen Peräpohjolasta ja Kainuustakin. Toisaalta nimellä on sekä etelä- että pohjoiskarjalaisia juuria. Korho tai Korhoin(nen) esiintyy esim. Viipurissa jo 1550-luvulla.
Periytyvät sukunimet vakiintuivat Suomessa käyttöön pikkuhiljaa, Itä-Suomessa aiemmin ja Länsi-Suomessa myöhemmin. Niitä ennen käytössä oli usein etunimeen liitettäviä lisänimiä, jotka saattoivat viitata esimerkiksi ihmisen koti- tai asuinpaikkaan (Hämäläinen, Ahokas) tai ominaisuuksiin...
Koulukadun, Pyhäjärvenkadun, Papinkadun ja Kurilankadun rajaamalla tontilla (Koulukatu 19, Pyhäjärvenkatu 7) sijaitsee ns. Pyynikin sairaala-alue. Siellä aloitti vuonna 1897 toimintansa Tampereen ensimmäinen kunnallinen sairaala. Vuoteen 1958 saakka sen nimenä oli Kulkutautisairaala. Kulkutautien väheneminen aiheutti muutoksia laitoksen toiminnassa ja sen nimeksi muutettiin Pyynikin sairaala. 70-luvun lopulla se yhdistettiin hallinnollisesti Hatanpään sairaalaan ja siitä tuli Hatanpään sairaalan Pyynikin osastoryhmä. Yksikön pienen koon, vanhanaikaisuuden sekä puutteellisen varustustason ja paloturvallisuuden vuoksi sairaala lopetettiin vuonna 1986, ja vanhan Kulkutautisairaalan toiminta siirrettiin Hatanpäälle. Täällä siitä...
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Tarkoitatko sen laskemista, miten korkealla aurinko korkeimmillaan kesäpäivänseisauksena on? Se onnistuu niin, että 90 asteeseen (suora kulma) lisätään auringon deklinaatio eli poikkeama Maan ratatasosta, joka on kesäpäivänseisauksena 23,5 astetta, ja sen jälkeen summasta vähennetään halutun paikkakunnan leveyspiirin asteluku. Tuloksena on auringon korkeus horisontista keskipäivän aikaan.
Suntekno Oy:n tietopankki: http://suntekno.bonsait.fi/resources/public/tietopankki/aurinkoenergia…
Kysymäänne teosta ei tosiaan antamillanne tunnusmerkeillä ole helppo jäljittää. Kuvailunne perusteella kirja saattaisi edustaa viihde- tai jännityskirjallisuutta.
Jännitystä ja viihdettä tuotannossaan yhdisteleviä, paljon luettuja nykykirjailijoita ovat muun muassa Sidney Sheldon, Sandra Brown sekä Nora Roberts. Heidän teoksiaan on saatavilla suomeksi runsaasti.
Oivallinen dekkareihin keskittynyt internetsivusto on Tornion kaupunginkirjaston ylläpitämä Dekkarinetti, joka sisältää muun muassa tänä ja viime vuonna suomeksi ilmestyneet dekkariuutuudet arvioineen, dekkarikirjailijoiden esittelyjä, dekkaripalkinnot, antoisan linkkihakemiston sekä tietoa käännösdekkareista:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Aarno Röngän...
Seuraava kirja on lainattavissa Helmet-aineistokannasta: http://www.helmet.fi
Kirjasta voi tehdä varauksen mikäli teillä on Helmet kirjastokortti sekä siihen kuuluva PIN-koodi. Sekä kirjastortin että salasanan saa mistä tahansa Helmetkirjastosta esittämällä valokuvallisen henkilötodistuksen (passi, ajokortti, kuvallinen KELA-kortti).
The Thames and Hudson dictionary of art terms / Edward Lucie-Smith (1991.
Teoksesta Ylisirniö, Unto : Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. (Kalle Päätalon seura , 1989) selviää, että kyseinen sana tarkoittaa nivusta, jalan taivetta reidessä.
Sanat löytyvät kirjasarjan suuri toivelaulukirja osan 9 sivulta 30. Kirjasarja löytyy hyvin monesta kirjastosta. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat "Siellä missä aukee aapa ajaton, siellä missä puhuu pohjoinen, siellä missä raukee raito rajaton, siellä harvoin kohtaa ihmisen. Löysin sinut sieltä, tiettömältä tieltä, tieltä jolla puhaltaa saa tuuli jokainen. Muistatko illan siellä, Neljän Tuulen tiellä?"
