Somerjoen biisien sanoja löytyy useita esim. täältä:
http://kotisivu.mtv3.fi/badding/yla.htm
Yksittäisten kappaleiden sanoja kannattaa hakea yleisillä hakukoneilla, esim. Googlella, Altavistalla tai Allthewebillä.
Somerjoen kappaleita on kyllä melko hyvin julkaistu nuotteinakin (joihin sisältyvät tietenkin myös sanat), esim. Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa olevia pääset selailemaan osoitteesta:
http://kirjasto.tampere.fi:8000/Pallas?formid=t_form2&sesid=1036686708
Laita tekijäksi Somerjoki, Rauli Badding ja rajaa tulosta aineistolajilla nuotit. Lisäksi kannattaa tehdä myös kirjastorajaus.
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Hakusanalla "kansantalous" löytyy kirjastorekisteristä useitakin kirjoja, mutta hyvä lähde voisi olla Pekkarinen-Sutelan kirja Kansantaloustiede (2002).
Luvussa 6 käsitellään kansantalouden tilinpito ja muut taloudelliset tilastot. Kansantalouden mittareita ovat mm.
- bruttokansantuote
- kansantulo
- huoltotase
- kuluttajahintaindeksit
- työllisyyden ja työttömyyden mittarit
Tilastokeskuksen internet-sivuilta http://www.tilastokeskus.fi löytyy tilastoja sekä Suomen kansantaloudesta sekä Maailma numeroina -osiosta kansainvälisiä tilastoja.
Englannin kielellä EU:n kansantaloustilastoja löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/eurostat/. Esimerkiksi osiosta General and regional statistics löytyvät BKT-tilastot.
OECD:n tilastot löytyvät...
Yhdistelemällä eri tavoin hakusanoja suomalaiset, venäläiset, rakkaus, rakkausromaanit, viihdekirjallisuus, kaunokirjallisuus, esiin nousi muutamia teoksia.
Laila Hirvisaari (ent. Hietamies):
Vuoksen helmi
Grand Hotel
Myrskyn edellä
Fredrik Lång: Venäjän serkku
-suomalainen tutkija lähtee venäläisen laulajattaren perässä Pietariin
Aleksej Skarov: Pelkkä nimi
-historiallinen rakkausromaani 1700-luvulta, pikkuvihan ajalta
Venäjäksi löytyy ainakin
Jaremenko-Tolstoi, Vladimir: Moi-moi : roman bez vranja (2002)
-eroottinen romaani
Tarkempaa tietoa suomalaisten sukujen vaakunoista kannattaa tiedustella Suomen Heraldisesta Seurasta (http://www.heraldica.fi).
Seuran kotisivuilta löytyy mm. tietoa vaakunaselityksestä ja porvarisvaakunarekisteri, joka sisältää 1300 vaakunapiirrosta selityksineen.
Mikkelin maakunta-arkistossa (http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/maakunta-arkistot/mikkelin-maaku…) säilytetään entisen Viipurin läänin asiakirjoja, muun muassa luovutetun alueen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien kirkonkirjoja, joista maakunta-arkisto antaa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä.
Julius Caesarin aikana Roomassa oli vallalla seitsenpäiväinen viikko, jonka päivät olivat saaneet nimensä seitsemän tunnetun planeetan mukaan; tuohon aikaan aurinko ja kuu laskettiin planeettojen joukkoon. Planeetat taas olivat samannimisiä kuin roomalaisten tärkeimmät jumalat. Planeetat vastasivat seuraavasti viikonpäiviä: sunnuntai - aurinko, maanantai – kuu, tiistai – Mars, keskiviikko – Merkurius, torstai – Jupiter, perjantai – Venus, lauantai – Saturnus.
Viikko ei kuitenkaan ollut roomalaisten keksintö. Jo tuhatkunta vuotta ennen ajanlaskumme alkua on babylonialaisissa teksteissä mainintoja, miten kuukauden seitsemäs, neljästoista, kahdeskymmenesensimmäinen ja kahdeskymmenekahdeksas päivä ovat lepopäiviä.
Vuoden 600 eKr paikkeilla...
Laila Järvisen alkuperäissuomennosten tarkistetuissa versioissa puhutaan neekerien asemesta "alkuasukkaista". Kristiina Rikmanin vuonna 2007 ilmestyneessä Peppi Pitkätossu -kirjan uudessa suomennoksessa vastaava sana on "hottentotti".
Maametallit on vanhentunut termi, jota on eri yhteyksissä käytetty sekä jaksollisen järjestelmän ryhmän 3 että ryhmän 13 alkuaineista. Kirjassa Kemia / Antti Kivinen, Osmo Mäkitie. -- Helsinki : Otava, 1988. 478, sivua. ISBN: 9789511101369, sivulla 393 nimetään varsinaisiksi maametalleiksi Skandium (Sc), Yttrium (Y), Lantaani (La) ja Aktinium (Ac).
”Maametalli” nimitys on suora käännös ruotsista (jordartsmetaller) tai saksasta (erdmetaller), joissa kielissä sanat ”jord” tai ”Erde” vanhemmassa kielenkäytössä viitasivat oksideihin. Maa-ilmaisua käytettiin historiallisesti tiettyihin aineisiin, joiden aikoinaan ajateltiin olevan elementtejä, ja tämä nimi oli lainattu yhdestä Platonin neljästä klassisesta elementistä, muut kolme...
Ammattinimikkeinä eroa on koulutustasossa. Kirjastovirkailijan tehtäviin edellytetään on toisen asteen ammattitutkinto, kirjastonhoitajan korkeakoulututkinto.
Kirjastonhoitajalla on mahdollisuus hakeutua esimiestehtäviin erilaisissa kirjasto- ja arkistoalan työpaikoissa.
Käytännössä kirjastoalan ammattilaiset tekevät usein hyvin samantapaisia töitä.
Frederick Herzbergin teosta "The motivation to work" ei valitettavasti löydy suomennettuna.
Löysin kuitenkin seuraavanlaisen opinnäytetyön, jossa todennäköisesti on tietoa tästä kahden faktorin teoriasta:
Ketola, Maarit:
Raision kaupungin työntekijöiden työtyytymättömyys ja henkinen väsymys Herzbergin motivaatioteorian valossa / Maarit Ketola, Anne Linna.
Turku : TuKKK , 1995.
Opinnäyte : Turun kauppakorkeakoulu , Hallinto.
Lisäksi internetistä löytyy tietoa teoriasta hakukone Googlen avulla, käyttämällä hakulauseketta "kahden faktorin teoria" ks. linkki:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=%22kahden+fa…
Etunimi Hemmo on suomalainen lyhennelmä pohjoismaisesta nimestä Hemming, suomalaisittain Hemminki, joka oli tavallinen jo keskiajalla Suomessa. Vuonna 1929 Hemmo otettiin almanakkaan Hemmingin rinnalle 22.toukokuuta.
Etunimiä ja niiden alkuperää käsitellään esimerkiksi Anni Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjassa Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007)sekä Pentti lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999).
Mika Waltarin esikoisteos, Kristian Korpin nimellä julkaistu Kuolleen silmät (1926) on Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjavarastossa ja Pornaisten kirjastossa. Molemmat kappaleet ovat käsikirjastokirjoja, eli niitä ei lainata kirjastosta. Kirja on myös Kansalliskirjastossa, Helsingin yliopiston opiskelijakirjastossa ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa. Ainoastaan opiskelijakirjaston kirja on lainattava. Kysele kotikirjastosi kautta kaukolainamahdollisuuksia.
Omat tekstit ja kuvat ym. voi suojata tallentamalla ne "Omat tiedostot-kansioon" ja varmuuskopioimalla tämä kansio säännöllisesti. Kopioinnin voi tehdä esim. hiiren oikean näppäimen kopioi liitä toimintojen avulla. Varmuuskopiot voi ottaa esim. muistitikulle tai CD-R-levylle.
Jos käyttöjärjestelmä joudutaan asentamaan uudelleen tietokoneessa olevat omat tiedostot ja koneeseen tallentamasi ohjelmat menetetään. Tämän vuoksi on syytä tehdä kaikista henkilökohtaisista tiedostoista varmuuskopio.
Kiinto- eli kovalevyllä sijaitsee käyttöjärjestelmä ja käytettävät ohjelmat. Jos käyttöjärjestelmä ei käynnisty kiintolevyltä, käyttöjärjestelmää voi yrittää korjata tietokoneen mukana mahdollisesti tulleella käyttöjärjestelmän CD-levyllä....
Turun kaupunginkirjaston salasanan voi itse vaihtaa, jos muistaa vanhan salasanan. Kun on kirjautunut Vaskissa http://www.turku.fi/vaski sisään "Omiin tietoihin", sivun alaosassa on kohta "Vaihda salasana".
Mutta koska olet unohtanut salasanasi, sinun täytyy tulla kirjastoosi vaihtamaan se. Samalla täytyy näyttää oma kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kyseisen ajanjakson Keskisuomalaisen tai Säynätsalo-lehden lehtiartikkelitietoja ei ole mahdollista saada ainakaan mistään meillä käytössä olevasta tietokannasta. Keskisuomalaisen arkistoon on tallennettu artikkeleita vasta 1990-luvulta lähtien, ja Historiallisen sanomalehtikirjaston tietokantaan on kerätty artikkelitietoja vain vuoteen 1909 saakka. En siis pysty kertomaan yksittäisiä numeroita, joissa Säynätsalon Riennon urheilutapahtumia käsiteltäisiin.
Mirja Huovinen on kirjoittanut artikkelin "Säynätsalon uhreiluseuratoiminta" (julkaistu teoksessa Päivät seutuvilla Päijänteen: Säynätsalolaisen kirja, 1994). Hän on käyttänyt artikkelissaan lähteenä kysymältäsi ajanjaksolta kolmea eri Säynätsalo-lehden numeroa: 5.7.1936, 18.12.1937, ja...
Tarkoitatko lähihoitajan työn historiaa, joka liittyy perhetyöhön ja esimerkiksi kotisairaanhoitoon? Kovin paljon aiheesta ei löytynyt, alla kuitenkin muutama toivoakseni hyödyllinen lähde.
Kirjassa Kehittyvä kotihoito (Eija-Riitta Ikonen, 3. p. 2013) käsitellään mm. kotihoidon historiaa. Lähihoitajan työn historiasta löytyy tietoa tästä kirjasta: SuPer 1988-2010: lähin hoitaja -tärkein hoitaja! (Markku Silvennoinen, 2012). Kirsi Törmäsen päättötyö käsittelee lähihoitajien työtä kotikasvattajina: Kotikasvatuksen historia (Kemin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, 1997)
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Näyttäisi siltä, että suurten kielialueiden maissa ei opiskella englantia pakollisena kielenä. Suuria kielialueita ovat espanjaa, arabiaa, venäjää ja kiinaa puhuvat maat.
Siksi esim. Saudi arabiassa, Kiinassa, Espanjassa ja Venäjällä kouluissa ei ole pakko-englantia. Varmasti muitakin maita löytyy. https://brightside.me/wonder-curiosities/what-subjects-are-taught-in-schools-from-all-over-the-world-619460/
Oikeastaan Suomenkaan kouluissa ei ole pakko opiskella englannin kieltä. A1 ja A2 kieliksi voi valita myös muun kuin englannin. Käytännössä kuitenkin koulujen oppiainevalikoima ja jatko-opintojen sujuminen ohjaavat valitsemaan englannin.
https://www.sukol.fi/ajankohtaista/tilastotietoa/tilastotietoa_kielivalinnoista
http://www....
Suomalaisen ralliautoilun historiasta kertovat mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän suurajot 1951 - 1990. 1000 lakes rally (1990)
- Mäkinen, Marko: Elämää suuremmalla vaihteella (2001)
- Mäkinen, Marko: Sorateiden Grand Prix 50 vuotta (2000)
- Nylund, Juha: Suomen ralliautoilun historia (1999)
Kansainvälisemmältä kannalta asiaa lähestyvät esim.:
- Boddy, William: The History of Motor Racing (1977)
- Campbell, David: Rallying. 21 years of World Championships (1995)
- Lurani, Giovanni: A History of Motor Racing (1972)
- Robson, Graham: An Illustrated History of Rallying (1981)
Formula-ajojen historista kertovat mm. Juha Kärkkäisen Suomalainen formula 1 -historia 1950 - 96 (1996) ja Adriano Cimarostin The Complete History of Grand Prix Motor...
