Yhtenäistä teosta kaikista kansalaissodassa kaatuneista (punaiset ja valkoiset) ei valitettavasti löydy
meiltä Oulun kaupunginkirjastosta.
Tiedustelin asiaa Sota-arkistosta. Heiltä löytyy arkisto Vapaussodan historian komitea 1913-1927, kansio, jossa luettelo kaatuneista, punaisista (ei täydellinen). Tarkempia tietoja, puh. 09-18126504, Sota-arkiston tutkijainsali. Kansallisarkistosta löytyy punaisia koskevaa tietoa, puh. 09-228521.
Työväenliikkeen kirjaston kansalaissota kokoelma löytyy netistä http://www.tsl.fi/~perinne/tlk/1918.html .
Valtioneuvostossa on meneillään hanke Suomen sotasurmat. Siitä löytyy tietoa netistä URL: http://www.vn.fi/vnk/suomi/vnk121f.htm .
Esimerkkejä Oulun kaupunginkirjastossa olevista kansalaissotaa...
Mistään tietosanakirjasta eikä myöskään netistä löytynyt tietoa miksi kyseistä meridiaania kutsutaan ruusulinjaksi (Rose Line). Verkosta tosin löytyy viljalti kyseistä meridiaania sekä Da Vinci koodia käsitteleviä sivustoja. Alla muuta esimerkki:
http://www.da-vinci-code-paris.com/Arago-Rose-Line/
http://en.wikipedia.org/wiki/Paris_meridian
http://www.thetruthaboutdavinci.com/faq/rose-line.html
http://www.tribwatch.com/roslin.htm
http://www.ladlass.com/intel/archives/006891.html
http://in.answers.yahoo.com/question/index?qid=20061002034302AABb8oa
http://www.ipswichtours.com/davinciflier.htm
http://www.davincicode.postkiwi.com/2005/paris-rose-line/
http://www.forteantimes.com/features/articles/132/da_vinci_decoded.html
Runo löytyy nimellä Kalajuttu mm. teoksesta Lapsuuden kotiseutu (Salo-Mustonen-Paalanen).
Runo kulkee myös nimellä Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja on julkaistu Lauri Pohjanpään kokoelmassa Sininen hämärä (1933).
Alla on muutama työelämän ruotsin kielen oppikirja, joihin kuuluu myös cd. Kaikkia kursseja näyttää olevan myytävänä. Kurssit saa lainaan myös kirjastosta.
- Reflex : uppdatera din svenska / Timo Jokisalo, Ritva Minni (oppikirja + cd, 3. p. 2013)
- Väl bemött / Tiina Halonen, Ulla Kaukola (kirja + cd + cd-rom, 2005)
- Så klart : svenska på jobbet / Nina Numminen & Mats Malm (kirja + cd, 2005)
Muumimania -blogin mukaan Millenium -mukin mediaanihinta on noin 250€. Mediaanihinnat on laskettu huuto.net:issä myytyjen mukien myyntihinnoista.
http://muumimania.blogspot.fi/p/hintaseuranta.html
Aamulehden logolla varustettu Millenium -muki oli taasen myyty ihan äskettäin 421€:lla. https://www.huuto.net/kohteet/arabian-muumimuki-millenium--v-1999---200…
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Kuurojen liitto kertoo internet-sivuillaan, että ”tarkkaa lukumäärää kuuroista Suomessa ei ole saatavilla”.
http://www.kl-deaf.fi/Page/d482c6d9-2841-47df-be2f-d9a3b889b808.aspx?gr…
Tämä johtuu siitä, että kuurojen määrää ei tilastoida mitenkään. Erilaisista yhdistysten jäsenrekistereistä ja vastaavista voi saada suuntaviivoja, mutta yksi henkilö voi hyvin kuulua useaan yhdistykseen tai olla kuulumatta yhteenkään. Myöskään viittomakieltä käyttävien perusteella on vaikeaa päätellä kuurojen määrää, sillä kaikki kuurot eivät välttämättä käytä viittomakieltä ja toisaalta osa viittomakieltä käyttävistä on kuulevia. Rajoja on myös vaikea vetää täysin kuurojen tai muuten kuulovammaisten kesken.
Samalla sivulla Kuurojen liitto myös mainitsee...
Wikipedia-artikkelista löytyvät perustiedot Ranskasta. Sieltä löytyvät mm. ranskalaiset juhlapäivät. Ranskan kansallispäivä on 14.7.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ranska
Kirjasta Kulttuureja ja käyttäytymistä : Eurooppa (2000) löytyy mm. tällaisia tietoja:
- Isänmaallisuus on korkeassa kurssissa
- Numerot: 13 on epäonnen luku, 69 herättää hilpeyttä
- Värit: Ranskan lipun värit sininen, punainen ja valkoinen tärkeitä. Sisustamisessa suositaan klassisia hillittyjä sävyjä: valkoista, beigeä, viininpunaista, tummansinistä, harmaata ja mustaa. Sesonkimuoti ja sen värit ovat eri asia.
Kristittyjen varsin yksimielisen raamatuntulkinnan mukaan ei ainakaan voi sanoa, että hän olisi eri Jumala. Kristityt pitävät kiinni monoteismista eli yksijumalaisuudesta.
Kaikkien kristillisten kirkkojen yhteinen tunnustus on, että Jumala on kolmiyhteinen. Raamattu ei sisällä tällaista oppia täydelleen muotoiltuna, mutta kyllä monia siihen suuntaan viittaavia kohtia.
Jumaluudessa on yksi olemus ja kolme persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Poika on syntyisin Isästä, kun taas Pyhä Henki lähtee Isästä ja Pojasta (itäisessä kristikunnassa on tosin opetettu, että Pyhä Henki lähtee Isästä Pojan kautta.
Oikeaksi tunnustetun opin lausui julki Nikaian tunnustus 300-luvulla:
"Me uskomme---yhteen Herraan, Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan...
Kirjastossamme olevasta Internationell signalbok 1965 -teoksesta ei aivan yksiselitteistä vastausta löytynyt, mutta Kotkan Merikirjaston ja Rauman merenkulkuoppilaitoksen välityksellä tavoitetuilta kokeneilta merikapteeneilta saimme seuraavia vastauksia:
1. Laivojen kohdatessa jouluna valtamerellä soitetaan puhelimella toiseen laivaan joulutoivotukset.
2. Lippujen koodit tulevat sähkötyksestä - erillistä lyhennystä tätä varten ei ole. Joulu lyhennetään Xmas.
3. Koodilipuilla kirjoitetaan kirjain kirjaimelta koko viesti. Pelkkä M ja C eivät riitä - niillä on muu merkitys.
Hei!
Runo on Vilho Rantasen kirjoittama: "Ihmisen tie". Runoteos , josta runo ainakin löytyy on nimeltään " Runot" vuodelta 1958. Kyseinen runokirja on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
Sanana Mesopotamia on peräisin kreikasta. Se muodostuu sanoista mesos, keskellä, ja potamos, joki, ja tarkoittaa siis jokien välissä olevaa maata. Tästä juontuu siis myös suomenkielinen nimi Kaksoisvirranmaa.
Nimen kytköstä Tampereen katusuunnitteluun ja kaavoitukseen kannattanee kysyä suoraan kaupungilta, https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/organisaatio/kaupunkiymparist…. Tampereen kaupunkisuunnitelun kotisivut löytyvät osoitteesta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaupunkisuunnittelu-ja-rak….
Helsingin kaupunginkirjasto myy kyllä kokoelmista poistettuja kirjoja, mutta mainitsemiesi kirjojen poistaminen lienee epätodennäköistä, koska kirjoja on enää vain joitakin kappaleita jäljellä. Sen sijaan kirjaa voisi löytyä antikvariaateista tai Internet-huutokauppa Huuto.netistä osoitteesta http://www.huuto.net. Jälkimmäisessä paikassa näyttää olevan tällä vastaushetkellä yksi Tuhru-kirja myytävänäkin, ja sen löytää laittamalla hakusanaksi ”Tuhru”. Antikvariaatteja taas löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Se on arvoitus. Suomen kielen arvoituskirjoista löytyi vastaus, se on krapu.
"Liha alla, luu päällä,
kulkee edes,
kulkee taakse,
kaksi sarvea päässä."
= krapu
Ainakin seuraavista lähteistä kyseinen arvoitus ja vastaus löytyy:
Vanhankansan kirja : suomalaiset sananparret, Suomen kansan murteet, suomalaiset arvoitukset. WSOY 1985.
Arvoitukset = Finnish riddles / toim. Leea Virtanen ym. SKS 1977.
Vastauksia kysymyksiisi löytyy mm. Otavan suuresta maailmanhistoriasta, osasta 8, joka käsittelee sydänkeskiajan historiaa, samoin osasta 9, joka käsittelee myöhäiskeskaikaa.
Lisää sodan ja taistelujen historiasta löytyy mm. seuraavista teoksista: The medieval world at war (2009), Eurooppa.Kaksituhatta sotaisaa vuotta (1995), Sodan historia (kirj. Janne Malkki et al.)(2008), Sota: sodan historia muinaisesta Egyptistä Irakiin (2010), ja Maailman suurimmat taistelut (2006).
Oskar Merikannon säveltämä duetto Oi, kiitos sä Luojani armollinen, op62, nro 2, löytyy F-duurissa esimerkiksi nuotista Merikanto, Oskar: Kootut duetot : korkeammille äänille (Bells, 2008). Melodia on sopraanolle ja baritonille ja lisäksi nuotissa on pianosäestys. Muissakin nuoteissa toivottu sävellaji saattaa olla, mutta sävellajia ei pysty tarkistamaan muuten kuin katsomalla nuotista, joten kaikkia vaihtoehtoja ei ole mahdollista tutkia.
Jos haluaa esimerkiksi jonkin Oskar Merikannon säveltämän laulun nuotin jossakin tietyssä sävellajissa, kannattaa kokeilla e-concerthousen nuottikirjastoa: http://www.e-concerthouse.com/library. Sieltä nuotteja voi etsiä esimerkiksi luokan mukaan tai säveltäjän tai teoksen nimellä. Nuotit saa näkyville...
Esko Salminen lausuu ohjelmassa Prosperon repliikin William Shakespearen näytelmästä Myrsky. Katkelma on näytelmän neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
Katkelma on Arto af Hällströmin suomennoksesta (1994), jota on tekstinä lainattavissa vain joissakin Suomen kirjastoissa. Myrskyn ovat suomentaneet myös Paavo Cajander, Matti Rossi ja Eeva-Liisa Manner.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://finna.fi/
https://uniarts.finna.fi/
https://www.gutenberg.org/files/44845/44845-h/44845-h.htm
