Rahab (רהב)esiintyy nykyisessä suomalaisessa vuoden 1992: n käännöksessä viisi kertaa
Job 9:13
Job 26:12
Ps. 89:11
Jes. 30:7
Jes. 51:9
Heprealaisessa alkutekstissä lisäksi vielä
Ps. 40:5 (käännöksessä ’pahan voima’)
Ps. 87:4 (käännöksessä ’Egypti’)
Rahab (merkitys: ’myllertyneisyys, kuohunta’ ) on ymmärretty jonkinlaiseksi meripedoksi tai henkilöidyksi alkumereksi , jonka Jahve voitti luomistyötä tehdessään. Tutkijat ovat todenneet, että ajatuksella Luojan ja Rahabin taistelulla voi olla jotain yhtymäkohtia babylonialaiseen muinaistarinaan, jossa luojajumala Marduk kävi voitollisen taistelun alkumerta, Tiamatia vastaan. Vertailun kannalta on mielenkiintoista, että Raamatun luomiskertomuksen (1. Moos. 1:2) ’syvyys’ (תהום tehoom) lienee...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Reino Keron artikkeli "Puukkojunkkari, juoppo ja kommunisti: amerikansuomalainen siirtolaisvähemmistö rikollisuustilastoissa" teoksessa Historian vähemmistöt = Minorities in history (1994, s.127-142). Artikkeli käsittelee lähinnä ennen 1950-lukua tapahtunutta amerikansuomalaisten rikollisuutta. Samoin Reino Keron teoksessa Suureen länteen: siirtolaisuus Suomesta Yhdysvaltoihin ja Kanadaan artikkelissa "Rehellisiä ja rikollisia" käsitellään 1950-lukua varhaisempaa rikollisuutta(1996, s. 197-208).
Suvi Arapkirlin artikkelissa "Suomalaiset, New Yorkin punainen vaara" kerrotaan lyhyesti sekä rikollisia amerikansuomalaisia että ruotsinsuomalaisia koskevasta lehdistökirjoittelusta (1910-luvulla ja 1950-luvulla)(...
Ensimmäiset suomenkieliset levytykset tehtiin Pietarissa vuonna 1901. Venäläinen laulutaiteilija M.A. Goltison levytti mm. laulut Tuoll' on mun kultani ja Suomen salossa. Samana vuonna levytti Pietarissa toiminut Suomalaisen lauluseuran kuoro joukon suomenkielisiä lauluja.
Näitä lauluja voi kuunnella mp3-formaattiin digitoituina Kansalliskirjaston Doria-tietokannasta.
Suomessa ensimmäiset levytykset tehtiin vuonna 1904. Amerikansuomalaiset alkoivat levyttää v. 1907.
Artikkeli Ylen sivulla
M.A.Goltisonin äänityksiä Doriassa
Suomalaisen lauluseuran äänityksiä Doriassa
Amerikansuomalaisten levytyshistoriasta Ylessä
Raamatustahan tämä ajatus on. Jeesus puhuu kansanjoukoille: "Jokainen, joka kuulee nämä sanani ja tekee niiden mukaan, on kuin järkevä mies, joka rakensi talonsa kalliolle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, mutta se ei sortunut, sillä se oli rakennettu kallioperustalle. "Jokainen, joka kuulee nämä sanani mutta ei tee niiden mukaan, on kuin tyhmä mies, joka rakensi talonsa hiekalle. Alkoi sataa, tulvavesi virtasi ja myrskytuuli pieksi taloa, ja se sortui, maan tasalle saakka." Matteuksen evankeliumi 7:24-27
Sanat lauluun löytyvät ainakin nuottikirjasta 80-luvun suomalaiset iskelmät.
Laulu löytyy ainakin levyiltä
80-luvun hitit
80-luvun huiput 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83
Baarihitit
Kake Randelin: Kirje kotiin
Kake Randelin: Hitit
Saimme seuraavan vastauksen Keravan museolta:
"Ahjossa on kylläkin mahdollisia muinaishautoja, mutta ne eivät ole sillä alueella missa viitta kertoon niiden olevan. Nyt puheena olevat röykkiöt liittyvät ilmeisesti historiallisen ajan ihmisen toimintaan. Osa röykkiöistä tutkittiin Paula Purhosen toimesta 1970. Ajoitukseksi saatiin nykyaika."
Noomi Hebert on ruotsalainen kirjailija, joka on kirjoittanut nuorten kirjasarjaa Revontulitalli yhdessä Lena Ollmarkin kanssa. Hän on kirjoittanut myös tekstejä Muumi-kuvakirjoihin. Suomalaisten kirjojen luettelosta Fennicasta löytyvät tekijähaulla Hebertin suomennetut kirjat, ks. https://finna.fi .
Hänestä on tietoa myös internetissä mm. kustantajan Bonniers Carlsenin sivulla: http://www.bonniercarlsen.se/Upphovsman/Forfattarpresentationssida/?per…
Googlen avulla löytyi myös: http://www.bonniergroupagency.se/200/201.asp?id=425
Hänen kirjoistaan Liekkien lahja ja Jäiden salaisuus on arvostelu lehdessä PORTTI 2006:4, s.119-121 ja kirjasta Tuulen tie lehdessä PORTTI 2007:2, s.117.
Ainakin HelMet-kirjastoissa on olemassa yksi kirja, joka saattaisi olla hyödyllinen tähän tarpeeseen, nimittäin Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet ja siihen liittyvä Ahoranta, Sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet - tehtävien ratkaisut, kts. www.helmet.fi . Lisäksi on esim. Ohjelmoitava logiikka ja Airila, Mekatroniikka. Vaikka näissä ei ole tehtäviä ratkaisuineen, voivat esimerkit kuitenkin olla valaisevia, ehkä myös jokin niistä kirjoista, jotka saa esille valitsemalla hakutermiksi ohjaustekniikka tai automaatio. Apua kannattaa myös etsiä TKK:n kirjastosta ja sen Teemu-kokoelmatietokannasta, https://finna.fi .
Olet oikeassa, suurin osa ruotsin kielen kielikursseista on tuotettu Suomessa. Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista löytyy kuitenkin muutama muualla tuotettu kielikurssi:
Harkin, Regina: Swedish conversation. London: Hodder & Stoughton, cop. 2006
Ruotsin kielikurssi: peruskurssi. Spånga: Univerb, 2006 (Ruotsin kielen fraasikurssi)
Swedish travel pack. Maspeth (N.Y.): Berlitz ; Singapore: Apa Publications, 2004
Croghan, Vera: Swedish. London: Hodder Headline, 2004 (Ruotsin kielen oppimateriaali itseopiskeluun)
Teosten sijainnit löydät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi. Jos niitä ei löydy lähikirjastostasi, voit tilata niitä muualta. Varaus maksaa 0.50€. En valitettavasti ole itse kuunnellut niitä, mutta luulisin niiden opetettavan...
Pelkästään yöllä syöminen ei lihota, ellei syödyn ruuan ja juomien energiamäärä ole isompi kuin kulutus. Jos syö liikaa kulutukseen nähden ihminen lihoo.
Jos syö sekä yöllä että paivällä, ja enemmän kuin kuluttaa, on todennäköistä että lihoo. Varsinaisesti pelkästään yöllä syöminen ei lihota. Elimistön vuorokausirytmistä jotuen (jos siis elää päivärytmissä) yöllä elimistö ja ruoansulatus on levossa, joten etenkin raskas ruokailu voi aiheuttaa vatsavaivoja.
Vuorotyöntekijöiden seurantatutkimuksissa vuorotyöläisten on todettu herkästi lihovan. Siihen on todennäköisesti useita syitä: elämä on säännöllisen epäsäännöllistä (ja epäsäännöllisyys elintavoissa voi johtaa siihen, että syö turhan paljon eikä liiku tarpeeksi), kertyvä univaje...
Hajusuolaa ei nykylääketiede enää käytä, joten sitä tuskin voi ostaa ainakaan Suomesta. Kokeile hakea googlesta hakusanoilla buy smelling salts.
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=33f85055-b7…
Seuraavissa kirjoissa on 1950- ja 1960-luvun sisustuksesta ym. yleensä ja Suomessa kuvitusten kanssa.
SUOMALAISEN arjen suuri tarina / [toimituskunta: Kai Häggman ... et al. ; kirjoittajat: Anu-Hanna Anttila ... et al.]
Helsinki : WSOY, 2010
(Kirjan artikkelit on julkaistu aiemmin teoksissa Täältä tulee nuoriso! ja Suomalaisen arjen historia, osa 4)
SANKARUUS JA ARKI : SUOMEN 50-LUVUN MILJÖÖ : BUILDING FINLAND IN THE 1950S = HEROISM AND THE EVERYDAY / [PÄÄTOIMITTAJA = EDITOR-IN-CHIEF: RIITTA NIKULA] ; [KÄÄNNÖKSET = TRANSLATIONS: HILDI HAWKINS]
HELSINKI : SUOMEN RAKENNUSTAITEEN MUSEO, 1994
MARSH, Madeleine
Miller's collecting the 1950s
London : Miller, 1997
JACKSON, LESLEY
THE NEW LOOK : DESIGN IN THE FIFTIES
1991
HUOKUNA, Tiina...
Valitettavasti tulevista suomennoksista ei löydy mitään kattavaa ja luotettavaa listausta. Paras lähde ovat kustantamojen omat luettelot, joissa on listattu tulevia teoksia. Esimerkiksi nyt keväällä kustantajat julkaisevat syksyllä tulevat uutuutensa. Periaatteessa tulevien teosten tietoja voi löytää myös Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi, mikäli kustantaja on ilmoittanut sinne tulevien teosten tiedot. Rising Shadow -sivusto osoitteessa https://www.risingshadow.fi/ listaa tulevia spefiteoksia, mutta silläkään ei ole mitään erityisiä tietolähteitä asiasta.
Mistään ei löytynyt tietoa, että Leigh Bardugon kirjojen suomennoksia olisi tulossa. Asiaa voi toki kysellä suoraan suomennettua fantasiakirjallisuutta julkaisevilta...
Lappeenrannan maakuntakirjastossa on paljon kirjallisuutta Saimaan kanavasta. Nimekkeisiin voi tutustua osoitteesta http://weborigo.lappeenranta.fi/ Tarkennetusta hausta kannattaa etsiä asiasanalla Saimaan kanava. - Hyvä, kattava teos kanavasta on esim. Jyrki Paaskosken vuonna 2002 ilmestynyt Viipuriin ja maailmalle : Saimaan kanavan historia. Siinä on mm. osioita: Kanavatyömaalla (Kolme komiteaa, Ammattimiehiä Ruotsista...) ja Kanavanrakentajat (Kanavarengit ja työmiehet, Vangit ja sotilaat, Kanava työpaikkana, Arkielämää kanavalla, Saimaan kanavan seurakunta). - Kirjastossamme ovat myös Saimaan kanavan seurakunnan väkilukutaulut 1800-1856 mikrofilmillä, jota myös kaukolainataan muihin kirjastoihin. - Lappeenrannassa on lisäksi Saimaan...
Kirjat Vaasan kaupunginkirjastossa ovat lähinnä Suomen kaloista, joten painetuista lähteistä ei ollut nyt paljon apua.
Eurlexin kalastusasetuksen sivuilta löytyi seuraava tieto:
Seeprahammasahven | SPH | Archosargus probatocephalus | Sheepshead
Kuvahaun perusteella em. latinankielinen nimi näyttäisi vastaavan paremmin sheepshead porgyn kuvia kuin antamasi Calamus penna.
Rakennuspöly on erittäin hienojakoista pölyä, joka tunkeutuu helposti pienistäkin raoista sisään. Rakennuspölyn määrä riippuu kuitenkin esimerkiksi siitä täytyykö vanhojen ikkunakarmien ympärillä olevaa seinää piikata vai selvitäänkö remontissa ilman kyseistä työvaihetta.
Yleisohjeena on kuitenkin se, että verhot ja matot kannattaa siirtää tilasta kokonaan pois. Huonekalut puolestaan kannattaa siirtää noin 1,5 metrin päähän ikkunoista ja herkästi pölyä imevät huonekalut sekä laitteet kannattaa suojata suojamuovilla. Ehdottamasi makuualkovin teippaus on varmasti yksi hyvä keino suojautua tältä rakennuspölyltä, mutta kannattaa silti varmistaa, että myös kotivakuutukset ovat kunnossa.
Maalipintoihin ei yleensä suositella kiinnitettävän...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos "Sukunimet" (Otava 2000) toteaa, että nimiin Harju ja Harjula liittyy monen ikäistä ainesta. 1900-luvulla ruotsalaisten nimien suomalaistajat ovat usein valinneet jomman kumman näistä nimistä. Moni näistä nimistä perustuu talonnimeen, ne ovat hyvin tavallisia asutusnimiä koko Suomessa. Harju ja Harjula esiintyvät myös henkilön lisäniminä maamme vanhimmista asiakirjoista alkaen. "Sukunimet" antaa esimerkkejä 1500-luvulta mm. Loimaalta, Uudeltakirkolta ja Muolaalta henkilöiden lisänimistä, kuten Henric Michelson Hariw, Cauppi Hariuinen tai Lauri Hariulain. Nimi siis näyttää olevan vanha, mutta se on tullut eri tavoin käyttöön eri puolella Suomea.
Lisätietoa voi kysellä Kotimaisten kielten keskuksesta...
Aihehaku sanoilla vene* ja potkuri* (* = katkaisu) tuotti suomalaisten lehtien artikkeliviitetietokannasta (Aleksi, sekä WWW - että cdrom- versio löytyy useimmista yleisistä kirjastoista kautta maan) tulokseksi muutaman relevantin artikkelin: "Potkurin valinta kun akseliteho ja veneen kulkunopeus ovat tiedossa" (Diesel-lehti 1993: 3-4); "Potkurinvalintaa edeltävä veneen kulkunopeuden arvioiminen" (Diesel-lehti 1993: 1) Lisäksi vielä pari viitettä, jotka käsittelevät aihetta hieman yleisemmällä tasolla, mutta lienevät hyödyksi: Vesa Leppä "Potkua vai pärskeitä? Uudet potkurit testissä." (Kippari 1997: 4); Kari Hermola "Miksei vene kulje vaikka tehoa riittää" (Vene 1995: 6); Matti Murto "Ei mikä tahansa rusetti." (Artikkeli potkureiden...
Vuonna 1946 syntyi elävänä 106 075 lasta.
Vuoden 2021 lopussa (31.12.) heitä on 66 465 henkeä (75-vuotiaita),
poiminta Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta:
https://pxweb2.stat.fi:443/PxWeb/sq/729d427f-019e-4fee-bfbb-cad59806499…;
Lähteet: Tilastokeskus, StatFin, 12dx -- Väestönmuutokset ja väkiluku, 1749-2021
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__synt/statfin_syn… ja
väestörakenne, Tilastokeskus
https://pxweb2.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_v…;
Kielitoimiston sanakirja verkossa ei tunne sanaa "roheva". Ei myöskään Kotuksen verkkosivuilla käytettävissä oleva näköispainos Nykysuomen sanakirjasta vuodelta 1956. Suomen murteiden sanakirja on edennyt kohtaan a–mähistyä, joten sieltäkään ei voi vielä roheva-sanaa etsiä.
Sen sijaan Suomen etymologinen sanakirja antaa sanalle seuraavia vanhakantaisia merkityksiä: paik. murt. ’rehevä, roteva, riuska, runsas’.
https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_9523f3f22d2554a2a…
