Kirjastoissa käytössä olevat erikokoiset kirjavaunut palvelevat käytössä niin kauan kuin mahdollista, jopa varaosia vaihdetaan (esim. pyöriä).
Jos joku kirjasto lakkautetaan niin kirjavaunut otetaan kuntotarkistuksen jälkeen käyttöön muissa pisteissä.
Sana "torppa" vakiintui käytännössä tarkoittamaan maanviljelyn harjoittamista varten vuokrattua maatilan osaa. Torpan alueeseen ei yleensä sisällytetty omaa metsää, vaan torpparilla oli oikeus käyttää päätilan metsää joko rajoittamatta tai tietyin rajoituksin.
Torppien koko vaihteli yhdestä aina yli 25 hehtaariin, mutta noin puolet niistä oli kooltaan 3-10 hehtaaria. Erot eri alueiden välillä olivat huomattavia: Itä-Suomessa torpat olivat enimmäkseen niin pieniä, että ne tarjosivat haltijalleen hädin tuskin välttämättömän toimeentulon; Pohjanmaalla torpparien asema oli vakaampi, vaikka sielläkään tilat eivät välttämättä olleet kovin suuria.
Erot torppien koossa riippuivat myös siitä, millainen päätila oli: kartanoiden torpat olivat...
Kielitoimiston sanakirja antaa lasikatto-sanalle seuraavan merkityksen: "Asenteista ja perinteistä muodostuvasta esteestä, joka vaikeuttaa naisen t. jkn vähemmistöön kuuluvan uralla etenemistä." Wikipedian mukaan "lasikatto on kielikuva, joka kuvaa näkymätöntä estettä, joka estää jotain väestöryhmää nousemasta hierarkiassa. Esteellä tarkoitetaan ylimääräistä työtä, jota naiset tai vähemmistöt joutuvat tekemään päästäkseen samaan asemaan kuin vastaavassa asemassa oleva mieshenkilö työelämässä ja myös työelämän ulkopuolella."
Usein lasikatolla tarkoitetaan kielenkäytössä juuri naisten etenemisen esteitä. Lasikatto murtuu esimerkiksi kun nainen ensi kerran nousee johtavaan asemaan jollakin aikaisemmin hyvin miehisenä...
Syksyllä 1939 Sillanpään nimi nousi Nobel-ehdokkaiden joukkoon. Hänen novelliensa valikoima Färden till Kvarnbäcken (Retki Myllykoluun) oli 1936 herättänyt Nobel-komitean sihteerissä Per Hallströmissä mielenkiintoa Sillanpään lämmintä kertojaa kohtaan. Hallström tapasi pienissä novelleissa humaanin kertojan, jonka kanssa lukijan teki mieli vaihtaa ajatuksia.
Sillanpää voitti Nobel-äänestyksessä Sveitsissä asuvan Hermann Hessen ja sitten hollantilaisen Johan Huizingan. Sillanpään katsottiin kilpailijoitaan paremmin täyttävän Alfred Nobelin jälkisäädöksessä mainitun taiteen idealistisen tarkoitusperän vaatimuksen. Kauan odotettu ilmoitus palkinnosta saapui Tukholmasta Helsinkiin 9.11.1939. Palkinnon perusteluissa...
Kirjastokortin saa mistä tahansa HelMet- kirjastosta eli kaupunginkirjastojen toimipisteestä Espoosta, Helsingistä, Kauniaisista tai Vantaalta. Korttia varten pitää ilmoittaa osoite ja esittää voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Helsingin kaupunginkirjaston kiinteistä toimipisteistä kaikkiin lukuunottamatta Roihuvuoren, Suomenlinnan ja Töölön kirjastoa on pääsy pyörätuolilla. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteiden aukioloajat, yhteystiedot ja merkintä pääsystä pyörätuolilla on nähtävissä sivulta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Martti Innasen kirjoista on HelMet- kirjastoista saatavilla teos Frank...
Kirjastot.fi julkaisee kirjastojen toimitukseen lähettämiä työpaikkailmoituksia. Myös työnhakijat voivat lähettää työnhakuilmoituksen sivuillemme osoitteella toimitus@kirjastot.fi.
Kirjastot.fi sivuilta löydät oikeasta yläkulmasta linkin KirjastoPro-kanavalle, jonka Ammattikalenterissa julkaistaan avoimia työpaikkoja -ilmoituksia http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/avoimet_tyopaikat/.
Myös työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilla kannattaa käydä tutustumassa avoimiin kirjasto- ja informaatioalan työpaikkoihin osoitteessa
http://www.mol.fi/paikat/Search.do?lang=fi&searchExecute=true&AreaA1=0&…
Vaasan historioista tai historiikeistä en löytänyt kahvilasta mainintaa. Enkä Hartmanin talon historiaa käsittelevistä kirjoista. Siirryin vanhoihin puhelin- ja osoitekirjoihin. Sieltä kahvila löytyi, mutta nimen kirjoitusasussa on hajontaa sielläkin. Vuoden 1958 puhelinluettelossa se on Wivex mutta esim. vuosien 1956 ja 1957 osoitekirjassa se on Vivex cafe/kahvila. Muutamilla internetsivuilla kahvila mainitaan esim.
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1967.480
http://www.vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php/Espa
mutta nämä ovat tietysti yksityishenkilöiden muisteluita, eivät "virallista" tietoa
Täytyy heti aluksi varoittaa, että me vastaajat emme ole laintulkinnan ammattilaisia, joten vastaus on laadittu vain maallikkotietämyksen perusteella. Varmempaa tietoa saat laintulkinnan ammattilaisilta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa valmistaa muutamia kappaleita yksityiseen käyttöön. Siinä ei edellytetä, että kopioija omistaisi teoksen kappaleen, joten kirjastosta lainatun teoksen kopioiminen on myös sallittua. Jos levy on kuitenkin suojattu tehokkaalla teknisellä suojauksella, sitä ei saa 50 a §:n mukaan kiertää kopioimista varten. Kopioitavan kappaleen on oltava myös laillisesti valmistettu: 57 §:n mukaan korvausvelvollisuus voi syntyä, jos ”kappaleen valmistaja on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää”,...
En onnistunut selvittämään, oliko Lapinlahdessa jonkinlainen museohuone. Sen sijaan Aleksis Kiven potilashuonetta siellä ei ollut. Armoitettu Kivi-tuntija Esko Rahikainen vastasi kysymykseen näin:
"Pastori Carl Johan Lindh oli hoidettavana pari vuotta Lapinlahdessa ja parannuttuaan kirjoitti 1874 käsikirjoituksen "Ur en själsörjares anteckningar. I angående sinnesjuka och deras vård". Kirja julkaistiin vasta 1911. Koska Aleksis Kiven oleskelusta sairaalassa oli vain muutama vuosi voi uskoa että seuraava Lindin tieto pitää paikkansa.
Potilaat asuivat kahdessa samansuuntaisessa siipirakennuksessa, joita yhdisti toisessa päässä keskusrakennus, jonka yläkerrassa oli ylilääkärin asunto ja alakerrassa hoitohenkilökunnan asunnot ja sairaalan...
Voisiko kysymyksessä olla Nallevaarin joulu -niminen laulu, jossa IHAN nallea naurattaa? Se löytyy Laila Halmeen esittämänä cd-levyltä Joulumaa : klassikot : Hauskat joululaulut.
Tiedustelin asiaa Talon-saagan aikaisemmalta kustantajalta HarperCollins Nordicilta. Sieltä vastattiin: "Meillä ei valitettavasti ole tiedossa, että olisi tulossa suomennosta.". Kuitenkin kehottivat kyselemään muilta kustantamoilta, joten voisit vaikka kysyä Bonnier Books Finlandilta, joka on suuri yleisen kirjallisuuden kustantajaryhmä Suomessa. http://www.bonnierbooks.fi/
Kielitieteellisesti sanat ihminen ja ihmeellinen eivät näytä liittyvän toisiinsa. Sanojen
alkuperiä selvittävien etymologisten sanakirjojen mukaan (esim. Suomen sanojen alkuperä
ja Nykysuomen sanakirja: etymologinen sanakirja) sana ihminen on esiintynyt suomen vanhimmassa kirjakielessä 1500-luvulla muodossa inhiminen. Ihminen-muoto yleistyi 1600-luvulla. On arveltu myös, että se olisi ilma-sanan pohjalta muodostettu. Sanan alkuperää ei kuitenkaan ole lopullisesti selvitetty. Mitkään arvelut eivät kuitenkaan liitä sitä ihmeellinen-sanaan.
Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Suomalaisista hevoskirjojen kirjoittajista voisi mainita esimerkiksi seuraavat: Merja ja Marvi Jalo (esim. Nummelan ponitalli-sarja), Anu Ojala, Maria Kupias ja Tiina Lehtineva, ulkomaisista esim. Jenny Oldfield, Bonnie Bryant. Kertomuskokoelma Tarinoita lumoavista hevosista on kiva.
Jännityskirjoissa on valinnanvaraa. Ilkka Remes on kirjoittanut suosittuja Aaro Korppi-sarjaa ja Eon Colfer fantasiakirjoja. Anthony Horowitz on kirjoittanut jännityssarjaa nuoresta Alex Riderista sekä kauhufantasiaa nimeltä Korpinportti. Mark Haddon on kirjoittanut hauskan ja erilaisen jännärin nimeltä Yöllisen koiran merkillinen tapaus. Charlie Higson on kirjoittanut nuoren James Bondin seikkailuista kirjoissa Hopeaevä, Verikuume ja Korota tai kuole. Ellinor...
Kyseessä on suomennos Cat Stevensin ikivihreästä laulusta "Wild world". Se julkaistiin alunperin "Kai jäädä saan" -singlen b-puolella vuonna 1991. Parin vuoden päästä laulu julkaistiin cd:llä "Elämää eteenpäin". Sen jälkeen laulua ei ole julkaistu muilla cd:illä eikä sen nuotteja ole saatavilla. Ainoa keino on, että lainaat cd:n ja otat sanat talteen joko kuuntelemalla tai kansilipukkeesta.
"Elämää eteenpäin" cd:tä löytyy jonkun verran Suomen kirjastoista mm. Jyväskylän, Joensuun ja Rovaniemen kirjastoista. Voit kaukolainata cd:n lähimpään kirjastoosi. Kaukolainapyyntö tulee aina tehdä oman kirjastosi kautta ja siitä peritään yleensä erillinen maksu.
Laillistettuja kätilöitä oli 18-68-vuotiaista 4 768 henkilöä, joista 27 oli miehiä, vuonna 2015.
Lähde: Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2014, THL 2018.
http://www.julkari.fi/handle/10024/135915
