Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur)on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Jälkimmäisen kustantaja on Koge (http://www.raamatukoi.ee/cgi-bin/raamat?10951)
ja ISBN 9985849078.
Hei!
Tätä asiaa on kyselty usein ja voit katsoa vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta -sivun arkistosta kirjoittamalla hakulaatikkoon: Baby-sitters Club.
Sarjan 24.osa (Lisa ja äitienpäivän yllätys) ilmestyi vuonna 2005 eikä tänä vuonnakaan ole tulossa uusia osia suomeksi. Amerikassahan sarjaa on ilmestynyt hyvin paljon (131 osaa ja lisäksi erillistä Baby-sitters Club Super Specials -sarjaa 12 osaa). Sivulta http://www.scholastic.com/annmartin/bsc/index.htm
voit katsoa, kuinka paljon jatkoa seuraa, kun mukaan otetaan Baby-sitters Club Mysteries, Baby-sitters Little Sister ja Baby-sitters Club Friends Forever.
Suomeksi sarjaa kustantaa Tammi ja kannattaa varmaan lähettää sinne toivomus sarjan lisäsuomennoksista, osoitteeseen asiakaspalvelu@...
On tulossa ainakin Pasilaan, Töölöön, Kallioon ja Rikhardinkadun kirjastoihin. Kappaleet ovat vielä käsittely-tilassa, siksi ne eivät näy vielä Helmetin puolella.
Tässä listassa on Kalevalaa hyödyntäviä romaaneja, sarjakuvia ja nuorten kirjoja 1980-luvulta eteenpäin. Olisikohan kyse jostakin näistä?
Parvela, Timo: Tiera
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2008
Nuorten fantasia
Karppi, Mikko: Väinämöisen vyö
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Jännitys
Parvela, Timo: Tuliterä
Kirja, kieli: suomi, Tammi, 2007
Nuorten fantasia
Kanto, Anneli: Hirmuinen vedenpaisumus ja muita myyttisiä tarinoita
Kirja, kieli: suomi, Karisto, 2007
Nuoret
Lius, Tuomas: Jadesoturi Sangfu
Kirja, kieli: suomi, Like, 2006
Sarjakuva
Kalevala nykysuomeksi / [muokannut] Aulis Rintala ; [kuvitus: P. A. Manninen]
Kirja, kieli: suomi, Pilot-kustannus, 2006
Hakkarainen, Petteri: Väinämöinen, vanhana syntynyt : romaani Kalevalasta
Kirja, kieli...
Seuraavat tiedot ovat Richard Corsonin kirjasta Fashions in makeup from ancient to modern times,(ilmestynyt vuonna 2003) : Mary Granville Pendraves mainitsi sisarelleen vuonna 1727 kirjoittamassaan kirjeessä lähettäneensä tälle muun muassa kolme huulirasvapalaa (cake of lip salve). Antoine Le Camusin kirjassa The Art of preserving beauty (ilm. Lontoossa 1754) on huulirasvareseptejä, mm. helakanpunaisen huulirasvan ohje. Vuonna 1839 Lontoossa ilmestyneessä oppaassa The Toilet, A dressing table companion kehotetaan pitämään muiden tarvikkeiden joukossa myös huulirasvapakkaus. James Stewartin kirjassa Plocacosmos or the whole art of hairdressing Lontoo, 1872) on myös kosmetiikkaohjeita . Värilliseen huulirasvaan neuvotaan panemaan mm...
Hei!
Noin 11 km korkeudessa on ilmakehän osa nimeltä tropopaussi, jonka lämpötila on noin -60 astetta (https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-ja-saailmiot). Siihen, miten paljon lentokoneen nopeus vaikuttaa koneeseen kohdistuvan ilman kylmyyteen, en ole löytänyt vielä vastausta. Olen lähettänyt kysymyksesi eteenpäin, ja otan uudelleen yhteyttä, jos saan vastauksen.
Kopioi seuraava osoite selaimesi osoitekenttään, niin saat listan kuluvan vuosikymmenen suomalaisista rock- ja popnuoteista. Nuotin nimeä klikkaamalla saat auki julkaisun tiedot, joista käy ilmi, mitä kappaleita julkaisu sisältää.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=%28s%3Ahitit+or+popmusiikki+or…
Seuraavasti osoitteesta saat listan 1990-luvun ja 2000-luvun hittikokoelmista:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=hitit+kokoelmat+nuotti+%281990….
Voit tehdä varauksen kiinnostavista nuoteista joko nettisivulla tai puhelimitse. Tervetuloa myös selailemaan nuotteja esim. Leppävaaran kirjaston hyllystä.
Tämä on Jukka Itkosen lauluteksti nimeltä Leivonen, jonka on säveltänyt Marjatta Meritähti. Teksti alkaa sanoilla: "Taivas on niin korkea, minä lintu pieni". Teksti löytyy teoksesta Miljoonan markan pakarat sivulta 185.
Sotakorvauskuunareita tutkinut Sirpa Wahlqvist mainitsee tarinan väitöskirjassaan. Tarinaa kerrottiin jo kuunariajalla, mutta sen todenperäisyyttä ei tiedetä. Wahlqvist arvelee tarinan kertovan työntekijöiden suhtautumisesta venäläisiin, joita ei sopinut sotakorvausaikana avoimesti arvostella. Mikko Uola on Hollming Oy:n historiikissaan myös epäillyt tarinan todenperäisyyttä, ja hänen mukaansa se onkin lähtöisin saunojen seiniin puupaneloinnin alle tulleista kuparilevyistä.
Uola, M. (2001). Hollming 1945-2000: Sotakorvausveistämöstä monialakonserniksi. Hollming.
Wahlqvist, S. (2012). Sydämellä rakennetut seililaivat. Sotakorvauskuunareiden rakentaminen ja rakentajat F.W. Hollming Oy: N telakalla Raumalla 1945–1952. Turun yliopisto....
Kokoelmissamme olevista Valto Saran teoksista
- Hilpatapaa
- Laulu Kannakselle
- Kipin Kapin
ei valitettavasti näin alkavaa runoa löytynyt.
Soitin myös Kangasalan kirjastoon, jossa oli teos Lähellä maata, mutta valitettavasti ei siinäkään teoksessa tätä runoa ollut.
Kokoelmassa Laulu Kannakselle on runo Tuntemattoman veljen muistolle, jossa on hieman samantapainen lause.
Lause kuuluu seuraavasti:"Salokyliltä jostakin sieltä, metsien takaa, olit lähtenyt matkaan, veljeni, Kannaksen mies.
Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmista puuttuvat Saran teoksista seuraavat:
Karjalaisii juttuloi (1928)
sekä antologia Runon kultaista Karjalaa (1950), jossa on ilmeisesti Saran runoja myöskin.
Olen tarkastunut myös julkaisut
Tämän runon haluaisin kuulla...
Helmetistä löytyy sanahaulla, hakusana rintamerkit, Ken Sequinin kirja The graphic art of the enamel badge (Thames and Hudson, 1999). Siinä on 581 erilaista yhdysvaltalaista ja brittiläistä emalirintamerkkiä 1900-luvulta erinomaisin kuvin. Voit tarkistaa saatavuuden (kirjaa on kolmessa kirjastossa): http://www.helmet.fi/search*fin/drintamerkit/drintamerkit/1%2C2%2C3%2CB…
Museoviraston kirjastossa (http://www.nba.fi/fi/kirjasto ) on useita kirjoja venäläisistä rintamerkeistä.
Suomen Pinssiklubi ry on pinssienkeräilijöiden oma yhdistys, johon kuuluu 170 eri-ikäistä keräilijää Suomesta. Heiltä saa lisätietoja alaan liittyvästä materiaalista. Klubin puheenjohtajan puh.nro 019 321 885.
Googlella löytyy yhtä ja toista. Hakusanalla pinssien...
Marja-Liisa Vartion runo "Nainen ja maisema" alkaa hyvin hiusvaltaisesti: "Kampaan hiuksia kahtapuolen päätä, / aamusta iltaan kampaan hiuksia, / sillä tämä jakaus ei ole valmis, / sillä nämä jäykät ja pitkät hiukseni / eivät asettaudu sileästi kahtapuolen päätä. --"(Runot ja proosarunot, Otava, 1966, s. 13). Hiukset voivat edustaa vaikka tunnetilaa, kuten Sirkka Turkan runossa "Rakkaus - hyvin nuori", jonka loppu menee "--Hiukset hämillään jatka katua / sumuisesta kohdasta toiseen / ja surusi rypistynyt / mahtuu taskuun." (Teokset 1973-1983, s. 8). Hiuksista kirjoitetaan usein vertauskuvallisesti, esimerkiksi Vilja Tuulia Huotarinen, jonka Sakset kädessä ei saa juosta -esikoiskokoelman (WSOY, 2004)viimeisessä runossa (s. 62) on säkeet "...
Alla linkkejä sivustoille, joilla esitellään tällaisia englannin ja ruotsin kielen sanontoja eli idiomeja, joissa on mukana myös suomennos:
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englanninkieliset-sanonnat/
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Englannin_kielen_sanonnat
https://fi.wiktionary.org/wiki/Luokka:Ruotsin_kielen_sanonnat
Idiomeja löytyy myös sanakirjoista. Alla linkit Vaara-kirjastojen englannin, ruotsin, saksan, ranskan ja venäjän kielen idiomisanakirjoihin. Muistakin kielistä voi löytyä. Voit hakea sanoilla "idiomit" ja jokin kieli.
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+englannin+kieli&t…
https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=idiomit+ruotsin+kieli&typ…
https://vaara....
Seuraavista kirjoista saat tietoa 1940-luvun lastenkirjallisuudesta:
NUORTENKIRJA Suomessa ennen ja nyt - WSOY, 1966
LAPPALAINEN, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus - W+G, 2. uud.p. 1979
SUOMEN kirjallisuushistoria 3.- SKS, 1999
HEIKKILÄ-HALTTUNEN, Päivi: Kuokkavieraasta oman talon haltijaksi - SKS, 1999
PIENI suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia - Tammi, 2003
HUHTALA, Liisi: Ilosaarten seutuvilta - BTJ Kirjastopalvelu, 2004
LASTENKIRJA aikansa kuvastimena - BTJ Kirjastopalvelu, 2005
Seuraavista linkeistä pääset TY:n, SNI:n ja Turkuamk:n kirjastojen kautta opinnäytteisiin.
http://kirjasto.utu.fi/
http://www.tampere.fi/kirjasto/sni/prohje.htm
http://www.turkuamk.fi/kirjasto/
Pertti Niemisen runolla ei ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Juuri kun kirjoitin elämäni runoa"
Se on ilmestynyt Niemisen runokokoelmassa Niin kiire tässä elämässä (1972) sekä Niemisen Luen muutosten kirjaa : runot 1956-1972 -kokoelmassa (1979).
Toinen runo on Mirkka Rekolan runo. Sillä ei myöskään ole nimeä. Runokirjan hakemistossa se mainitaan ensimmäisellä rivillä "Siitä on kauan kun puhuit" Runo on ilmestynyt kokoelmassa Minä rakastan sinua, minä sanon sen kaikille (1972). Runo löytyy myös Rekolan runokokoelmasta Runot : 1954-1978 (1979).
Uusin suomennettu kokoelma on vuodelta 1990 ja nimeltään Rakkaus on viimeinen valo jota puhutaan: valikoima runoja. Kokoelman on suomentanut ja esipuheen kirjoittanut Marja-Leena Mikkola.
Yksittäisiä runoja on julkaistu sen jälkeenkin mm. Parnasso- ja Taite-lehdissä sekä kokoelmassa Minä kirjoitan sinulle kaukaisesta maasta: runosuomennoksia -teoksessa (Tuomas Anhava, toimittaneet Helena ja Martti Anhava). Tietoa yksittäisista runosuomennoksista löytyy Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Väestörekisterikeskuksesta pystyttäisiin ehkä vastaamaan kysymykseesi, montako Loviisaa Suomessa on nyt. Sen sivuilta löytyvästä nimipalvelusta löytyy tieto, että Loviisa-nimisiä on kaikkina aikoina Suomessa ollut yhteensä noin 6220 henkilöä.
Väestörekisterikeskuksen nettisivut löytyvät osoitteesta www.vrk.fi
Nykysuomen sanakirja (1988) ei anna sanahelinästä määritelmää vaan ainoastaan esimerkkejä: "Korea, halpahintainen sanahelinä", "Koko puhe oli onttoa sanahelinää" ja "Ei pelkkä sanahelinä ole runoutta". Uusi suomen kielen sanakirja (Timo Nurmi, 1998) määrittelee, että kyseistä sanaa käytetään halventavasti koreilevasta puheesta tai kirjoituksesta. Suomen kielen perussanakirjan (1994) mukaan sitä käytetään vaikuttavuutta tavoittelevasta sisällöttömästä kielenkäytöstä.
Oman kielitajuni mukaan sanahelinässä on kysymys jollain tavalla katteettomasta puheesta; kuulija ei voi käsittää puhujan sanojen merkitystä vaan joutuu pitämään niitä onttoina sanoina. Tulee mieleen ns. puppusanageneraattori, jonka sanotaan kokoavan muodoltaan...
Nuortenkirjallisuudesta ja sen historiasta saat tietoa ainakin seuraavista teoksista - mukana on sekä kotimaisen että ulkomaisen nuortenkirjallisuuden historiaa:
Lappalainen, Irja: Suomalainen lasten- ja nuortenkirjallisuus. 1979. Loivamaa, Ismo: Nuortenkirjan villit vuodet - nuortenkirjallisuuden muutosilmiöitä 1990 -luvun alussa. 1996. Nuortenkirja Suomessa ennen ja nyt. 1966. Kuivasmäki, Riitta: Aakkoset - johdatus suomalaisen nuorisokirjallisuuden historiaan ja käsitteistöön.1988. Kuivasmäki, Riitta: Siiwollisuuden tuntoa ja ylewätä kauneuden mieltä - suomenkielinen nuorisokirjallisuus 1851-1899. 1990. Luovaa iloa - nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä. 1996. Saukkola, Mirva: Lapsuuden paratiisit.1997. Sininen lamppu - näkökulmia...
