Tilastokeskus julkaisee vuositilastoja kuolleista. Tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2022 kuoli hiukan yli 63 000 ihmistä. Kuolemat eivät toki jakaudu vuorokausille aivan tasaisesti, mutta suuntaa antaa jos kuolleiden määrän jakaa vuoden vuorokausilla. Tällöin keskimääräisenä päivänä kuolee vajaa parisataa ihmistä.
VSP = vastakkaisen sukupuolen paras koira.Kennelliiton sivustolla kerrotaan koiranäyttelyiden arvostelusta:"Kun kaikki urokset on arvosteltu, seuraa paras uros -luokka. Siihen osallistuvat koirat, jotka ovat sijoittuneet omassa luokassaan neljän parhaan joukkoon laatumaininnalla erinomainen (ERI) ja lisäksi tuomari on jakanut SA:n. Näistä tuomari valitsee jatkoon neljä koiraa, jotka hän sijoittaa paremmuusjärjestykseen. Tuomari voi antaa sertifikaatin (SERT) parhaalle siihen oikeutetulle koiralle, jolla ei vielä ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Varasertifikaatin (VASERT), voi saada toiseksi paras koira, jolla ei ole Suomen muotovalion arvoon oikeuttavia näyttelytuloksia. Mikäli kaikki sijoittuneet koirat ovat jo...
Australiassa on maahantuotavalle tavaralle hyvin tiukat bioturvallisuussäännökset, joilla pyritään estämään haitallisten eliölajien ja tautien pääsy maahan. Ruoka ja elintarvikkeet ovat yksi keskeinen sääntelyn kohde, mutta täysin kiellettyä ei elintarvikkeidenkaan vienti Australiaan ole – esimerkiksi leipätuotteet (omaan käyttöön) kuuluvat sallittujen tuotavien ruokatavaroiden joukkoon.
Tarkempia tuoteryhmäkohteisia tietoja löytyy Australian rajavartioviranomaisen verkkosivuilta:
What food can you bring in? (abf.gov.au)
Yksityiskohtaiset tiedot Australian bioturvallisuutta koskevat tuontiehdot sisältävästä BICON-tietokannasta:
BICON - Australian Biosecurity Import Conditions (agriculture.gov.au)
Runo on nimeltään Miksi kana kengittää? ja se löytyy Aarni Penttilän tekemästä lukukirjasta Hyvästi Aapiskukko!(1.painos 1939, näköispainos 2000). Runon tekijä on sen sijaan epäselvä. Lukukirjassa runon lähteeksi mainitaan "Ilvola". Sillä tekijänimellä ei löydy kirjaston tietokannasta mitään. Ilvola olisi saattanut myös tarkoittaa Joel Lehtosen kirjaa Ilvolan juttuja, joka sisältää sovituksia suomalaisista eläinsaduista. Selasin Ilvolan juttuja läpi, mutten löytänyt runoa siitä.
Jos tarvitset tarkan tiedon tekijästä, voimme yrittää selvittää asiaa edelleen.
Puistolassa olleen Niittytien nimi muutettiin Viitasuontieksi vuonna 1952 ilmeisesti siitä syystä, että samantapaisia nimiä oli jo Helsingissä (esim. Niittyläntie Oulunkylässä). Vuonna 1971 vahvistetussa asemakaavassa entinen Niittytie jäi länsiosaltaan Viitasuontieksi ja jatkui uutena rakennettavana katuna kaakkoon Kiviahontielle. Loppuosasta muodostettiin kävelytie Topiaksenpolku ja Topiaksentie.
Entisen osoitteen Niittytie 12 kohdalla on nykyisin tontti osoitteessa Viitasuontie 10, jolle ajo tapahtuu Viitasuontieltä, mutta sijainti on kuitenkin Topiaksenpolun varresssa.
Nämä tiedot antoi Ilkka Uotila Puistola-Seurasta, http://www.kaupunginosat.net/vanha_puistola/ .
Kallion kirjaston ylläpitämästä Satukortisto-palvelusta (http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) löytyy seuraavat ruoka-aiheiset sadut.
Ruokakauppiaan tonttu Andersen, Hans Christian -->
Andersenin satuja , WSOY, 2005 tai
Andersenin suuri satukirja , WSOY, 1990 (4. p.)
Koiran ruoka määrätään oikeudessa -->
Suomalaiset kansansadut 5--Eläinsadut , SKS, 1996
Ruoka, joka ei koskaan pilaannu -->
Taikaratsu-satutapahtuma 5--Kuuletko rummun kutsun?--bantukansojen satuja , Suomen YK-liitto, 1992
Haltija ja ruokakauppias, Andersen, Hans Christian -->
Perinteisiä satuja--Grimmin veljekset ja H. C. Andersen , Kirjalito, 1989
Miten härkä sai sarvet ja hevonen kyltymättömän ruokahalun --> Tuulentekijä--virolaisia...
Kysymyksen englanninkielinen Aiskhylos-katkelma on peräisin näytelmän Agamemnon vuonna 1937 Three Greek plays -teoksessa ilmestyneestä käännöksestä, jonka on laatinut Edith Hamilton. Suomeksi tämän tragedian ovat tulkinneet Kaarlo Forsman, Elina Vaara ja Kirsti Simonsuuri. Forsmanin suomennos on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1897, Vaaran 1961 ja Simonsuuren 1991.
--
kärsimyksen kautta tulee viisaus.
Mutta sydänkammioihin unessa
lyö muisto murheesta;
ja vastakarvaan kulkee ilo.
Valtaistuimiltaan jumalat
kai pakottavat suosiotaan.
(Simonsuuri)
Teoksissa:
Aiskhylos, Oresteia (Love kirjat, 1991)
Aiskhylos, Agamemnon (Lasipalatsi, 2001)
--
kärsimällä opi!
Ei yöltä sydän rauhaa saa.
Muiston haava vuotaa vain,
miettiä on pakko.
Kova...
Kuppeja näkemättä niitä on vaikea tunnistaa. Alla olevien linkkien kautta löytyy kaksi kuppia, joihin kuvauksesi voisi sopia:
http://www.google.com/imgres?q=arabian+kuppeja&hl=fi&sa=X&rls=com.micro…
http://www.google.com/imgres?q=arabia+kahvikupit&hl=fi&rls=com.microsof…
Esimerkiksi Krookilan Wanhat Kupit -sivustolta löytyy laaja Arabian kuppikuvasto:
http://www.krookila.fi/component/option,com_virtuemart/page,shop.browse…
Kannattaa vilkaista myös tätä: Keräilijän aarteet : Arabian astiastoja / Marjut Kumela, Marja Blåfield (2010). Kirjan saa lainaksi kirjastoista.
Hei!
Kyllä voi vierailijakortilla tai joillakin harvoilla koneilla, joille ei tarvitse kirjautua. Mutta mielellään pitäisi olla kortti, joka on siis yhteinen Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastoille.Tietokoneita voi käyttää vaikka kortilta olisi mennyt lainausoikeus.Printit maksavat 40 senttiä kpl.
1980-luvulla ilmestyneitä Anna-lehtiä voi lukea Pasilan kirjastossa. Lehden vuosikertoja säilytetään Pasilassa sijaitsevassa HelMet-kirjavarastossa. Lehdet saa varastosta odottaessa. Niitä ei tarvitse tilata etukäteen. Eeva-lehdestä löytyy 80-luvulta vain vuoden 1980 vuosikerta. Jaana ja Apu-lehtiä ei ole säilytetty 1980-luvulta.
Linkki HelMet-kirjavaraston lehtiluetteloon on sivulla http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Juttu…
Tiedot lehdistä löytyvät myös HelMet-haulla http://luettelo.helmet.fi/
Suomessa julkaistujen lehtien vanhoja vuosikertoja säilytetään Kansalliskirjaston Kansalliskokoelmassa. Niitä saa luettavaksi ensisijaisesti tutkimuskäyttöön. Kokoelman käytöstä kerrotaan tarkemmin sivulla http://...
Elis Kaupista löytyy jonkin verran tietoja teoksesta "Suomalainen hopeataide"(1989) sekä Kansallisbiografiasta osoitteesta
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/8490/. Kummassakaan ei tosin ole tietoja yksittäisistä koruista. Googlaamalla hänen nimellään koruista löytyy huutokauppatietoja.
Ainakin tässä opetuspaketissa on mukana ratkaisuvihko:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…
Paketin tietojen mukaan näyttää siltä, että 60-sivuinen ratkaisuvihko on tämä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/tabi+svenska/tabi+svenska/1%2C2%2C4…-
Se olisi siis saatavilla myös erillisenä.
Ei ole ollenkaan tavatonta, että pinnallisesti viattomilta kuulostavilla loruilla on synkeä syntyhistoriansa. Kansanrunon "kissanpoikien pesemisen" yhteys pihapiirin liikojen kissojen hävittämiseen hukuttamalla on ajatuksena erittäin mielenkiintoinen, mutta valitettavasti en onnistunut löytämään näkemykselle sen enempää puoltavia kuin vastustaviakaan todisteita tutkimastani kirjallisuudesta. Perusteellisimmin meikäläistä kissojen kulttuurihistoriaa esittelevä Minna Keinäsen ja Harri Nymanin Kissojen Suomi -kirja ei asiaa käsitellessään tätä mahdollisuutta tuo esiin, mutta sekään ei välttämättä tarkoita sitä, ettei yhteys voisi olla olemassa.
Oli miten oli, se on kuitenkin selvää, ettei kissanpoikien peseminen ole keskeisin asia...
Kielenhuollon tiedotuslehden Kielikellon mukaan molemmat muodot ovat sallittuja. Vuonna 2006 ilmaistaan asia näin: "Ajanilmauksissa yhdes ja kahdes esiintyvät joskus myös yksinään: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), neljästoista kahdetta (tai toista)". Kielikellon vanhemmassa artikkelissa, vuodelta 1998, muotoilu on vielä vähän varovaisempi: "Ajanilmauksissa voi käyttää muotoja yhdes ja kahdes myös yksinään, vaikka se ei ole kovin tavallista: viidestoista yhdettä (tai ensimmäistä), viidestoista kahdetta (tai toista)". Oikeakielisyyden säännöt ja käytännöt muuttuvat tosiaan ajan myötä, eivätkä vanhat opit aina pidä paikkansa.
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluvut
https://www.kielikello.fi/-/jarjestysluv-1
Nuotit kappaleeseen Ake, Make, Pera ja mä löytyvät muun muassa seuraavista nuottijulkaisuista: Hectorlauluja (Levysävel, 1983), Asfalttiprinssi (Warner/Chappell Music Finland, 1995), Hitit:70-luku (Warner/Chappell Music Finland, 1997).
Lisää Hectorin kappaleiden nuotteja löydät Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston aineistotietokannasta ( http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ ) kirjoittamalla tekijäkenttään Hector ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Kannattaa kokeilla hakua myös kappaleen nimellä, vaikka tulos jääkin ehkä hieman suppeammaksi.
Samasta tietokannasta saat myös tiedon nuottien olinpaikoista ja saatavuudesta.
Lapinpuvun eli saamenpuvun kaavoja löytyy Karen Jomppasen kirjasta Lapin käsityöt, Anne Kirsten Eiran kirjasta Duodjegaldu (saamenkielinen teksti), myös Ella Sarren diasarjasta ja oheisvihkosta Inarinsaamelainen puvusto, sen käyttö ja käsityöperinne. Nämä kaikki löytyvät Lapin maakuntakirjastosta ja niitä voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
IBAN-tilinumero on kansainvälinen tilinumero, jonka nimi tulee sanoista International Bank Account Number. Se on ollut käytössä vuodesta 2001 lähtien ja tulee pakolliseksi kansainvälisessä maksuliikenteessä vuoden 2007 alussa. IBAN-tilinumeron muodostumisesta ja tietoa sen käytöstä löytyy useiden pankkien ja muiden tahojen nettisivuilta. Tässä muutamia:
Nordean IBAN-sivu:
http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?pid=706334
Suomen pankin IBAN-sivu: http://www.bof.fi/fin/3_rahoitusmarkkinat/3.4_Maksujarjestelmat/3.4.3_K…
Englanninkielinen, ECBS:n IBAN sivusto, jossa esimerkiksi virallinen IBAN-esite (IBAN leaflet): http://www.ecbs.org/iban.htm
Euroopan unionin IBAN-sivut:
http://europa.eu.int/youreurope/nav/fi/citizens/guides/iban/fi....
Valitettavasti en löytänyt Vodkaa, komisario Palmu -elokuvan alkutekstimusiikista muuta tietoa kuin että sen on säveltänyt Rauno Lehtinen. Kappaleella ei ole nimeä, eikä sitä tiettävästi ole julkaistu nuotteina. Saman elokuvan muita musiikkinumeroita kyllä löytyy nuotteina. (esim. seuraava numero Kevätkoivu).
Kaasua, komisario Palmu -elokuvan musiikkina on käytetty kolmea eri musiikkinumeroa ja sen lisäksi Osmo Lindemanin sävellyksiä. Osa näistä on luetteloitu Suomen kansallisfilmografia nro. 6:ssa. Kannattaa tarkistaa siitä, mikä ko. kohtauksessa käytettävä musiikki on ja sitten etsiä nuotit. Ainakin kahteen musiikkinumeroista nuotit ovat saatavilla.
Räätälit eli vaatturit istuvat pöydällä jalat ristissä, koska kyseinen asento on usein käytännön sanelema: Työkappale pysyy siinä hyvin paikoillaan ja sitä on helppo levittää pöydälle tarkastelua varten, kuten Matti Räisänen Perinteisiä käsityöammatteja -teoksessa kertoo sivulla 157 (WSOY, 1986).
