Vaikuttaa siltä, että täsmälleen juuri tähän tarkoitukseen sopiva julkaisu on vielä tekemättä. Lähin löytämäni on internetissä: http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/esiopetus/Haka.htm
Tässä vielä eräs esiopetussuunnitelma:
http://www.hdl.fi/maahanmuuttajat/esiopetussuunnitelma.htm
Käytin etsiessäni hakusanoja maahanmuuttaja, pakolaiset, päivähoito, kaksikielisyys ja äidinkieli. Muutama kirja löytyi, tosin osassa asiaa käsitellään peruskoulun ala-asteen näkökulmasta:
Oppia kieli kaikki : maahanmuuttajalasten suomen kielen kehitys ja kaksikielisyys peruskoulun ensimmäisellä luokalla / Tuija Lehtinen. Turku : Turun yliopisto, 2002
Maahanmuuttajatyön käsikirja / Marja-Liisa Hytönen .. [et al.] Julktiedot Helsinki : Helsingin kaupunki, 2002...
Tuoreiden hedelmien pinnalla (myös sitrushedelmien)käytetään useita eri pintakäsittelyaineita: E901-E914. Näihin kuuluvat mm. mehiläisvaha ja kandelillavaha jotka muodostavat suojaavan pintakerroksen ja lisäävät kiiltoa.
Lisäaineiksi luetaan vielä 27.11-06 asti E 230-232. Nämä aineet: bifenyyli, difenyyli, ortofenyylifenoli estävät homeiden kasvun ja ne on sallittu ainoastaan situshedelmien pintakäsittelyyn. Mainitun päivämäärän jälkeen niiden käyttö on edelleen sallittu, mutta sen jälkeen ne luetaan torjunta-aineiksi.
Elintarvikeviraston sivuilta saat lisätietoa mainituista lisäaineista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Sitrushedelmät käsitellään yleensä pakkausasemilla sienitautien torjunta-...
Tamperelainen Campanella-kuoro on tehnyt seuraavat levyt:
Campanella 1983
Siveltimeen tartun 1985
Oskar 1989
Campanellan joulu 1993
Joulumme vuosisadat 1996
Kulkija 2006
Eli levyjä on yhteensä kuusi kappaletta.
Kuoro on lopettanut toimintansa. Nettisivuja ei enää ole. http://www.archive.org/index.php sivuston kautta löysin sivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
ja sieltä Historiaa käsittelevän alasivun:
http://web.archive.org/web/20050829122758/http://www.campanella.fi/
Nämä sivut on kopioitu Web Archivesiin 29.8.2005.
Helmet-nettisivut löytyvät täältä: www.helmet.fi. Klikkaa oikeassa yläkulmassa kohtaa "Omat tietoni". Seuraavaksi kirjoita kirjastokortin numero ja nelinumeroinen pin-koodi. Mikäli pin-koodi puuttuu, sen voi käydä pyytämässä kirjastosta. Uuden pin-koodin saa myös klikkaamalla samalta sivulta kohtaa "Unohditko tunnuslukusi". Kirjattuasi kirjastokortin numeron ja pin-koodin, klikkaa "jatka". Nyt näet kaikki lainat. Valitse "Uusi kaikki lainat", mikäli haluat uusia kaikki lainat. Mikäli haluat uusia vain jonkin tietyn lainan tai joitakin lainoja, laita rasti lainan kohdalle ja valitse "Uusi merkityt lainat". Myös kirjaston henkilökunnalta voi tarvittaessa pyytää HelMet-opastusta kirjastokäynnin yhteydessä.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kivekäs” on kohtalaisen uusi kehitelmä ja valittu suomalaiseksi vastineeksi sellaisille ruotsinkielisille sukunimille kuin ”Stenbäck”, ”Stenman”, ”Stenros”, ”Stenlund” ja ”Stenvall”. Mikkosen ja Paikkalan mukaan nimi on muodostettu vanhojen karjalaisten nimien ”Ahokas” ja ”Suokas” antaman mallin mukaan. Varhaisin nimen ottaja on Gustaf Lars Stenbäck, joka vaihtoi nimensä Kivekkääksi 5.7.1876.
Epäilisin, että nimeä voi osaltaan myös selittää sen merkitys, joka viittaa kivekkäiksi kutsuttuihin suuren pohjan sodan aikaisiin suomalaisiin ja inkeriläisiin talonpoikaississeihin. Heistä tunnetuin historiassa ja kaunokirjallisuudessa esiintynyt on Tapani...
Kysyjän muisti pelaa kyllä mainiosti! Maj-Lis Könönen laulaa sanoittamansa laulun "Kirje joulupukille" (sävellys Lasse Könönen) äänitteellä JOULUN AIKAAN (Minimusic MIC24, p1981). Tätä äänitettä ei kuitenkaan ole julkaistu muussa kuin kasettimuodossa.
Kasetti löytyy ainakin seuraavista kunnankirjastoista: Inari (ei voi varata), Puumala, Reisjärvi sekä Pielisen verkkokirjaston jostain yksiköstä. Suosittelen vierailua lähikirjastoosi ja siellä voitte tehdä kaukolainatilauksen tästä kasetista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tässä muutamia vinkkejä:
Purnabhadra: Viisi kirjaa viisaita satuja
Jha Kaj Kamal: Sininen päiväpeite - romaani
Roy, Arundhati: Joutavuuksien jumala
Hesse, Hermann: Siddhartha
Desai,Kiran: Hulabaloo hedelmätarhassa
Bromfield, Louis: Sateet tulivat
Seth, Vikram: Sopiva nuori mies
Frith, Nigel: Taru Krishnasta
Kaye, M. M.: Kuun varjon laakso
Murari, T.N.: Taj Mahal
Kaye, M.M.: Kaukaiset paviljongit
Papukaijakirja - lemmentarinoita muinaisesta Intiasta
Banerjee-Louhija, Nina: Intian helmi
Kari on suomalainen lyhentymä kreikan Makarios-nimestä, joka tarkoittaa onnellista ja autuasta. Tai sitten se on nimien Oskari tai Sakari lyhentymä. Nimi tuli tunnetuksi Juhani Ahon Panu-romaanista (ilmestyi 1897), jossa yhden päähenkilön nimi on Kari. Tiedot ovat peräisin Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Siirtokokoelma on tapa täydentää eri kirjastojen kokoelmaa. Usein sitä käytetään varsinkin vieraskielisten kirjojen kanssa. Jos nide lähtee omistajakirjastostaan toiseen kirjastoon siirtokokoelmassa, toimii se käytännössä kuin toisen kirjaston nide. Eli jos Pasila lähettää Kallion kirjastoon siirtokokoelman niteen, näkyy se esim. HelMetin teoshaulla Kallion kirjaston hyllyssä, jonne se päätyy vaikka se palautettaisiin Pasilaan.
Siirtokokoelmassa olevan teoksen voi lainata tai varata ihan normaalisti.
Käännöstoiveita kannattaa esittää kustantamoille. Tahereh Mafilta on suomennettu kirja A very large expanse of the sea nimellä Rakkaus suurempi kuin meri, Otavan julkaisemana vuonna 2019.
Syyskuussa 2023 ei ole tietoa toivomasi Shatter me -sarjan kääntämisestä.
Robert Brobergin laulun Maria Theresa (myös muodossa Maria Therese) on äänittänyt Finntrio vuonna 1968. Sen on suomentanut Jyrki Lindström. Kappale on näillä levyillä: Finntrio–Hootenanny Trio Folk-Kansio ja Finntrio: Matkan varrelta. Tiedot löytyivät Suomalaisten äänilevyjen tietokannasta http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.htm
Folkkansio on lainattavissa Helsingissä Pääkirjaston varastossa sekä Kannelmäen kirjastossa.
Valinnanvaraa ei juuri taida olla: ainoa suhteellisen tuore kirjastosanasto on Miguel Beniton Bibliotekstermer, jossa ruotsin ja suomen lisäksi termit ovat englanniksi, ranskaksi, espanjaksi ja saksaksi. 2. painos ilmestyi 1997.
Valitettavasti romaanin ja novellin määritelmät eivät sisällä tarkkoja rajoja pituudelle.
Määritelmiä voit etsiä esim. Makupalojen kirjallisuuslinkeistä http://www.makupalat.fi/ .
Teoksessa Suvanto, Pekka: Akaan historia : Toijala-Kylmäkoski-Viiala, osa 2 (Vammala, 1954) kerrotaan, että Kylmäkosken kirkonkylään, Savikoskelle menevän tien varteen, perustettiin osuusmeijeri v. 1903. Kirjassa on myös kuva meijeristä (s. 119). Tarkempia tietoja itse meijerirakennuksesta ei ole.
Seuraavista teoksista saattaisi myös löytyä tietoa aiheesta:
Kylmäkoski ajan virrassa : 1895-1995
Kylmäkosken kunta, 1995
Tomminen, Hannu: Suomalainen meijerirakennus - koko kansan tehdas : pienteollisuusrakennuksen historia ja uudelleenkäyttö
Ympäristöministeriö, Alueidenkäytön osasto. Selvitys 1993, 10
Pessi, Väinö: Suomen meijeriteollisuuden vaiheita
Kirjayhtymä, 1966
Hämeenläänin meijeriliiton vuosikirja
- Julkaistu v. 1911-1922, 1945-...
Lastenmusiikin historiasta löytyy vähänlaisesti kirjallisuutta. Ani Suikkanen on kuitenkin tehnyt suomalaisesta lastenmusiikista pro gradu -työn Jyväskylän yliopistoon otsikolla Kehtolauluista Känkkäränkkään : suomalaisen lapsuuden ja lastenmusiikin vaiheita kalevalaiselta kaudelta 1980-luvulle.
Tämä gradu on luettavissa myös verkossa osoitteessa: http://selene.lib.jyu.fi:8080/gradu/g/1678.pdf ja sen lähdeluettelosta löydät lisää lähteitä.
Muita teoksia, joista voi olla hyötyä näkökulmastasi riippuen:
Pajamo, Reijo: Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne, 1999.
Jalkanen, Pekka: Pohjolan yössä : suomalaisia kevyen musiikin säveltäjiä Georg Malmsténista Liisa Akimofiin, 1992.
Kirsi, Anna-Liisa: Levytetty lastenmusiikki 1930...
HelMet-kirjaston kokoelmista löytyy seuraavat Helsinki 1952 -aiheiset teokset: Mainittu Raevuoren teos sekä Mika Wickströmin Helsinki 1952 (julkaistu v. 2002) ja Helsingin kaupunginmuseon julkaisu Olympiakaupunki Helsinki 1952 (julkaistu v. 1992). Näissäkään teoksissa ei kuvaa olympiapojista ja heidän rintamerkistään ole.
Helsingin olympialaisia käsitellään lisäksi teoksissa:
Kirjoituksia kaupunginosasta ja paikasta nimeltä Töölö, toimittaneet Pia Bäcklund ja Vivi Nie-menmaa, julk. 1998.
Kultaa, kunniaa, kyyneleitä : suomalainen olympiakirja 3. osa. Julk. 1980.
Haluuk' sä skulata? Nostalgiaa Kisakylässä, toimittaneet Leena Hyttinen, Anja Suominen. Julk. 2000.
Ryönänkoski, Urpo, Radiomies muistelee - Helsingin olympialaiset. Julk. 2003....
Nimi on alkuaan järven nimi, vielä 1700-luvun karttaan on nykyisen Villikkalanjärven nimeksi merkitty Artjärvi. Nimen alkuosaa on
selitetty sanasta artti - riita, kiista, tora. Näillä viitataan mahdollisesti artjärveläisten käymiin rajariitoihin, joista paikallisten tiedetään käyneen oikeutta 1400-luvulla.
Lähteet:
Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007.
Suomen kielen etymologinen sanakirja 1. Suomalais-Ugrilainen Seura, 1955.
Luonnollisesti Artjärvi : pitäjäkirja. Artjärven kunta, 1977.
Sukunimet kehittyivät aikoinaan lisänimistä, joita alettiin käyttää ihmisten erottelemikseksi toisistaan silloin, kun pelkkä etunimi ei siihen riittänyt. Aluksi lisänimet olivat henkilökohtaisia (esim. käsityöläisnimi, talonnimi tai isännimi). Ajan myötä nämä muuttuivat periytyviksi sukunimiksi. Manni-nimen taustalla voi olla alkujaan lisänimenä ollut man- tai mann-aineksen sisältävä sotilasnimi. Sotilasnimien anto vakiintui ruotujakolaitoksen myötä 1700-luvulla. Man-päätteen lisäksi yleisiä jälkiosia näissä nimissä olivat esim. -berg, -ström ja -qvist. Manni-nimiä on voinut kulkeutua meille myös suoraan saksalaiselta taholta tai se on voinut muotoutua Herman-, Magnus- tai Emanuel-nimen pohjalta.
Nen-pääte on suomalaiselle sukunimistölle...
