Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomen väestöön kuului vuoden 2021 lopussa 70 779 henkilöä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954.
Suomessa syntyi vuonna 1954 yhteensä 89 845 lasta. Nykyväestön 70 779 vuonna 1954 syntynyttä henkilöä ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1954 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa syntyneistä lapsista on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1954 jossain muussa maassa kuin Suomessa.
Laskennallisten kuolleisuus- ja eloonjäämislukujen perusteella voidaan todeta, että vuonna 2020 elossa olevia tämän ikäluokan edustajia 100 000 elävänä syntyneestä olisi ollut 88 705.
Lähteet:...
Théodore Géricault'n maalaus (26.9.1791-26.1.1824) Le Radeau de la Méduse:
https://collections.louvre.fr/en/ark:/53355/cl010059199 on "alkuperäinen" Medusan lautta.
Maalaus on inspiroinut monia taiteilijoita, tässä eräs esimerkki: Hu Jieming Raft of the Medusa, https://www.artnet.com/artists/hu-jieming/raft-of-the-medusa-BLR6lwb6cL… . Muunnelma maalauksesta on myös Pogues-yhtyeen "Rum, Sodomy and the Lash" -levyn kannessa, https://www.discogs.com/master/43758-The-Pogues-Rum-Sodomy-The-Lash . Tarkoittamasi maalaus on todennäköisesti tällainen muunnelma.
Kotimaassa aihetta on käsitellyt kuvanveistäjä Reijo Hukkanen. Hänen teoksensa ei kuitenkaan ole maalaus, vaan veistos,
https://www.reijohukkanen.fi/tyoni/veistokset/
Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmasta löytyy paljonkin tietoa Kahlil Gibranista, mutta selvää vastausta kysymykseen, oliko hän kristitty, on vaikea saada.
Seemiläisen kirjallisuudenhistorian luokassa 86.92 olevassa teoksessa "Rakastettu profeetta: Gibranin ja Haskellin kirjeitä", päätekijä Kahlil Gibran, kerrotaan kirjailijan vanhemmista, että he olivat maroniitteja, Rooman paavin alaisia Idän kristittyjä, jotka erosivat latinalaisesta kirkosta siinä, että heillä oli syyriankielinen liturgia ja papistolla oikeua avioitua (s. 15).
"Otavan kirjallisuustieto" luokassa 86.03 kertoo Gibranin olleen libanonilaissyntyinen runoilija ja taidemaalari (s. 241).
"Tietojätti: Gummeruksen suuri tietosanakirja A-Ö" luokassa 03 luonnehtii Gibrania...
Suomen kielen oppikirjoja suomea äidinkielenä puhuvalle voi hakea pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi esim. seuraavalla tavalla : hakutavaksi valitaan sanahaku, hakusanoiksi kirjoitetaan äidinkieli oppikirjat. Hakusanat suomen kieli oppikirjat antaa tulokseksi paljon maahanmuuttajille ja suomea vieraana kielenä opiskeleville suunnattuja teoksia. Samalla hakusivulla voi rajata hakua aineistolajin, kielen, julkaisuvuoden ja kirjaston mukaan. Oppikirjoja on varsin runsas määrä. Lukiolaisille tai aikuisopiskelijoille tarkoitetut oppikirjat ovat yleensä selkeitä ja perusasiat sisältäviä teoksia. Tässä muutamia suositeltavia teoksia: Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, toimittanut Anne-Maria Mikkola;...
Kun ryhdyt kokoamaan aineistoa opinnäytetyötäsi varten kannattaa tehdä mind-map-tyyppinen avainsanakartta ja tutkia Vesa-verkkosanastosta mitä asiasanoja aiheesta käytetään. Samalla havainnollistat aihetta paremmin ja voit rajata sitä, sillä aiheesi on melko laaja. Kun löydät sopivia kirjoja katso myös lähdeluettelon anti. Aluksi kannattaa tutustua oman oppilaitoksen kirjaston aineistoihin ja sitten etsiä muista lähteistä.
Seuraavilla asiasanapareilla voit etsiä kirjastomme Jokunen-aineistotietokannasta (http://jokunen.jns.fi/?formid=form2) itsellesi sopivia kirjoja. Kauneudenhoito ja historia, kauneudenhoito ja kulttuurihistoria, kosmeettiset tuotteet ja historia, kauneudenhoito ja meikkaus. Voit etsiä samoilla asiasanoilla myös...
Paikallinen raati löysi Aale Tynnin runon, jonka nimi on Linnunpesä. Siinä lintuemo todellakin nokkii rinnastaan untuvia, kun maan ruohot olisivat liian karheita. Runo on julkaistu v. 1947 teoksessa Soiva metsä; myöhemmin Aale Tynnin Kootuissa runoissa v. 1955 (s. 187); ja vielä ainakin teoksessa Valo ja varjo 1983, toim. Ritva Ahonen ja Kaarina Sala.
Kestilän talotehtaasta tai Modula-taloista ei löytynyt historiikkia tai muutakaan kirjaa. Yksi lehtiartikkeli sentään löytyi. Siinä kerrotaan Modula-talon rakentaneesta perheestä. Artikkelissa on myös talon pohjapiirros ja joitakin valokuvia. Olisiko siitä apua teille?
Artikkelin nimi on Vappu on työn juhlaa : kuukauden tyyppitalo Modula-Nousiainen. Lehti on Meidän talo vuodelta 1984 (nro 12, s. 22-27). Voit saada lehden tai kopion artikkelista kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
”Joukkueeseeni” on oikein taivutettu. Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sana ”joukkue” taipuu yksikön illatiivissa ”joukkueeseen”, ja kun siihen lisätään omistusliite ”-ni”, saadaan tuo mainitsemasi muoto.
Kyselimme asiaa evankelis-luterilaisen kirkon tiedotuskeskuksesta, linkit löytyvät täältä http://www.evl.fi/evl.fi/otayhteytta.shtml, sieltä vastattiin näin:
Tiedustelin asiaa pappisvihkimyksen saaneelta kollegaltani. Hän totesi, ettei virallisia ohjeita pukeutumisesta ole, vaan jokainen voi pukeutumisellaan ilmaista itseään ja suhtautumistaan tilaisuuden luonteeseen.
Hän totesi myös, että moni puoliso pukeutuu mustaan, mutta se ei ole suinkaan välttämätöntä. Itse ajattelisin, että tilaisuuden arvokkuuden huomioon ottava asiallinen pukeutuminen on hyvä ohjenuora.
Hei!
Abigail Gibbsin kirjasarjaan The Dark Heroine on tosiaan ilmestynyt jatkoa. Toinen osa Autumn Rose on jo ilmestynyt, kolmannen osan kerrotaan kirjailijan verkkosivuilla (http://www.abigailgibbsauthor.co.uk/) ilmestyvän vuonna 2015. Mahdollisiin tuleviin suomennoksiin toisesta tai kolmannesta osasta en ikävä kyllä löytänyt mistään viitteitä.
Sarjan toinen osa Autumn Rose (Kieli: englanti) löytyy tällä hetkellä Turun kaupunginkirjaston kokoelmista, Helmet (Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisen kaupunginkirjastot) tarjoaa teosta e-kirjana. Tilaan sarjan kaksi ensimmäistä englanninkielistä osaa nyt myös tänne Jyväskylään, joten pian ne löytyvät myös Keski-kirjastojen (www.keskikirjastot.fi) kokoelmista.
Suosittelisin kirjastossa lainattavia kielikurssipaketteja, joihin kuuluu kirja ja kasetteja tai cd-levyjä. Niiden avulla voisitte sekä lukea että kuunnella ruotsin kieltä. Paras keino varmistua, että paketti sopii juuri Teille, on lukea kirjan takakannen teksti. Kaikki ruotsin kieleen liittyvät kirjat kuuluvat Helsingin kirjastoissa luokkaan 872. Ruotsinkielinen kaunokirjallisuus löytyy Helsingissä luokasta 2.4. Lisäksi suosittelisin ruotsinkielisten TV- ja/tai radiokanavien seuraamista ajankohtaisen sanaston omaksumiseksi ja ylläpitämiseksi. Tärkeätähan olisi löytää jokin kiinnostava aihe, silloin kielen oppiminen sujuu melkein itsestään. Tietysti olisi hyvä myös rohkeasti puhua ruotsia sitä taitaville. Yleensä ruotsinkieliset ilahtuvat...
Musliini ja karttuuni ovat kankaita.
Musliini on ohutta ja pehmeää, palttinasidoksista villa- tai sekoitekangasta. Sen uskotaan olleen alun perin Irakin Mosulista peräisin olevaa silkkikangasta. Nykyään sitä tehdään monista raaka-aineista. Se on koostumukseltaan laskeutuvaa ja läpikuultavaa ja siitä valmistetaan esimerkiksi juhlapukuja.
Karttuuni on painettua pellava-, tai puuvillakangasta. Koostumukseltaan se on paksua, tiivistä ja jäykkää.
Lähteet:
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi: kuituraaka-aineet 2004
Kielitoimiston sanakirja, 2. osa 2006
Sivistyssanakirja WSOY, 2001
Suomen käsityön museo: http://www.craftmuseum.fi/kansallispukukeskus/sanasto.htm
Päätön ratsumies-elokuva perustuu Washington Irvingin romaaniin eikä sitä ole käännetty suomeksi tai ei ainakaan löydy pääkaupunkiseudun yhteisestä kirjastojärjestelmästä. Mutta ehkäpä voin suositella jotain muuta.
Oletko tutustunut Helsingin kaupunginkirjaston Kirviön kirjasuosituksiin? Tässä linkki tekemiini fantasiakirjavinkkeihin:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/lastensivut/fantasia-ahmatti/
Muita hyviä fantasiakirjoja ovat esim. kauhua, jännitystä ja fantasiaa yhdistelevä Anthony Horowitzin Viisi vartijaa-sarja, Michelle Paverin
Muinainen pimeys-sarja sekä Suzanne Collinsin trilogia Nälkäpeli.
Omiin suosikkeihini kuuluu myös mm. Margaret Weisin ja Tracy Hickmanin Kuolemanportti-sarja. Kotimaisista voit kokeilla esim. Anu Holopaisen...
En ole löytänyt Kansa taisteli -lehden sisällysluetteloa, mutta osa näistä lehdessä ilmestyneistä jutuista ja kuvista on julkaistu näissä kirjoissa:
Palaste, Onni: Aina Hangosta Petsamoon
Isänmaa pelastui
Kohtalon vuodet
Miesten kertomaa
Muistojen kirja
Repo, Onni Petter: Talvisodan Sortavalasta
jatkosodan Loimolaan.
Lisäksi näissä kirjoissa on mukana lehdessä käytettyjä kuvia:
Palaste, Onni: Suomussalmen sankarit
Palaste, Onni: Talvisodan ääniä.
Toki näiden kirjojen kautta pääsee vain osaan Kansa taisteli -lehdessä ilmestyneisiin artikkeleihin, eikä näissä ole tarkkoja tietoja, missä numeroissa artikkeli on ilmestynyt.
Kirjoja voit lainata lähimmän kirjaston kautta, ellei niitä satu olemaan kotikirjastossasi.
Tiedot kirjoista löytyivät...
Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947.
Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta.
Sotatilan aikana monia...
Lasten ei ole tarkoitus seikkailla pornografisilla sivuilla kirjastoissa. Henkilökunnan tulisi puuttua siihen. Pahoittelen, että näin ei tapahtunut sinun vieraillessasi kirjastossa.
Asiakaskoneiden käyttöä valvoo ohjelmisto, jonka avulla on mahdollista rajoittaa ikärajan avulla lasten koneidenkäyttö lastenosaston työasemille. Näiden työasemien sijoittelussa on otettu huomioon henkilökunnan mahdollisuus pitää silmällä lasten koneenkäyttöä. Lastenkirjastonhoitajat opettavat lapsille vastuullista netin käyttöä: Kirjastoissa on ollut tilaisuuksia myös vanhemmille, joissa opastetaan vanhempia lasten netin käytön valvomisessa. Suomalaiset koululaiset viettävät iltapäivisin paljon aikaa ilman valvontaa. Kirjastoissa pidetään tärkeänä, että...
Väristys on kolmiosaisen sarjan ensimmäinen osa. Toinen osa ilmestyi alkukielisenä viime kesänä ja kolmannen pitäisi ilmestyä tämän vuoden kesällä.
Käännöksen julkaisemisesta tietänee vain kustantaja, joka on WSOY. Ehkäpä heiltä saisi lisätietoa:
http://wsoy.fi/yk/contact/feedback
