Neiti Etsiviä on ilmestynyt englanniksi yhteensä 175 kappaletta. Lisätietoa löytyy osoitteesta: http://en.wikipedia.org/wiki/Nancy_Drew
Näistä on suomennettu 105. Täydellinen lista suomennoksista löytyy sivulta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew
Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kirjaston sivuilla on uskonnon alan asiasanasto http://www.helsinki.fi/teol/kirjasto/palvelut/asiasanat.htm ja siellä käytetään nimen omaan tätä termiä. Muuta rinnakkaista termiä sille ei ole annettu, joten se on aivan hyvää suomea.
Jos sanan rabbiininen haluaa kääntää ihan sanasta sanaan, niin se tarkoittaa Seppo Teinosen Teologian sanakirjan mukaan rabbiineille (=juutalaisen seurakunnan hengellisille opettajille ja johtajille) ominaista.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) ja Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertovat, että nimestä Torvinen on 1500- ja 1600-luvulta lähtien runsaasti mainintoja Karjalasta, Savosta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Peräpohjolasta. Satakuntaan ja Hämeeseen on nimeä sittemmin levittänyt 1940-luvulta alkaen sotien jälkeinen siirtolaisuus. Torvisen alkuperä lienee Torvi-nimessä, joka on ollut useimmiten peräisin lisänimestä, jota on voitu käyttää esim. torventekijästä tai soittajasta. Saattaisi olla palautettavissa myös skandinaavisiin miehennimiin Thorfast tai Thorwidh.
Nimeä Rahomäki ei kyseisistä teoksista löydy, mutta nimien Raho, Rahola, Rahonen kohdalla kehotetaan katsomaan nimeä Rahunen. Nimestä on 1500-luvun...
Tässä rengaskoot:
Talitiainen 2.5 mm
sinitiainen 2.3 mm
hömötiainen 2.3 mm
kuusitiainen 2.3 mm
keltasirkku 2.5 mm
vihervarpunen 2.3 mm
punatulkku 2.5 mm
hippiäinen 1.8 mm
***************************************
Ringing Centre
Finnish Museum of Natural History - LUOMUS
P. O. Box 17 (P. Rautatiekatu 13)
FI-00014 University of Helsinki
Finland
tel. +358-2941-28786
email: ring@luomus.fi
http://luomus.fi/en/bird-ringing
Tuntemattoman sotilaan nimen keksi Linnan ystäväpiiriin kuulunut Veikko Pihlajamäki, joka kirjan käsikirjoitusta luettuaan oli tokaissut: "Tämähän on oikea tuntematon sotilas." Kustantajalle teksti oli lähtenyt Sotaromaanina, mutta kustannussopimusta palauttaessaan Linna kertoi tulleensa uusiin ajatuksiin romaanin nimestä: se olisi Tuntematon sotilas. Pihlajamäen saamaan tekijänkappaleeseen Linna kirjoitti omistuskirjoituksen "Veikolle 'kummisetää' kiittäen Väinö".
Lähde:
Yrjö Varpio, Väinö Linnan elämä
Suomenkielisiä sivuja nimistä ei oikein löytynyt ja seuraavista linkeistä useimmat vievät englanninkielisille sivuille. Nimipäiväluetteloita löytyi ainakin ruotsalaisista nimistä http://www.scandinavius.com/sweden/seconnections/namesday/senamesday.ht…
virolaisista nimistä http://www.vara.ee/post/nimi.shtml (eestin kielellä), unkarilaisista nimistä http://www.hungarotips.com/customs/ndays.html ja puolalaisista nimistä http://www.okana.net/imieniny.html
Seuraavasta osoitteesta löytyy Yhdysvaltojen 100 suosituinta nimeä vuonna 2000
http://www.ssa.gov/OACT/NOTES/note139/2000/note139update2000.html
Irlantilaisia nimiä on osoitteessa www.hylit.com/info/Names/index.html
Seuraavasta kahdesta linkistä pääsee laajoihin nimiarkistoihin joissa on eri...
Muovien korjausta käsitellään esimerkiksi teoksessa Muovikomposiitit ja teoksessa Muovitekniikan perusteet, jossa esitellään laajemminkin muovien hitsausmenetelmiä sekä muovituotteiden korjaamista hitsaamalla, liimaamalla ja laminoimalla. Näiden teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html . Muita alan yleisesityksiä ovat mm. Muovien hitsaus ja Muovien hitsausmenetelmät -teokset, jotka löydät Oulun yliopiston kirjastosta, ja Muoviosien korjaus -nimisen opinnäytetyö, jonka voimme tilata halutessasi kaukolainaan.
Jos kyseessä on jonkin tietyn muovituotteen, esim. auton osien korjaus, hyvä kirja voisi olla Automuovit ja niiden korjaus (kaukolainattava),...
Kitty on englanninkielinen muunnos Katarina-nimestä. Suomen almanakassa Katariinan ja Katarinan päivä on 25.11. Samantapainen nimi Kitti on Kirstin kutsumamuoto. Kirstin, joka on muunnos Kristinasta, päivä on 24.7. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. Lisää tietoa etunimistä voit kysyä lähikirjastostasi.
Kysymys oli melko vaikea emmekä löytäneet kirjoja, joista olisi löytynyt suoranaisesti lapsen kysymys isän poissaolosta ja vastauksia siihen, mutta aihetta sivutaan monissa kirjoissa, joiden saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät Helmet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi
- isätön Topi keksii tarinoita isästään
Kontio, Tomi: Kesällä isä sai siivet
- isän katoaminen
Latvala, Laura: Kanavan Marja (1960)
- mustalaistyttö Marjalle kerrotaan isän olevan ”liesussa”
Mikkola, Marja-Leena: Amalia, karhu
Mikkola, Marja-Leena: Anni Manninen
- välttelevät viittaukset poislähteneeseen isään, äidin surumielisyys
Nilsson-Brännström, Moni: Tsatsiki ja mutsi
- äiti kertoo mielellään tarinaa rakastumisestaan...
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet...
Aulis Raitalan säveltämä ja Martti Korpilahden sanoittama "Siellä on silta ja pihlajatie"-niminen kappale sisältyy nuottijulkaisuun
Yhteislauluvihko. 1 / [Toim. Hilkka Siipola, Maijaleena Rouhiainen, Marja Estlander]
[Helsinki] : Naiskuoroliitto, 1994
(Partituuri. Kuoropartituuri.)
Mahdollisesti tämä on etsimänne laulu.
Nuotti kuuluu ainakin (Helsingin kaupunginkirjaston) Kallion ja Töölön musiikkiosastojen kokoelmiin. Tarkemmat saatavuustiedot löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/.
Suomen tilastollisessa vuosikirjassa 2007 (s. 621) on graafinen taulukko Maailman väestön kehitys 1750-2050.
Tästä voi silmämääräisesti päätellä, että maailman väkiluku ylitti 1 mrd n.1800, 2 mrd n.1930, 3 mrd n.1960, 4 mrd n. 1970, 5 mrd n. 1985 ja 6 mrd n. 2000.
Tilaston lähde on United Nations Population Division (http://www.un.org/esa/population/unpop.htm)
Lisätietoja mm. seuraavien linkkien takana: http://en.wikipedia.org/wiki/World_population#Number_of_humans_that_hav… ja http://www.ibiblio.org/lunarbin/worldpop sekä http://www.census.gov/ipc/www/idb/
Maaranniitty on julkaissut teoksia eri etunimillä (Per, Pietari, Per-Åke sekä myös nimellä P. Korhonen) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi enimmäkseen omakustanteina. Englanninkielisen teoksen Love is a trap on kustantanut lontoolainen Minerva ja romaanin Sjuk kustansi Schildts 1977. Teoksia on ilmestynyt 1970-2000 luvuilla.
Svenska Österbottens Litteraturföreningenin lehdessä Horisont nro. 2, vsk.36, 1989, s. 95-96 on Mauno Ruokosen kirjoittama kirja-arvostelu Maaranniityn teoksesta Saat anteeksi, Suomi. Saman lehden v. 1988 numerossa 3 on Per Åke Maaranniityn artikkeli "Tankar om generationskultur".
Per Maaranniitty on pakinoi myös Kirjastolehden numerossa 4/2003 otsikolla "Kirjastoholismi : miksi siitä ei puhuta avoimesti?"
Internetistä...
Victor Hugon Kurjat-romaaniin perustuvan musikaalin sävelsi 1980-luvun alussa Claude-Michel Schönberg. Teos tunnetaan ranskankielisellä nimellä Les miserables, mutta sen yleisin esityskieli on englanti.
Musiikaalin lauluja on julkaistu nuottikokoelmina. Tuorein lienee tämä: Schönberg: Les misérables : selections fom the movie. (2012, ISBN 9781780388786). Myös vanhempia painoksia on kirjastojen kokoelmissa. Kaikissa niissä on laulutekstit englanniksi. Yksittäisiä lauluja musikaalista on julkaistu useissa kokoelmanuoteissa.
Suomeksi on julkaistu tiettävästi vain yksi laulu, "Mä muistan vanhaa haavettain", joka löytyy Suuren toivelaulukirjan osasta 21 sekä Suuri musikaalikirja -kokoelmasta.
Oliskohan kyseessä kuitenkin Martti Nisosen säveltämä ja sanoittama ”Kevätlaulu”? Sen alkusanat ovat ”Vain kerran nuoruus ihmisen on”, ja se on osa operettia ”Meidän on nuoruus”. Kyseisen laulun sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 6. Sovitus on Ilkka Kuusiston.
Negativelta ei valitettavasti ole vielä ilmestynyt nuottikirjaa. Kappaleista ’Frozen To Lose It All’ ja ’the Moment Of Our Love’ löytyy nuotit esimerkiksi kokoelmista ’Suomi pop 2004’ ja ’Suomi pop 2005”. Mahdollisista tulevista julkaisuista kannattaa tiedustella esimerkiksi bändin kotisivujen kautta: www.gbfam.com/negative/ .
Kappaleiden tekstimuodossa olevat sanoitukset ja niiden nuotteina tai tabulatuureina esitetyt sävelmät ovat tekijänoikeussuojan alaisia. Nettisivuston ylläpitäjän on saatava tekijäoikeuden haltijalta lupa laulun sanojen, nuottien ja tabulatuurien julkaisuun sivuillaan. Luvaton julkaiseminen on tekijänoikeusrikkomus. Bändit ja heidän kustantajansa eivät useinkaan ole halukkaita antamaan lupaa nuottien julkaisemiseen...
Laulun englanninkielinen nimi on You never get out of this life alive. Sanoitus on Juice Leskisen, joka on myös säveltänyt tämän laulun. Laulun englanninkieliset sanat löytyvät esim. nuotista Leskinen, Juice: Maamme lauluja 2.
Kyseinen kappale on kaiketikin David Leen ja Herbert Kreztmerin säveltämä "Goodness gracious me" vuodelta 1960. Kappale sai suomeksi nimen "Voi hyvä tavaton". Suomenkieliset sanat ovat Sauvo Puhtilan käsialaa. Kappaleen levyttivät vuonna 1961 Esa Saario ja Maikki Länsiö sekä Brita Koivunen ja Eino Virtanen.
https://finna.fi
Marja Orkoma (Pirkko Arhippa) on kirjoittanut parisenkymmentä eri sarjoihin kuuluvaa kirjaa, joissa on hieman samaa tunnelmaa kuin Kivelällä. Arhippana hän kirjoittaa Naantaliin ja Turkuun sijoittuvia jännitysromaaneja, jotka ovat myös hyvin suosittuja.
Pirjo Tuominen on kirjoittanut etupäässä historiallisia romaaneja, mutta hänelläkin on jännityssarja, jonka päähenkilö on Mailis Sarka. Kirjoissa kuvaillaan maaseutuyhteisöä sekä huvilaelämää ja murhien lisäksi löytyy myös rakkautta.
Pirjo Rissasen tuotanto voisi myös kiinnostaa Anneli Kivelän lukijaa; hän on kirjoittanut eri ikäpolviin kuuluvien naisten ongelmista huumoriakaan unohtamatta.
Kirsi Pehkonen puolestaan taitaa olla lähinnä Kivelän tematiikkaa, sillä hän on aloittanut uuden...
