Laktoosi eli maitosokeri erotetaan maidosta kromatografisesti. Tällöin laktoosimolekyylit eristetään muusta aineesta ja lopputuloksena on täysin laktoositon tuote. Kromatografia on monimutkainen ja pitkä prosessi, mistä syystä laktoosittomat maitotuotteet ovat usein kalliimpia kuin ne, joista ei ole käsitelty laktoosia pois.
Kromatografisessa menetelmässä maitoon ei lisätä mitään vaarallisia kemikaaleja, vaikka kemiallisesta prosessista onkin kyse. Menetelmä perustuu siihen, että eri molekyylit ovat kooltaan, koostumukseltaan ja massaltaan erilaisia, ja näin ollen niitä voidaan erottaa toisistaan kemiallisin apuvälinein. Lisää kromatografisista menetelmistä: http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/kromatografia/
HYLA-...
Microsoftin omien tukisivujen mukaan Windows-käyttöjärjestelmän päivittäminen versioista 7 tai 8.1 versioon Windows 10 onnistuu hankkimalla Windows 10 -käyttöjärjestelmän.
Uuden käyttöjärjestelmän hinta vaihtelee asennettavista ominaisuuksista sekä järjestelmää myyvistä kauppiaista riippuen noin 10–200 euron välillä. Näissä kuitenkin kannattaa olla tarkkana, millä tavalla käyttöjärjestelmä toimitetaan. Toimitustavat vaihtelevat, järjestelmä voidaan toimittaa esimerkiksi USB-tallennuslaitteella tai sähköpostin kautta aktivoitavalla lisenssikoodilla.
Käyttöjärjestelmiä ei voi päivittää enää ilmaiseksi Windows 10 -versioon, koska Microsoftin mukaan "Windows 10:n maksuton päivitysmahdollisuus Windows 10:n hankinta (GWX) -sovelluksella...
Voi kopioida. Asiaa säätelee tekijänoikeuslaki, jonka 12§ 1 momentti kuuluu seuraavasti: Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen.
Helsingin Sanomat kirjoitti 19.2.99 näin: "Vuosaaren metroaseman tuntumaan nousee muutaman vuoden kuluttua Suomen korkein, 26-kerroksinen asuintalo. Talon katto on vähintää 90 metrin korkeudella meren pinnasta"
Mutta tällä hetkellä korkeinta asuintaloa selvitellään, kaupungin tietokeskus lupasi ilmoitella kun selviää.
9.4.2001 Tietokeskus lähetti seuraavan viestin: "Helsingin korkeimmasta asuinrakennuksesta on keskusteltu Kaupunkimittausosastolla ja keskustelussa päädyttiin muistin varaisesti kahteen korkeaan rakennukseen. Systemaattista seurantaa rakennusten korkeustiedoista ei ole. Ei myöskään Rakennusvalvonnassa.
1. Haagassa Iida Aahlbergintiellä osoitteessa 3 a ja 3 b on 3 korkeaa taloa. Talot ovat rivissä, joista keskimmäinen n. +...
Terveiset Pirkanmaalta.
Harri Istvan Mäki on pirkanmaalainen kirjailija, jolle Tampereen kaupunginkirjaston - Pirkanmaan maakuntakirjaston Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita -sivustolla on omistettu aivan oma sivukokonaisuus osoitteessa
www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/maki.htm
Sivulla on runsaasti tietoa sekä linkityksiä, lähteitä, tekstinäytteitä ja arvioita kirjailijasta.
Lisäksi hänestä kerrotaan seuraavisssa julkaisuissa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Rannela, Terhi Draama syntyy hiljaisuudesta [Harri István Mäen haastattelu] (Onnimanni 2002:1 s. 8-11)...
Suomeksi Lincolnista ei ole kovin tuoretta elämäkertaa. Laajempia elämäkertoja ovat Emil Ludwigin ”Lincoln” (WSOY, 1930) ja W. M. Thayerin ”Uutisasukkaan poika ja kuinka hänestä tuli presidentti: Abraham Lincolnin elämäkerta” (Gummerus, 1902). Lincolnin pienoiselämäkerta löytyy Johannes Karman teoksesta ”Politiikan voimamiehiä” (WSOY, 1934) ja Yrjö Karilaan teoksesta ”Suurmiesten seurassa” (2. uudistettu painos; Werner Söderström, 1927). Täytynee kai mainita vielä A. W. Gruben ikivanha elämäkerta ”Apraham Lincoln” (Kansanvalistus-seura, 1883), jonka sijaan kannattaa ehkä kuitenkin valita mieluummin joku uudempi teos.
Englanniksi tarjontaa on paljon enemmän suhteellisen tuoreita Lincoln-elämäkertoja ovat David Herbert Donan yli 700-sivuinen...
Kyseinen Lenita Pihlajan toimittama teos Ymmärräks sää? Maahanmuuttajien koulutus on luettavissa internetissä pdf-tiedostona. Teoksen sivulla 45 mainitaan Tuula Kallioniemen tarina Njeppanimaaju, joka on olemassa sekä tekstinä että nauhoitteena. Kirjastomme lasten- ja nuortenosaston erikoiskirjastonhoitajan asiantuntemus auttoi löytämään oikean teoksen. Tarina Njeppanimaaju sisältyy Tuula Kallioniemen teokseen Reuhurinne 1. Teos on lainattavissa useista pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Tarkemmat saatavuustiedot voi tarkistaa sivulla www.helmet.fi.
Eroottista kirjallisuutta voi hakea nettisivuiltamme www.helmet.fi. Hakusanoiksi voi laittaa erotiikka and kaunokirjallisuus, jolloin saa listan kirjoista. Sieltä voi valikoida itselle sopivaa kirjallisuutta.
Tässä joitain klassikkoja:
Henry Millerin teokset, esim. Kravun kääntöpiiri, Kauriin kääntöpiiri, Sexus
Charles Bukowskin teokset, esim. Kaupungin kaunein nainen (novelleja)
D.H. Lawrencen Lady Chatterleyn rakastaja
Markiisi de Saden Justine eli Hyveellisen neidon kovat kokemukset
Vladimir Nabokovin Lolita
Marguerite Duras'n teokset.
Suuren suosion on saavuttanut tuore E. L. Jamesin Fifty Shades, joka on suomennettu ja on jo kirjastoissakin. Kirjastossa joutuu tällä hetkellä tätä teosta jonottamaan, varauksia on runsaasti.
Selvittelin asiaa selailemalla aihetta käsittelevää kirjallisuutta, mutta ensimmäisestä käyttökerrasta ei löytynyt tietoa. Katriina Järvisen ja Laura Kolben kirjan ”Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa” (Kirjapaja, 2007) esipuheessa sanotaan käsitettä ”luokkaretki” (”klassresa”) on käytetty Ruotsissa tarkoittamaan ”työväenluokasta lähtöisin olevan henkilön sosiaalista nousua” (s. 8). Suomessa sen sijaan heidän mukaansa on puhuttu enemmänkin sosiaalisesta noususta. Kyse ei siis olisi tämän mukaan niinkään maaltamuutosta tai Ruotsiin muuttamisesta vaan noususta korkeampaa yhteiskuntaluokkaan.
Luultavasti termi on ollut aika populaari, sillä sitä ei löytynyt vanhemmista sosiologiaa käsittelevistä teoksista, vaikka niissä käsitellään kyllä...
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia...
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://finna.fi
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
Roosa (lat. ruusu) on kukkien maailmasta saatu nimi.
Ruusu on Raamatun Marian tavallisin kukkasymboli.
Lisäksi katolisessa kirkossa on useita Rosa-pyhimyksiä.
Tarkkoja ja yksiselitteisiä tietoja kustantajien välityksellä kirjoja julkaisseiden
suomalaisten lukumäärästä en valitettavasti ainakaan toistaiseksi ole löytänyt. Prosenttilukua ei siis pysty tietojen
moniselitteisyyden vuoksi laskemaan. Eri lähteistä on koottu seuraavia tilasto- ja muita lukuja.
Kirjankustannusyritysten toimialajärjestö Suomen Kustannusyhdistys julkaisee vuosittain tilastoja
jäsentensä nimiketuotannosta ja myynnistä. SKY:n jäsenten osuus Suomessa myydyistä kirjoista on noin 85
prosenttia. Yhdistyksen sivuilla on tilasto siitä, kuinka paljon uutuusnimekkeistä kunakin vuonna on
esikoisteoksia, mistä voinee päätellä tuotantonsa aloittaneiden kirjailijoiden määrän. Tilastoja on
vuosilta 1994-2007. Tilasto on osoitteessa...
Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Juomalasien yhteen kilistely eli skoolaaminen tunnetaan jo viikinkien ajoilta https://fi.wikipedia.org/wiki/Skoolaaminen
Ari Turusen ja Markus Partasen Uusi ulkokultaisen käytöksen kirja (2007) selvittää kippistelyn historiaa näin:
"Maljojen nostaminen eli skoolaus on itse asiassa muisto viikinkien ryyppyjuhlista. Viikingeillä oli tapana juoda voitonmaljana vahvaa simaa vihollisten pääkalloista. Pääkallo kolautettiin voitonmerkiksi ja sanottiin: Skull! Siis kun ruotsalainen sanoo nykyään Skål tai me skool, tarkoitammekin pääkalloa."
Tasavallan presidentin Urho Kekkosen hauta sijaitsee Hietaniemen hautausmaalla, Hietaniemi-nimisellä alueella. Astelet sisään Uuden kappelin portista.
Oikealla puolella on kolumbaario ja vasemmalla Urho Kekkosen hauta, kuin myös Risto Rytin ja muitten sota-aikaisten poliitikkojen haudat. Eli Hietaniemen alue, kortteli 25, linja 13 ja 0070.
Kirjailija Ranya Elramly on vaihtanut nimeään avioliiton myötä. Hän on mennyt naimisiin runoilija Markku Paasosen kanssa.
Tietoja Ranya Elramlyn nimenvaihdosta löytyy Helsingin Sanomien kulttuurisivuilta (13.1. 2005) artikkelista ”Nimen vaihtaminen on tunneasia : usea tunnettu suomalainen kirjailija on vaihtanut hiljattain sukunimensä”. Myös Gloria-lehdessä (10/2003) on Ranya Elramlyn kolumni ”Nimenmuutoksesta”, joka käsittelee hänen nimenvaihdostaan.
Punaisen maton levittäminen arvohenkilöiden jalkojen alle on tunnettu jo Antiikin Kreikassa. Aiskhyloksen näytelmässä ”Agamemnon” (v. 458 e.Kr.) päähenkilön vaimo Klytaimnestra houkuttelee miehensä astumaan maahan levitetyille punaisille tai oikeastaan purppuraisille kankaille. Tämä kunnianosoitus oli varattu ainoastaan jumalille, joten matolle astumisesta muodostuu Agememnonille moraalinen koetinkivi.
http://www.gradesaver.com/classicnotes/titles/agamemnon/essay1.html
Yale-New Haven Teachers Institutessa ilmestyneen opinnäytetyön mukaan sanaa ”purppura” käytettiin antiikista keskiajalle saakka tarkoittamaan erilaisia punaisen sävyjä.
Samassa tutkielmassa kerrotaan, miten purppura oli kaikkein kallein saatavilla oleva väri. Sitä näet...
Teoksesta Polviset Kainuun asuttajina
toim. Osmo Polvinen, Myllylahti 2003 s.59
löytyy pieni maininta sukunimestä Koufall:
Taúlu 40
Staava (kustaava) Polvinen , synt. 30.1.0.1861 Lammasperä Mailila, kuollut 21.11.1936 Kuhmo - Puooliso: Eskil Koufall, syntynyt Lammasperä Kähkölä.
Lapsia:
Kaisa Lyyti Koufall, synt. 28.1.1890 Lammasperä Kähkölä.
Esko KOnstantin Koufall, synt. 13.6.1892 Korpisalmi, Niskala 3. kuollut 21.8.1930 Kuhmo.
Suomen sukuseurojen historiankirjoista löytyy Lamminperän Kofallien lisäksi Korpisaaren? Kofalleja.
Sieltä löytyy myös lisätietoa sukutukimuksesta. Linkki alla, ole hyvä:
http://hiski.genealogia.fi/hiski/12wyhu
