Kansalaissodan tapahtumista Vantaalla löytyy paljon tietoa alla luetelluista kirjoista:
Helsingin maalaiskunnan historia 1865-1945--Kunnallishallinnon uudistuksesta suureen alueluovutukseen--Vantaan kaupungin juuret/ Aulikki Litzen, Jukka Vuori (1997)
Helsingin maalaiskunnan historia [1]--1865-1945--[kirjoittanut:] Tauno Perälä
(1965)
Helsingin pitäjä 1987, kirjan artikkeli Piilonen Juhani: Punaista kunnallishallintoa Helsingin maalaiskunnassa 1918
Helsingin pitäjä 1994, kirjan artikkeli Parikka Raimo: Helsingin pitäjän punakaarti 1918
lisäksi muutamia muistelmia
Sohkanen, Viljo: Punakaartilaisen päiväkirja (1967)
Sohkanen, Viljo: Tikkurilan punakaartin välskäri muistelee (1987)
Norvanto, Teija: Kaartista kabinettiin--Viljo Sohkasen...
Terveiset Pirkanmaalta.
Harri Istvan Mäki on pirkanmaalainen kirjailija, jolle Tampereen kaupunginkirjaston - Pirkanmaan maakuntakirjaston Pirkanmaalaisia nykykirjailijoita -sivustolla on omistettu aivan oma sivukokonaisuus osoitteessa
www.tampere.fi/kirjasto/pirkanmaankirjailijat/maki.htm
Sivulla on runsaasti tietoa sekä linkityksiä, lähteitä, tekstinäytteitä ja arvioita kirjailijasta.
Lisäksi hänestä kerrotaan seuraavisssa julkaisuissa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija / toim. Paula Havaste (BTJ Kirjastopalvelu 2004)
Rannela, Terhi Draama syntyy hiljaisuudesta [Harri István Mäen haastattelu] (Onnimanni 2002:1 s. 8-11)...
Hei,
lapsille soveltuvia historiallisia romaaneja on kysytty ennenkin tässä palvelussa, joten ensiksi linkitän ne vastaukset tähän, jos niistä olisi apua tähänkin tilanteeseen:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=b1c4f678-7925-497…
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=93a39b1f-e8d2-49d…
Tein myös haun Keski-verkkokirjastossa 2000-luvulla ilmestyneistä nuorten historiallisista romaaneista. Hakutulosta voit selailla täältä: http://bit.ly/Pirgbz
Tulosjoukosta poimisin Raili Mikkasen ja Maijaliisa Dieckmannin. Esim. Dieckmannin Aleksis Kiven ja Sakari Topeliuksen lapsuutta käsittelevät kirjat tai Mikkasen romaani Aino Kallaksen nuoruudesta tukisivat hyvin kirjallisuuden opetusta. Tosin jos kaipaa seikkailuja...
Hyvä ahdistunut. Olet ilmeisesti lykännyt myöhässä olevien kirjojen palautusta
kuin jonkin ikävän tehtävän suorittamista yleensä lykätään. Se on perin inhimillistä.
Nyt sinun on kuitenkin tartuttava härkää sarvista ja tehtävä näin: 1. Palauta kirjat siihen kirjastoon
mistä olet ne lainannut. 2. Jos sinulla ei ole rahaa maksaa myöhästymismaksuja,
neuvottele siitä mitä tulisi tehdä. 3. Lainausoikeuden saat kun maksut on maksettu, mutta
olo helpottuu huomattavasti kun saat kirjat palautettua.
Eri kaupungeissa on tosiaan erilaiset käytännöt aineiston perinnän suhteen. Esimerkiksi
juuri Vantaalla aineiston perintä
siirtyy määrätyssä vaiheessa yksityisen perintätoimiston tehtäväksi ja siksi
perintäkirjeiden sävykin muuttuu. Huomaa myös se, että...
Yleisesti ottaen varaus saapuu nopeammin, jos se tulee kaupungin sisältä kuin jos se tulee kaupungin ulkopuolelta. Helsingin kirjastosta toiseen varaus saapuu yleensä 2–3 arkipäivässä. Toisaalta esimerkiksi Pasilan kirjastosta lähetetyt varaukset ovat yleensä toisessa Helsingin kirjastossa jo seuraavana päivänä.
Helsingin kaupunginkirjastossa kirjalaatikoita siirretään kirjastosta toiseen yöaikana. Usein varaukset lajitellaan Pasilassa, jolloin saapumisessa menee vielä toinenkin yö. Jos kirjat menevät Helsingin ulkopuolelle, saattaa sielläkin kuljetuksessa tai lajittelussa mennä ylimääräistä aikaa. Oma lukunsa ovat hyvin pienet kirjasto, joista kirjat kulkevat muualle vain kerran viikossa. Niistä varauksen saapuminen voi siis kestää vielä...
Dante on italialainen nimi, jonka kuuluisin kantaja on epäilemättä italialainen runoilija Dante Alighieri. Dante on johdettu nimestä Durante, joka taas tulee latinankielisestä kestävää tarkoittavasta sanasta.
Lähteet:
https://en.wikipedia.org/wiki/Dante_(name)
https://www.meaningofthename.com/dante
Måns Gahrtonista ei löydy paljon suomenkielistä aineistoa, mutta katsopa Kysy kirjastonhoitaja- palvelun arkistosta, sillä moni muukin on kysynyt hänestä tietoa jo aikaisemmin.
Måns Gahrton -linkit löytyvät seuraavalta sivulta:
http://www.folkbiblioteken.fi/fi/search/search_asklibrarian.asp?operaat…+
Tarkoitat luultavasti Eva Illoisen kirjoittamaa Perri-sarjaa, jossa tapahtumat ajoittuvat toisen maailmansodan ja sen jälkeiseen aikaan Turussa. Sarjan osat ovat Perri lähtee sotaa pakoon ; Perri elää pula-aikaa ; Perri tulee ylioppilaaksi (Tammi, 1981 -1983) Ensimmäisessä osassa Perrin koulu suljetaan pommitusten takia ja hänet lähetetään Savonlinnaan. Toisessa ja kolmannessa osassa kuvataan Turkua nuoren näkökulmasta ; koulunkäynti ja vapaa-ajanvietto, mm. teatteri, kahviloissa käynnit yms. kuvataan eloisasti.
Hienoa lähihistorian kuvausta.
Tällä hetkellä voimassa olevien HelMet-kirjastojen (eli Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastojen) käyttösääntöjen mukaan myöhässä palautetusta lasten aineistosta ei peritä myöhästymismaksua. Aikuisten aineistosta myöhästymismaksu on tällä hetkellä 0,20 € / vrk (enintään 6,00 € / kpl).
(Lasten aineisto ei tarkoita lasten kirjastokortilla lainassa olevaa materiaalia, vaan kirjaston tietokannassa lasten aineistoksi määriteltyä materiaalia.)
Myöhässä olevasta teoksesta lähetetään ensimmäinen muistutus 14 vuorokauden kuluttua eräpäivästä, paitsi videokasetista ja DVD-levystä 7 vuorokauden kuluttua eräpäivästä. Toinen muistutus lähetetään 28 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.
Kirjasto siirtää saatavansa perintätoimiston...
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Keskeisiä henkilöitä ovat opettaja Annie tyttärensä Mian kanssa, Johan ja lääkäri Birger.
Kahdeksantoista vuotta aikaisemmin pienessä norlantilaiskylässä oli tapahtunut kaksoismurha. Kirjassa murhien selvittäminen ei ole olennaista, vaan sen kuvaaminen, miten rikokset ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin ja heidän välisiinsä suhteisiin. Myös luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen kuvaaminen on tärkeää.
Kirjan nimeen lienee vaikuttanut rikospaikka.
Paitsi romaania itseään voit käyttää lähteinä myös esim. näitä: Ulkomaisia suosikkikirjailijoita Hki 2007, Ulkomaisia nykykertojia 1. Hki 1998,
Jorma Heinosen arvostelu lehdessä Keskisuomalainen 21.9.1995 (sisältyy julkaisuun Kirjallisuusarvosteluja B 9/95)
Tässä muutamia suosituimpia lehtiä:
Vuonna 1919 perustettiin itse Uusi Suomi, joka oli kokoomuksen pää-äänenkannattaja vuoteen 1976. Sen jälkeen se julistautui riippumattomaksi porvarilliseksi lehdeksi ja tietysti Helsingin sanomat vuodesta 1904 alkaen. Suosittu oli myös Suomen sosiaalidemokraatti -lehti ja Hufvudstadsbladet sekä Svenska Tidningen (Dagens press).
Kaikki lehdet ovat Kansalliskirjastossa joko mikrofilmeinä tai originaaleina. Kaukolainoja ja kopioita saa maksusta.
Yhden haun tulos:
https://finna.fi
Lähteet: Fennica
Suomen kansallisdiskografia Violasta löytyi lastenlaulu Viisi pientä kania. Laulun säveltäjä ja sanoittaja on Marjatta Sawkins. Laulu löytyy teoksesta: Lasten kultainen laulukirja 2. Teoksen on julkaissut Fazer Musiikki vuonna 1993. ISBN 951-757-277-8.
Eena on annettu Suomessa etunimeksi vuodesta 2000 lähtien yhteensä vain 42 lapselle. Vuosina 1920-1939 Eenaksi nimettiin 10 lasta. Nimien alkuperää käsittelevistä hakuteoksista Eena-nimeä ei harvinaisuutensa johdosta löydy. Kenties lähimmäksi osuu nimi "Enna", jota on tavattu Suomessa jo 1800-luvulla. Ennan arvellaan olevan muunnos tai lyhennelmä monista nimistä, ja esimerkiksi Virossa se liitetään adjektiivin "enn" (hellä, lempeä). Suomessa nimi yhdistetään äänteellisesti esimerkiksi Enniin, Hennaan, Jenniin ja Nennaan.
Lähteet:
Saarikallio, A. & Suomalainen, J.2007. Suomalaiset etunimet : Aadasta Yrjöön. Gummerus.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Olin yhteydessä Helsingin yliopistollisessa eläinsairaalassa koirien käyttäytymisklinikkaa johtavaan dosentti Kai Pelkoseen, joka vahvisti epäilysi domestikaation vaikutuksesta koirien kiimakiertoon. Kuten totesit sudella ja esimerkiksi dingolla kiima on vain keväisin, mutta myös alkukantaisemmalla koirarodulla basenjilla kiima on usein vain kerran vuodessa. Mikä koirien syyskiiman laukaisee lienee hämärän peitossa.
Aiheeseen liittyviä julkaisuja ja artikkeleita voisit tiedustella eläinlääketieteellisestä kirjastosta http://www.vetmed.helsinki.fi/lib/.
Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun...
Hei!
Audenin runo "Funeral blues" on suomennettu. Sen on suomentanut Risto Ahti ja se löytyy teoksesta Maailman runosydän. Runon alkusäkeet kuuluvat näin: Pysäyttäkää kaikki kellot, puhelinlinjat katkaiskaa,kieltäkää koiraa haukkumasta mehukasta luuta.
Suomen kanssallisdiskografiasta Violasta ei löydy viitteitä siitä, että etsimäsi Veikko Samulin säveltämä kappale "On lupa toisesta huolta kantaa" olisi julkaistu jossain nuottikokoelmassa tai erillisenä nuottijulkaisuna.
https://finna.fi
