Sellaista yhtä teosta, missä esitellään Eino Leinon runoja selityksineen ei löydy. Eino Leinon tuotantoa on tutkittu ja tulkittu muun muassa alla olevissa teoksissaan.
Viikari Auli 1987: Ääneen kirjoitettu : vapautuvien mittojen varhaisvaiheet suomenkielisessä lyriikassa. Hki : Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Oksala, Teivas 1986: Eino Leinon tie Paltamosta Roomaan: Tutkielmia runoilijan suhteesta antiikkiin ja klassiseen perintöön. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 442. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Lilja, Pekka 1981: Tutkimus Eino Leinon virolaisaiheisesta tuotannosta ja hänen suhteestaan Viroon, sen kirjallisuuteen ja kirjailijoihin Jyväskylä : Jyväskylän yliopisto.
Hannu Launonen 1984: Suomalaisen runon...
Sanat kappaleeseen Soutuvenheellä Kiinaan löytyvät kirjasta Suuri toivelaulukirja 9. Teos löytyy Hollolan pääkirjastosta ja Lahden kaupunginkirjastosta, joista sen saa lainaksi. Sanat nuotteineen voi myös kopioida omaan käyttöön. Lahden kirjastossa on myös kirja Toivelauluja 2, josta sanat löytyvät. Tekijänoikeussyistä laulun sanoja ei voi kirjoittaa tähän vastaukseen.
Eino Leinon eroottisiin runoihin on viittaus cd-levyn Vainio, Juha: "Porno-ooppera: sisältää myös Pahojen poikien lauluja 3." esiteliitteessä. Leinolta ei kuitenkaan löydy täsmälleen kyseisen aiheen kokoelmaa. Rakkausaiheisia kirjoja sen sijaan löytyy, esim. Lemmen lauluja : valikoima (Kustannusosakeyhtiö Kirja,1919) sekä Rakkausrunoja (Karisto, 1990).
Kysy.fi -palvelussa on aikaisempi kysymys ”Mistä löytäisin Eino Leinon eroottisia runoja? Onko niitä koottu kirjaksi?”
http://www.kysy.fi/kysymys/mista-loytaisin-eino-leinon-eroottisia-runoj…
Vastaus alkaa:
Tuottelias Eino Leino kirjoitti myös lemmestä, ja osassa hänen runoistaan on eroottisia sävyjä.
L. Onerva oli Leinon muusa varsinaisen rakkaussuhteen jälkeenkin. On arveltu, että Leino...
Runon nimeltä "Taipaleenjoki" on kirjoittanut Jevgeni Dolmatovski. Sen on suomentanut V. Kiparsky, ja se sisältyy Kiparskyn toimittamaan antologiaan "Venäjän runotar".
Nykymallisen pihakeinun rakennusohjeita löytyy kirjoista ja lehdistä, mutta vanhempia ”perinnekeinun” ohjeita ei tunnu olevan. Perinteiseen rakentamiseen erikoistuneesta Rakennusapteekista (http://www.rakennusapteekki.fi/suomeksi/start2.asp) löytyi ainoastaan kuva vanhasta, 1900-luvun alun keinusta. Kuva on Anna Lena Einarsonin kirjassa Trädgårdens möbler.
Tässä muutama kirja:
Novick, Jeremy: Wham bam thank you glam
Peacock, John: Fashion sourcebooks
Ruby, Jennifer: The 1970s and 1980s
Herald, Jacqueline: Fashions of a decade the 1970s
Suomenkielisiä muodin historiaa käsitteleviä kirjoja:
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Peacok, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990 Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia, 2001
1970-luvun muodista saa myös tietoa sen ajan naisten- ja muotilehdistä, tällaisia olivat Eeva, Hopeapeili ja Jaana. Muotikuvia löytyy myös Kotilieden ja Kodin kuvalehden 70-luvun numeroista.
Tässä muutama linkki, joissa on 70-luvun vaatetuksia kuvia:
http://www.ballyhoovintage.com/ballyhoovintage.htm
http://www....
Paikallinen raati löysi Aale Tynnin runon, jonka nimi on Linnunpesä. Siinä lintuemo todellakin nokkii rinnastaan untuvia, kun maan ruohot olisivat liian karheita. Runo on julkaistu v. 1947 teoksessa Soiva metsä; myöhemmin Aale Tynnin Kootuissa runoissa v. 1955 (s. 187); ja vielä ainakin teoksessa Valo ja varjo 1983, toim. Ritva Ahonen ja Kaarina Sala.
Yskänlääkkeiden tehoa on jonkin verran tutkittu viime aikoina. Tutkimusten mukaan vaikuttaa siltä, että yskänlääkkeet eivät vähennä yskää yhtään tehokkaammin kuin lumelääkitys. Lumevaikutus saattaa perustua siihen, että voimakkaan makuinen neste valuu yskimisestä ärtyneen nielun läpi, ja syntyy tunne yskää helpottavasta vaikutuksesta. Eräs tanskalainen tutkimuslaitos jopa suosittelee, ettei yskänlääkkeitä pitäisi käyttää lainkaan.
(Lähde: Suomen lääkärilehti, 2007, nro 18, s. 1850-1851)
Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Suomessa syntyi vuonna 1945 yhteensä 95 758 lasta. Vuoden 2020 lopussa Suomen väestöön kuului 59 702 henkilöä, jotka olivat 1945 syntyneitä eli tuolloin 75-vuotiaita.
Jälkimmäinen luku ei kuitenkaan tarkalleen ottaen kuvaa sitä, kuinka moni vuonna 1945 Suomessa syntyneistä lapsista on elossa, sillä osa heistä on sittemmin muuttanut ulkomaille, ja vastaavasti Suomeen on vuosien saatossa muuttanut henkilöitä, jotka ovat syntyneet vuonna 1945, mutta jossain muussa maassa kuin Suomessa.
75-vuotiaiden ryhmä koostuu siis niistä vuonna 1945 syntyneistä henkilöistä, jotka asuivat Suomessa vakinaisesti vuoden 2020 lopussa riippumatta siitä, missä maassa he ovat syntyneet.
Laskennallisten kuolleisuus- ja...
Kehveli-sanaa käytetään Kotimaisten kielten keskuksen sanakirjan mukaan lievänä kirosanana: peijakas, perhana, turkanen, halvattu, ryökäle.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kehveli?searchMode=all
Kotuksen sanakirjatoimittaja Kirsti Aapala käsittelee kehveli-sanaa artikkelissaan. Hänen mukaansa kehveli voi tarkoittaa myös lurjusta tai heittiötä ja toisaalta Pohjois-Suomessa osaamatonta ja saamatonta.
https://www.kotus.fi/sanakirjat/suomen_murteiden_sanakirja/ajankohtaist…
Uskontokuntiin kuuluvat Suomessa selviävät väestörekisterikeskuksen tilastosta
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/uskyhd99.htm
lisätietoja katolisesta kirkosta Suomessa löydät Katolisen kirkon kotisivulta
http://www.katt.fi/vanha/tiedot.htm
Roomalaiskatolisen kirkon kannattajat maailmassa selviävät Tilastokeskuksen sivulta Maailma numeroina kohdasta Uskonnot
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tp/maailmanumeroina/maailmanumeroina_tau…
Kaikki kolme nimeä ovat muunnelmia kreikkalaisista nimistä Nikolaos ja Nikodemos, jotka tarkoittavat voittoa, kansaa tai kansan voittoa. Nikolauksen taustalta löytyy myös hyväntekijä Pyhä Nikolaus, itsensä joulupukin esikuva. Alkuperäinen nimi on eri maissa saanut erilaisia muotoja: Nico, Niilo, Nikita, Nikke, Niklas, Niclas, Niko, Nikolai, Nicholas jne. Nimipäivää Niklas viettää 6.12.
Lähde: Saarikalle-Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus, 2007
Vuoden 1898 1-pennisen arvo voi vaihdella yhdestä eurosta kahteenkymmeneen euroon riippuen kolikon kunnosta. Suurimpaan summaan rahan täytyy olla täysin virheetön ja täysin leimakiiltoinen. Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005: Keräilijän opas (Julkaisija: Suomen Numismaattinen Yhdistys). Kirja on ei-kaupallisen tahon julkaisema luettelo eivätkä siinä mainitut hinnat ole osto-tai myyntihintoja vaan objektiivisia arvioita rahojen keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy paljon tietoa rahojen arvoista. Kirjoita Etsi arkistosta kohtaan esimerkiksi: rahat
Huugo (myös Hugo) Henrik Nyberg, synt. 16.10.1873 Laukaassa, kuoli 1973. Hänen vaimonsa oli jyväskyläläinen. Vihittiin papiksi 7.1.1898, suoritti pastorin tutkinnon 25.4.1902. Hän toimi vt kappalaisena ja kirkkoherran apulaisena sekä Mikkelissä että Ristiinassa. 30.4.1908 hänet nimitettiin itäisen piirin kuuromykkien matkapapiksi. Vuonna 1930 hänestä tuli rovasti. Hän toimi myös kuoronjohtajana, Kuurojen liiton johtotehtävissä ja NMKY:ssä sekä toimitti Kuuromykkäin katekismuksen ruotsinkielisen laitoksen, josta otettiin 1500 kpl:n painos. Hän sävelsi hengellisiä lauluja ja virsiä, mm. Lauri Stenbäckin ”Sun silmäis eteen, Jeesus” sekä Hilja Haahden ”Sinun rauhasi anna mulle”, jota on laulettu onnistuneen sävelmän ansiosta paljon yhteis- ja...
Ns. hampurilaispalautteen (The Hamburger Method of Constructive Criticism, joskus käytetään myös käsitettä Sandwich Rule) ideana on tarjota kriittinen palaute sekä kehitys- ja korjausehdotukset rakentavasti positiivisten palautteiden välissä ikään kuin täytteenä. http://www.tyossaoppii.fi/hamppalaute.htm
http://n8tip.com/the-hamburger-method-of-constructive-criticism-works-f…
Käsite on yleisesti käytetty, mutta mistään käsillämme olevista lähteistä ei selvinnyt onko sen alunperin kehittänyt joku yksittäinen ihminen, vai onko se syntynyt ikään kuin yhteisen kokemuksen pohjalta.
