Tuon ajan Helsingin Sanomia ei pysty lukemaan verkosta. Tuoreimmat Digi.kansalliskirjasto.fi:n kautta luettavissa olevat HS:t ovat vuodelta 1939 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/0355-2047?display=…. Helsingin pääkirjastossa Pasilassa pääset lukemaan mikrofilmeiltä vanhoja Helsingin Sanomia ja mikrofilmejä löytyy myös Kansalliskirjastosta. Myös Päivälehden arkistossa säilytetään Sanoman julkaisemien sanoma- ja aikakauslehtien arkistokappaleet, https://www.paivalehdenarkisto.fi/kokoelmat/
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
Viita-sana tarkoittaa nuorta lehtimetsää tai tiheäkasvuista havumetsää, ja se on mahdollisesti siirtynyt sukunimeksi asuinpaikan nimestä. Luontoaiheiset nen-päätteiset sukunimet alkoivat yleistyä 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Viitanen on osa tätä nimitrendiä niin kuin myös esimerkiksi Mäkinen tai Virtanen.
Viita ja Viitanen tunnettiin lisä- tai sukunimenä Karjalassa jo 1600-luvulla, mutta nämä vanhat nimet eivät ole säilyneet. Nykyisin Viitanen on ennen kaikkea länsisuomalainen nimi.
Lähde: Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala: Sukunimet (Otava, 2000)
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta lötyi aiheestasi seuraavia kirjoja:
Työ ja ihminen--työympäristötutkimuksen aikakauskirja 4/98--Uudet työorganisaatiot ja muuttuvat työn vaatimukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 1998, 12. vsk., S. 269-364,// Keskinen, Soili: Päiväkotihenkilöstön sisäisten mallien yhteys työviihtyvyyteen, työn rasittavuuteen ja ammatti-identiteettiin, Turun yliopisto, Turku, 1990// Päiväkoti työyhteisönä, Soili Keskinen, Nana Virtanen (toim.), Helsingin yliopisto, [Helsinki], 1999// Siren-Tiusanen, Helena:Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään--näkökulmia nuorimpien päiväkotilasten kuormittuvuuteen, Likes-tutkimuskeskus, Jyväskylä, 1996// Lahikainen, Anja Riitta: Uuteen päivähoitoon...
Runo, jonka on kirjoittanut Aale Tynni, on nimeltään Joka ainoa, ja se on kokoelmasta Soiva metsä (1947). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Aale Tynnin Kootuista runoista.
Mansikka ei ole marja vaan epähedelmä. Se on hedelmä, joka syntyy kukan muista osista. Mansikan kukkapohjus turpoaa hedelmien kypsyessä marjamaiseksi.
Lähteet:
Blamey, Marjorie: Otavan kasvitieto : yli 2400 Euroopan kasvilajia (Otava, 1994)
Suomalaisen kasviopas (Tammi, 1997)
Wikipedia, vapaa tietosanakirja, https://fi.wikipedia.org/wiki/Epähedelmä
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Lähteet Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990 ja Litteraturhandboken, Stockholm 1999
Kemal, Yashar (Yasar)s. 1922 Gökceli’ssä, turkkilainen kirjailija ja lehtimies, maansa tunnetuin nykykirjallisuuden prosaisti (mutta: Orhan Pamuk sai juuri Nobelin kirjallisuuspalkinnon 2006!) Hän toimi ennen kirjailijanuraansa mm. apuopettajana. Romaanit ja kertomukset kuvaavat Anatolian karua ja kovaa elämää tavalla joka muistuttaa kansanepiikkaa.
Kansainvälisesti menestyneitä teoksia ovat mm. ns. ohdaketrilogia: Haukkani Memed 1974, Ohdakkeet palavat 1975 ja Memedin kosto 1989, sekä pumpulitiesarja: Puuvillatie 1977, Maa rautaa, taivas kuparia 1978 ja Kuoleman ruoho 1979.(julkaisuvuosi tarkoittaa.suomenkielisen käännöksen ilmestymisvuotta). Kemalin...
Turun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta
http://www.turku.fi/aino
voi kielikursseja etsiä valitsemalla vetovalikosta kielikurssit, asiasanoiksi ruotsin kieli ja kielidc-levyt.
Tästä tulosjoukosta valitsin seuraavia:
Kaija Turpeinen: Sujuvaa matkaa ruotsiksi (2004)(saattaa olla liian helppo)
Marja Hakkarainen: Hålligång. Ruotsia aikuisille (2006)
Marja Hakkarainen: Tobbjobb (työ- ja liike-elämän ruotsia (2006)
Tiina Halonen: Väl bemött (2005)(työelämän ruotsia)
Lukion ruotsin kirjasarjat Dags, Kanal ja Varför inte.
Ingen panik: kertauskirja ruotsin yo-kokeeseen valmistautujille (2003-2005)
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%...
Venäläisen kansansadun kolobok ("kakkara") tehtiin sekalaisista jauhonrippeistä (tarinan versiosta ja käännöksestä riippuen joko aitan lattialta lakaistuista ja laarien nurkista kaavituista tai kopanpohjilta kokoilluista ja laarinlaudoilta lakaistuista jauhoista), joista tarinan eukko alusti taikinan smetanan kanssa ja paistoi voissa.
Tarina Kakkara löytyy suomeksi esimerkiksi kokoelmista Venäläisiä kansansatuja (Weilin + Göös, 1976) ja Taikasormus : venäläisiä kansansatuja Aleksandr Afanasjevin kokoelmista (Gummerus, 1990).
Ehdotus eduskunnan vuosittaisiksi kuluiksi löytyy Valtion talousarvioesityksestä, pääluokasta 21. Vertailuja voi tehdä budjetista löytyviin esim. eri ministeriöiden hallinnonalaisiin laitoksiin. Valtion talousarvioesitys löytyy painettuna esim. Eduskunnan kirjastosta lukusalissa luettavaksi.
Sähköisen budjettiesityksen osoite:
http://193.208.71.163/indox/tae/header.html
Eduskunnan hyväksymät talousarviot löytyvät eduskunnan sivuilta
osoitteesta:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/talousarvio…
Mitkä sitten ovat demokratian kustannukset? Kannattaa ehkä lähestyä asiaa katsomalla, mitä asiasta on kirjoitettu.
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokanta:
https://finna.fi
Sieltä löytyi esim. viite:
Schaffer, Frederic Charles...
Rikollisuutta tutkitaan monilla eri tieteenaloilla, mutta erityisesti rikollisuuteen keskittynyt tieteenala on kriminologia. Sen piirissä tarkastellaan rikoskäyttäytymistä ja siihen kohdistuvia reaktioita. Kriminologit korostavat, että rikollisuus on ymmärrettävä ajassa, paikassa sekä yksilökohtaisesti vaihtelevana alttiutena. Tätä korostaa myös käsite rikoskäyttäytyminen (criminal behaviour), jolla tarkoitetaan sosiaalisten normien rikkomista (Kivivuori et al. 2018, 15–19). Rikollisuuden syiden selvittäminen ei siis ole yksinkertaista tai yksiselitteistä.
Rikollisuuden selittämistä voidaan pitää kriminologian perustavanlaatuisimpana kysymyksenä. Rikollisuus ei ole täysin sattumanvaraista, vaan se muodostaa selkeitä ja toistuvia...
Tässä valikoima:
Kallioniemi, Tuula: Järvihirviö
Kallioniemi, Tuula: Viimeinen juna
Hotakainen, Kari: Näytän hyvältä ilman paitaa
Leskinen, Leena: Eurotarinoita
Levola, Kari: Valheenpaljastuskone
Weis, Margaret: Mielen demonit
Perttula, Pirkko-Liisa: Kaipauksen kesä ja muita rakkausjuttuja
Mari Mörö: Vesipajatso
Rosa Liksom: Tyhjän tien paratiisit
Kevyt lomakupru ja muita novelleja
47 – eurooppalaisia nykynovelleja
Marttinen, Tittamari: Pantomiimileikki – novelleja
Vuorio, Maria: Syleily – seitsemän kertomusta
Martinheimo, Asko: Isojalkainen poika – kuusi tositapausta
Helmet-kirjastoilla (Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastot) on yhteiset käyttösäännöt, jotka löytyvät Helmet-sivujen Ohjeista ( http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k ). Käyttösääntojen mukaan Helmet-kirjastot ovat kaikille avoimet. Jotta voisi lainata, tarvitsee kirjastokortin, jonka myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite. (Kirjastokortin hankkimisesta on lisäohjeita.)
Kirjastojen käytössä olevasta artikkeliviitetietokanta Aleksisista löytyy muutama artikkeli aiheesta:
"Mitä on x, kun x on matemaatikko? - tutkijalehtori Juha Oikkonen, opettaa differentiaali- ja integraalilaskentaa Helsingin yliopistossa"
Helsingin sanomat. Kuukausiliite, Numero 2002: (5) toukokuu, Sivu(t) 64-71
Mainio matemaatikko - haastateltavana Juha Oikkonen
Yliopisto -lehti, numero 46(1998): 7, Sivu(t) 18-19
Kannattaa ottaa yhteyttä alan yhdistyksiin, vakuutuslaitoksiin, pankkeihin, korkeakouluihin, sosiaali- ja terveysministeriöön.
Suomen Matemaatikko-, Fyysikko- ja Tietojenkäsittelytieteilijä (SMFL) ry http://www.smfl.fi Yhdistyksen sivuilta löytyy muun muassa jäsenlehdet vuosilta 2005-2009
Tekniikan Akateemisten Liitto TEK http...
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
3d-tulostin on tällä hetkellä käytettävissä seitsemässä Helmet-kirjastossa. Helsingissä 3d-tulostin on Kaupunkiverstaalla (Kirjasto 10) ja Myllypuron mediakirjastossa. Espoossa 3d-tulostin löytyy Entressen, Ison Omenan, Tapiolan, Sellon ja Kivenlahden kirjastoista.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
http://www.helmet.fi/fi-FI
