Kysymys on laaja. Kehitysvammaisuus voi olla ymmärryskyvyn tasolla lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa / syvää. Ymmärryskyky vaikuttaa henkilön psyko-sosiaaliseen toimintakykyyn ja henkilön keinoihin olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Viriketoiminnan järjestämisessä on tärkeää huomioida myös kehitysvammaisen henkilön ikä, persoonallisuus ja henkilökohtaiset mieltymykset ja kiinnostuksen kohteet sekä millä tavalla hän kommunikoi: puhuuko henkilö vai kommunikoiko hän eleiden ja ilmeiden avulla tai käyttääkö hän jotakin puhetta korvaavaa/ tukevaa kommunikaatiomenetelmää. Luottamuksellisen vuorovaikutussuhteen luominen on toiminnan kivijalka. Jos viriketoimintaa tarjotaan ryhmälle, on hyvä, jos ohjaajalla on etukäteiskäsitys...
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Leppävirran Kotalahden kylä sijaitsee 5-tien varressa pääosin sen länsipuolella ja vähän Oravikosken eteläpuolella. Kotalahti näkyy peruskartassa 3241 11 (Konnusvesi) aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa. On siis syytä tutkia myös pohjoispuoleinen lehti 12 (Oravikoski), johon on merkitty Kotalahden kaivos, sekä länsipuoleiset 08 (Sorsavesi) ja 09 (Mäkrämäki). Nämä karttalehdet ovat sekä Leppävirran että Varkauden kirjaston kokoelmissa.
Kansallisbibliografiasta (Fennica CD-ROM) saadaan Kotalahden mukaan 7 viitettä: niistä kuusi käsittelee tiukasti kaivostoimintaa ja yksi sukututkimusta. Lehtiartikkeleista ei löydy viitteitä Kotalahden mukaan (Aleksi CD-ROM).
Leppävirran kirjaston kokoelmasta löytyy Kotalahden mukaan useita...
Kielitaitoisesta perheestään huolimatta Donald Trump puhuu käytettävissä olevien lähteiden perusteella ainoastaan englantia. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: vuonna 2006 toteutetun General Social Survey -tutkimuksen mukaan vain noin neljännes (23,9%) englantia äidinkielenään puhuvista amerikkalaisista osaa jotakin toista kieltä, ja Yhdysvaltain presidenttienkin joukossa useiden kielien taitaminen näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö. Kielitaitoisimmat amerikkalaispresidentit ovat olleet John Quincy Adams (ranska, hollanti, venäjä, latina, kreikka ja saksa) ja Thomas Jefferson (ranska, italia, latina, kreikka ja espanja).
https://www.cheatsheet.com/culture/presidents-who-spoke-multiple-languages.html/...
Kaipaamasi novelli löytyy v. 1966 ilmestyneestä kokoelmasta Painajaisuni. Toinen vaihtoehto voisi olla Maupassant'n parhaita kauhukertomuksia sisältävä Yön tarinat (1989), joka sisältää seuraavat novellit:
Käsi
Pelko
Hän?
Joella
Näky
Pakkoliike
Kauhu
Majatalo
Schopenhauerin hymy
Oliko hän hullu?
Susi
Horla
Hukkunut mies
Kuollut tyttö
Yö Pariisissa (Painajainen)
Kuka tietää?
Sellaista kokoelmaa en löytänyt, jossa olisi myös muiden kuin Maupassant'n kauhunovelleja.
Kasvin suomenkielinen nimi on pirunkoura. Sitä käytetään tulehduksellisten reumasairauksien hoitoon. Sen avulla voidaan vähentää muiden lääkkeiden määrää.
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu1102/3.htm
Lisää tietoa rohdosvalmisteista löydät Lääkelaitoksen sivuilta http://www.nam.fi/laaketeollisuus/rohdosvalmiste/index.html
Voit myös hakea tietoa hakukoneella esim. Googlella http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakuruutuun sanan harpagophytum tai pirunkoura.
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
Ensimmäisen kerran ajatus ylioppilastutkinnosta pääsyvaatimuksena opettajaseminaariin pyrkiville esitettiin jo vuonna 1922 Seminaarikomitean mietinnössä: ylioppilastutkinto vaadittiin kaksivuotiseen seminaariin pyrkivältä.
Vuonna 1967 hyväksytty seminaarilain muutos merkitsi seminaarien vähittäistä muuttamista kokonaan ylioppilaspohjaisiksi. Samalla ylioppilaspohjainen opettajankoulutus säädettiin kolmivuotiseksi. Syyslukukauden 1968 alusta lukien muutettiin Hämeenlinnan, Rauman, Savonlinnan ja Tammisaaren seminaarit ylioppilaspohjaisiksi, Kajaanin seminaari vuotta myöhemmin. Syksyllä 1968 otettiin oppilaita keskikoulupohjalta enää vain Heinolan seminaariin, ja kun nämä Joensuun korkeakoulussa (Itä-Suomen seminaari) ja Kajaanin...
Runon on kirjoittanut La Fontaine, ja se löytyy Urho Somerkiven Lasten
neljännestä lukukirjasta (1967):
Maamies ja hänen lapsensa
KUORO I:
Tee työtä, ahkeroi ja raada,
parempaa aarrett' et voi saada
Kun muuan rikas peltomies
jo kuolinhetken tulleen ties,
hän kutsui lapset luo ja puhui hiljaa heille:
MAAMIES:
"Jää teille talo tää, ei myydä sitä saa,
tilanne hyvin hoitakaa,
sen taatot jättäneet on meille;
ja aarteen kätkee tämä maa.
En tiedä paikkaa sen, mut onnenne voin taata,
jos tarmoll' etsitte ja kaivelette maata.
Kun vilja korjuuss' on , niin pellot kääntäkää,
syvältä kuokkikaa; mut pitäkää myös huoli,
ett' ala pieninkään ei möyrimättä jää!"
KUORO II:
Näin taatto kehotti ja kuoli.
Mut pojat myllersivät maan,
niin hyvin kääntäin sen -...
An die Freuden suomennos löytyy teoksesta SCHILLER, Friedrich von : Valitut teokset 1. 1950. Kääntäjä on Toivo Lyy ja runon suomalainen nimi "Riemulle". SUURI toivelaulukirja 4 sisältää Kerttu Juvan suomentamat kaksi säkeistöä Schillerin runosta ("Oodi ilolle"). Kirjojen sijaintitiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Aleksi on artikkeliviitetietokanta, jota pääset käyttämään kirjastossa. Aleksi sisältää viitetietoja kotimaisten aikakauslehtien ja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista.
Tämä tarkoittaa sitä, että Aleksin kautta pääset haluamastasi aiheesta kirjoitettujen lehtijuttujen "jäljille" - saat tietää, missä lehdessä aiheestasi on kirjoitettu. Lehtiä voit sitten myös kysellä kirjastostasi.
Lisätietoja Aleksi-tietokannan sisällöstä löytyy Aleksin omilta sivuilta osoitteesta http://www.btj.fi/, esim. kohdasta 'On line' - Lisätietoja: Aleksi. Sivuilla on mm. ajantasainen lehtilista ja tietoa käytetystä luokituksesta
En löytänyt nuottia kirjaston kokoelmista enkä nuottijulkaisuja myyvästä liikkeestä.
Kysyin nuottia suoraan Finlanders-yhtyeeltä ja sain seuraavan vastauksen:
"Näistä lauluista löytyy ainoastaan "studionuotti", eli ei siis
sellaista josta joku muu kuin me tai joku muu alan ammattilainen saisi
selvää. Harmi.
Toivottavasti saamme piakkoin tehtyä uuden nuottikirjan, johon voisimme
nämäkin nuotit sisällyttää."
Linkin Parkin nuotteja pianolle ei löydy Lukki-kirjastoista, eikä löytynyt Helsingin seudun kirjastoistakaan. Kitaranuotteja löytyy. Esimerkiksi Linkin Park: Hybrid Theory (2001) sis. sanat, melodia, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Linkin Park: Minutes to midnight (2008) sis. sanat, melodian, kitara nuottina ja tabulatuurina, sointumerkit. Kokoelmassa HITS 2007 (F-kustannus, 2007) on Linkin Parkin kappale What I've done, sis. sanat, melodia, sointumerkit.Internetissä on ostettavissa Linkin Parkin pianonuotteja kappaleille, esim. http://www.musicnotes.com, näitä voi hakea Googlella http://www.google.fi. Linkin Parkin nuotteja voi katsoa Lukki-kirjastojen aineistotietokannasta http://lukki.kirjas.to ja Suomen yleisten...
On käännetty, kahdestikin. Saksaksi kansanlaulun nimenä on joko "Dort weilt mein Liebster" tai "Fern weilt mein Liebster".
Ensimmäisen käännöksen sanat löytyvät nuottikokoelmasta "12 suomalaista kansanlaulua = 12 Finnische Volksweisen = 12 Finnish folk songs / sov. Selim Palmgren" (1980) ja toisen nuottikokoelmasta "Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme" (1992)
Nuotit ovat mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Spiderman-tunnussävelmän suomenkieliset sanat löytyvät nuotista Musiikin mestarit 5-6 (Otava, 2005, uudempiakin painoksia on olemassa). Suomenkielinen versio alkaa: "Spiderman, spiderman, kuin hämähäkki liikkuu hän". Suomenkieliset sanat on tehnyt Mika Mali. Kappaleen ovat säveltäneet Paul Francis Webster ja Robert Harris.
Alan perusteos, jossa on tietoa ko. soittimesta ja sen historiasta
ja joka toimii myös alkeiskurssina, lienee Kalevi Lindqvistin teos
"Soitamme yksi- ja kaksirivistä", jota löytyy kasettipakettina
tai nuottina useimmista Helsingin kirjastoista, mm. Kontulasta ja
myös täältä Puistolasta.
Tässä tarkemmat tiedot, voit varata teokset lähimpään kirjastoosi
puhelimitse:
Luokka: 786.161
LINDQVIST, KALEVI
SOITAMME YKSI- JA KAKSIRIVISTÄ 1NU+1KA
1983
Materiaali: ÄÄNTEK (opas ja kasetti)
Tunnus: 40258726
Luokka: 786.161
Lindqvist, Kalevi
Soitamme yksi- ja kaksirivistä
1983
Materiaali: NUOTTI
Tunnus: 9519541055
T:Tuukka Järvi
kirjastovirkailija
Puistolan kirjasto
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988) kertoo Ruuskasen juontuvan Ruuska-nimestä. Siihen puolestaan sisältyy lyhentymä ortodoksisesta ristimänimestä Ondrei, Ondruska (samaa kantaa kuin ven. Andrei ja kreikk. Andreas).
Ruuska(nen)-nimestä on mainintoja 1500-luvulta Säämingin, Rantasalmen ja Tavinsalmen senaikaisista pitäjistä sekä Viitasaarelta. Viime sotien jälkeen Ruuskasia tuli erityisesti Impilahdelta, Viipurista ja Jääskestä. Nykyisin Ruuskasia on eniten Savossa.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkia tietoja yleisimmistä etu- ja sukunimistä eri ajanjaksoina. Sen osoite on http://www.vaestorekisterikeskus.fi./
Löysin seuraavat sanonnat internet-sivulta Sanontoja savolaisista sukunimistä ( http://www.tenkanen.net/kirjoitukset/savosta.htm ):
On ahtaalla kum Manninen ovev välissä.
Ryppeytyy huuliin ku Mannisen veisuu.
Itikoella ileman pilasj, Mannisilla koko mualiman.
Muita Mannis-aiheisia sanontoja voit yrittää etsiä sananparsia käsittelevistä kirjoista. Kirkes-kirjastojen tietokannasta osoitteesta http://84.34.130.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742 löytyy asiasanalla "sananparret" monta kirjaa, joista voit aloittaa etsinnät. Kannattaa katsoa myös tämä kirja:
Heino, Riitta Maria: "Mann-Mannin-Manninen: sukututkimus Mannisen suvusta".
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen internet-sivuilta löytyy myös sananparsikokoelma...
Tiedot löytyvät Kajaanin kaupunginkirjaston kotisivulta.
Pääkirjaston on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Ky ja sisustuksen ja erikoiskalusteet Sisustussuunnittelu ja teollinen muotoilu Sistem Oy (Riitta Kukkasniemi). Rakennus valmistui vuonna 1985.
