Taiteilijaa ei löytynyt julkaisusta Kuvataiteilijat (2004). Samassa kirjassa on mm. Hugo Simbergistä ja Magnus Enckellistä niin että siinä on kyllä varhaisemmistakin kuvataiteilijoista. En löytänyt taiteilijaa myöskään internetjulkaisusta Suomen kuvataiteilijat http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Arvion teoksen arvosta voisi saada jostakin taidekaupasta. Asiakaspalautteesta kysymykseen saimme tiedon, että taitelija asui noin v. 1955 Marttilassa ja oli oikealta nimeltään U. Peuralahti, jota signeerausta hän käytti toisissa tauluissaan.
Jotta voisit saada tarkan vastauksen kysymykseesi, tai edes kaavan, olisi tiedettävä minkälainen korkoprosentti tilillä on sekä kuinka usein ja miten korkoja maksetaan. Jos oletetaan että pankki maksaa korkoja kerran vuodessa vuoden lopulla tilillä olevan rahamäärän mukaan, saadaan tilillä tietyllä hetkellä oleva rahamäärä laskettua ns. rekursiokaavalla:
an = (p + 1) * an-1 + 18000
missä
a1 = 18360
n = kuluneet vuodet
p = tilin korko (jos korko on 3%, p on 0,03)
Tilin korko markkoina voidaan laskea tästä kaavalla:
an * p
Rekursiokaavalla laskettaessa jokainen vuosi on laskettava erikseen, mikä voi olla varsin hidasta. Jos tilin korko tunnetaan, voidaan kaava muuttaa ns. analyyttiseen muotoon, josta vastaus saadaan suoraan. Jos oletetaan...
Kiekkumaralla: kansanlauluja lapsille -nuottikirjassa (Tammi 2007) on runo seuraavassa muodossa:
Rup rup rullaa
reka reka rellaa
heissas toopeli heikkallaa.
Mi vatsoo nyy
mi vatsoo nyy
aavestikkaa kalliota röörää
rösäkömä aavestikka
röskähytti röh!
Oulussa laulua on laulettu 60-luvulla näin: "Prum prum rellaa, reka reka rallaa...".
Ruotsiksi loru alkaa näin: "Bro bro breja".
Kyse on ilmeisestikin monissa maissa vähän eri muotoisena lauletusta leikkilaulusta. Aiheesta löytyy Wikipedia-artikkelikin:
http://sv.wikipedia.org/wiki/Bro_bro_breja
Alla olevalta sivulta voi katsoa, kuinka laulua on leikitty:
http://vetamix.yle.fi/media/14357
Teoksesta Suomalaista urheilurunoa (toim. Suomela 1958) löytyy runo Pyörälleni /Klaus U. Suomela
Kokoelmasta “Olympia”, 1920), joka alkaa säkeellä
Ny eespäin, ratsuni rautainen,
koin kesäisen kimmeltäissä!
Sinä ystävä yhtä uskollinen
niin myötä- kuin vastamäissä!
Käykö myös laululyriikka? Nämä kaksi muistuivat mieleen:
Ajetaan tandemilla (säv. Leo Friman, san. Heikki Harma)
Kertosäe menee näin:
"Ajetaan me tandemilla,
melutaan ja syljeskellään.
Kotikylän tanhumilla,
kysellään missä häät pidetään."
Einarin polkupyörä (säv. ja san. Juice Leskinen)
"Einari, hän polkupyörän löysi aitan alta
Pyörän joka jäänyt oli vaarivainajalta
Pyörä oli hyvin huonokuntoinen
Mutta Einarihan kuntoon laittoi sen
Sitten ajeli hän pitkin raittia
Meni kioskille...
Sahanpurun painolle on hankala antaa aivan tarkkaa arvoa. Paino riippuu ainakin siitä kuinka tiukkaan puru on pakattu ja kuinka kosteaa se on.
Lämmöneristeenä käytettävälle kuivalle sahanpurulle ilmoitetaan yleensä tiheydeksi 120-200 kg/m³. Tästä voidaan laskea, että yhden purukilon vaatima tilavuus on noin 5-8 litraa.
Lähteitä:
Vähäkallio et al.: Lämmön- ja kosteudeneristys
Siikanen: Rakennusaineoppi
RT-kortisto: Rakennustarvikkeiden ainetiheyksiä sekä tavarakuormia
Ensimmäisenä koulupäivänä opettajalle viedään omena a)koulumenestyksen varmistamiseksi ja b)opettajan niukkaa elantoa ajatellen. Tapa juontuu ilmeisesti 1800-luvulta, ja sitä on noudatettu Yhdysvalloissa, Tanskassa ja Ruotsissa. Meille omena- traditio on tuttu sarjakuvista (Aku Ankasta).
Internetistä, findarticles.com/p/articles -sivulta, löytyi seuraavanlainen selitys:
"An apple for the teacher: Likely harkens back to the "apple polisher." The custom of "apple polishing" hails from the little red schoolhouses of yore, when young children sought to become the teacher's favorite with a gift of a bright, shiny apple. So says the ditty: "An apple for the teacher will always do the trick, when you don't know your lesson in arithmetic."
Huugo on harvinaisempi muoto Hugo-nimestä. Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja nimeä on tehnyt tunnetuksi myös ranskalainen kirjailija Victor Hugo (1802-1885).
Hugo oli...
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www....
Egotrippi-yhtyeen Knipin säveltämän ja Mariskan sanoittaman Mestaripiirroksen nuotit löytyvät kolmesta eri nuottikokoelmasta:
Pop tänään. Vol. 3
Suomi Love : laulukirja
Vain elämää : suurenmoisia lauluja
Nuottien saatavuus Vaski-kirjastoista selviää oheisesta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22mestaripiirros%22&type…
Kyseessä ei ole Aila Meriluodon runo, vaan tuntemattoman tekijän muistovärssy, joka kuuluu seuraavasti:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Joissakin yhteyksissä värssy on mainittu Aila Meriluodon kirjoittamaksi. Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Katso koko vastaus arkistostamme:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=67b58e35-a6fe-49d…
Helsingin Sanomien Aikakoneessa ovat luettavissa digitoidut vanhat lehdet vuosilta 1889 - 1997. Aikakoneen hakutoiminnolla löytyvät myös kuolinilmoitukset.
https://www.hs.fi/aikakone/?ref=nav
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) antaa nimelle ”Tuukka” kaksi mahdollista alkuperää. Se voisi tulla skandinaavisesta etunimestä ”Tore” tai ”Tor”. ”Tor” viittaa ukkoseen tai skandinaaviseen ukkosenjumalaan, josta käytetään myös muotoa ”Thor”. ”Tore” on puolestaan tuosta nimestä johdos ja tarkoittaa ’Torin taistelijaa’.
Toinen mahdollisuus on, että ”Tuukka” on kehittynyt harvinaisesta Länsi-Suomessa käytetystä etunimestä ”Thoke”. Sen alkuperästä ei näytä olevan tarkempaa tietoa. Nimen ”Thoke” perusteella arvellaan kehittyneen myös paikannimi ”Toukkila” tai ”Tuukkala”, jonka on saanut ainakin kolme Etelä-Savossa sijainnutta kylää. Gustaf von Numersin näytelmä ”Tuukkalan tappelu” (1889) lienee tuonut nimelle romanttista sävyä....
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) ja Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Kirjassa Biologinen valomikroskopia, Helsinki 1998,
sivuilla 133-159 artikkelissa Immunohistokemia kerrotaan seuraavasti:"Immunohistokemialla tarkoitetaan antigeenin osoittamista kudosleikkeestä sille spesifillä vasta-aineella. Sitoutumisreaktio tehdään mikroskoopissa havaittavaksi erilaisilla merkkiaineilla liittämällä sellainen joko vasta-aineeseen eli leimaamalla se suoraan tai käyttämällä monivaiheista leimausmenetelmää." Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/
Sanonta "pitäkää tunkkinne" tulee vanhasta tarinasta, jossa mies lähtee lainaamaan tunkkia todella pitkän matkan päästä renkaan puhjettua ja kun hän viimein pääsee asutun talon luo, hän on jo ehtinyt vakuuttaa itsensä siitä, ettei häntä kukaan auta. Kun ovi avataan hänelle, hän vain huutaa että pitäkää tunkkinne. Tarina on alun perin englanninkielinen ja sanonta on englanniksi Keep your damn jack!
Amerikkalainen koomikko Danny Thomas(1912-1991)teki tästä tarinasta oman tavaramerkkinsä. Hän teki radio-ohjelmia 1930- ja 1940-luvuilla, mutta esiintyi myös komediaklubeilla. Kesällä 1947 hän esiintyi The Lights Go Out -nimisessä amerikkalaisessa sarjassa, jossa hän kertoi jo aiemmin kuuluisaksi tekemänsä tunkki-tarinan. En voi tietenkään sanoa...
Kenties helpoin ja halvin tapa löytää osoitteita on käyttää osoitteesta http://www.fonecta.fi löytyvää Fonectan hakupalvelua. Toinen ja varmaan kattavampi mutta maksullinen palvelu on Väestörekisterikeskuksen osoitepalvelu osoitteessa https://dvv.fi/osoitepalvelu. Perinteinen puhelinluettelo on aivan ilmainen mahdollisuus löytää osoite, mutta sen kattavuus ei ole enää järin hyvä.
Arviot vanhojen rahojen hinnoista ovat arvioita niiden keräilyarvosta, eivät niiden osto- tai myyntihintoja. Rahojen keräilyarvoon vaikuttaa suuresti niiden kuntoluokka. Vanhat rahat jaetaan eri kuntoluokkiin pääasiassa kuluneisuuden mukaan. Kuntoluokat löytyvät mm. Suomen numismaatikkoliiton (http://www.numismaatikko.fi/) sivuilta tai Suomen rahat arviohintoineen (viimeisin painos 2008) -kirjasta.
Kirjan mukaan vuoden 1865 5-pennisen arviohinta on kunnon mukaan 5-750 euroa, vuoden 1870 10-700 euroa, vuoden 1888 3-300 euroa, vuoden 1908 0-120 euroa, vuoden 1912 1-200 euroa ja vuoden 1915 0-15 euroa. Vuoden 1891 10-pennisen arviohinnaksi kirja antaa 2-600 euroa ja vuoden 1914 10-penninen arviohinta vaihtelee 50 sentistä 50 euroon.
Suomen suurimpia kirkkoja ovat
Kerimäen kirkko: istumapaikkoja noin 3300.
http://www.savonlinnanseurakunta.fi/kerimaen-kirkko
Lappväärtin kirkkoon mahtuu 3000 henkeä.
http://lappfjard.byar.fi/document.asp?id=iz5cf009f9v
Johanneksen kirkko: paikkaluku 2600.
http://www.helsinginkirkot.fi/fi/kirkot/johanneksenkirkko
Nämä tiedot löysin seurakuntien kotisivuja selailemalla. Listaa suurimmista kirkoista en www-sivuilta löytänyt. Asiaa voinee tiedustella kirkon tilastoasiantuntijoilta, joiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta
www.sakasti.fi > Yhteystiedot > Kirkon keskushallinto > Hallinto-osasto > Seurakuntien hallinto ja talous (http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content3F147E)
Kirkolla on myös tilastotietokanta,...
Vastaava lyhenne kuin eaa. (ennen ajanlaskumme alkua) on jaa. (jälkeen - -). Ruotsiksi vastaavat ovat fvt. (före vår tideräkning) ja evt. (efter vår tideräkning). Miksi ja koska erilaisia lyhenteitä tulee käyttää? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ( http://www.kotus.fi ) mukaan nämä lyhenteet ovat tulleet käyttöön 70-luvun vasemmistoradikalismin myötä, jolloin haluttiin välttää Kristuksen mainitsemista ajanlaskun ilmauksissa.
Lyhenteet eivät ole, etenkään ruotsinkieliset, laajalti yleistyneet. Paremmin tunnettuja ja tunnistettavia ovat siis suomeksi eKr. / jKr. , ruotsiksi f.Kr. / e.Kr. ja englanniksi B.C. / A.D. (huom! lyhenne tulee latinankielen sanoista Anno Domini eli Herran vuonna).
Tietyssä mielessä olisi oikeampaa ja...
Pertti ja Anna Purosen kirjassa ’Näin teen perukirjan itse’ kerrotaan (s. 20):
’Jos vainaja on leski, on liitteeksi otettava myös ensin kuolleen puolison jälkeen laadittu perukirja ja mahdollinen ositus- ja jakokirja, jos ne oli aikanaan otettu huomioon perintöverotusta toimitettaessa.’
Aiemmin kuolleen puolison omaisuus näkyy siis hänen jälkeensä tehdystä perukirjasta.
Tekstissä mainittu ositus- ja jakokirja on lesken ja kuolleen puolison perillisten kesken tehtävä asiakirja omaisuuden jakamisesta.
Lähde: Puronen, Pertti – Puronen, Anna: Näin teen perukirjan itse. 2.p. 2001
