Leppävirran Kotalahden kylä sijaitsee 5-tien varressa pääosin sen länsipuolella ja vähän Oravikosken eteläpuolella. Kotalahti näkyy peruskartassa 3241 11 (Konnusvesi) aivan karttalehden vasemmassa yläkulmassa. On siis syytä tutkia myös pohjoispuoleinen lehti 12 (Oravikoski), johon on merkitty Kotalahden kaivos, sekä länsipuoleiset 08 (Sorsavesi) ja 09 (Mäkrämäki). Nämä karttalehdet ovat sekä Leppävirran että Varkauden kirjaston kokoelmissa.
Kansallisbibliografiasta (Fennica CD-ROM) saadaan Kotalahden mukaan 7 viitettä: niistä kuusi käsittelee tiukasti kaivostoimintaa ja yksi sukututkimusta. Lehtiartikkeleista ei löydy viitteitä Kotalahden mukaan (Aleksi CD-ROM).
Leppävirran kirjaston kokoelmasta löytyy Kotalahden mukaan useita...
Tarkkaa syntymäaikaa voi astrologi Raimo Nikulan mukaan tiedustella ainakin kahdesta lähteestä. Jos sinulla on tiedossa sairaala, jossa synnyit, voit sinne suoraan yhteyttä ottamalla yrittää selvittää mihin kellonaikaan olet syntynyt. Syntymäsairaalassasi pitäisi olla arkistoituna synnytyskertomus, josta myös täsmällinen syntymäaikasi käy ilmi. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys, tehdään tietopyyntö Kansallisarkistoon: https://arkisto.fi/index.php/palvelut/tietopyyntopalvelu?page=fi/palvel…. Tämä edellyttää kuitenkin, että synnytyksessä on ollut mukana kätilö, joka on laatinut synnytyskertomuksen.
http://www.raimonikula.net/syntymat.htm
Kunhan painonpudotus on tasaista ja riittävän hidasta, iho mukautuu kehossa tapahtumiin muutoksiin kiinteytymällä. Jos painonpudotus on hyvin nopeaa ja/tai painoa pudotetaan runsaasti, ihokudokset eivät aina palaudu ennalleen, vaan jäävät roikkumaan iho- ja pehmytkudospoimuina ympäri kehoa. Roikkuvaa ihoa voi ehkäistä paitsi hitaalla painonpudotustahdilla, myös suosimalla terveellistä ruokavaliota ja liikuntaa sekä juomalla tarpeeksi vettä. Jos ihopoimuja syntyy ja ne haittaavat terveyttä, rajoittavat liikkumista ja hankaloittavat elämää, voidaan turvautua vartalonmuovauskirurgiaan, jossa roikkuvat ihoipoimut poistetaan leikkauksella.
Lähteet:
Askelterveyteen.com. Kiinteytä löysä iho laihtumisen jälkeen...
Sylin sivuilta löytyy tietokanta, josta voi tutkia apurahoja ja stipendejä http://www.syl.fi/apurahat/haku/
Tietoja apurahoista kannattaa kysellä myös oman oppilaitoksen opintotoimistosta tai sen maan suurlähetystöstä mihin on menossa. Kanadan Suomen suurlähetystön www-osoite on http://www.canada.fi
Näillä sivuilla viitataan myös Fulbright Centerin sivuille (http://www.fulbright.fi/ ) Fulbright Center on voittoa tavoittelematon organisaatio,
jonka toimintaa rahoittavat Suomen opetusministeriö,
Yhdysvaltain ja Kanadan valtiot sekä Suomen ja
Yhdysvaltain hallitusten perustama tukisäätiö. Sivuilla kerrotaan stipendiohjelmista Yhdysvaltoihin, mutta kannattaa kysellä myös Kanadaan.
Osoitteessa http://www.skr.fi/spalvelu/verkossa.html on...
Osa kunnan- ja kaupunginjohtajien nimistä löytyy Wikipedia-artikkelista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_kunnanjohtajat_ja_pormestar…
Artikkelista löytyy kuitenkin vain osa, eivätkä yhteystiedot löydy tätä kautta. Sivistystoimenjohtajien nimiä ei löytynyt listattuna.
Kuntaliiton sivuilta löytyy linkki kaikkiin Suomen kuntiin. Tätä kautta löytyvät myös nimet ja yhteystiedot. Vaikuttaa siltä, että tätä helpompaa tapaa koota yhteystietoja ei ole:
https://www.kuntaliitto.fi/kunnat-ja-kuntayhtymat
Pro patria tarkoittaa isänmaan puolesta. Tämän ja muitakin latinankielisiä sanontoja löydät kirjasta: Kivimäki Arto, Summa summarum : latinankielisiä termejä, luokka 89.82.
Koska etsit tekstin kirjoittajaa, tuli ensin mieleeni nuoret tai uudet kirjoittajat, jotka myös haluavat tuotoksiaan julki. Voisit kysellä erilaisilta kirjoittajakursseilta, olisiko sitä kautta löydettävissä kuvittajaa etsivä kirjoittajaa. Kirjoittajakursseja järjestää mm. Nuoren Voiman Liitto http://www.nuorenvoimanliitto.fi/index.html. Luovaa kirjoittamista tarjotaan myös kesäyliopistoissa ja avoimessa yliopistossa http://www.kesayliopistot.fi/, josta voit hakea kursseja hakusanalla: luova kirjoittaminen. Myös kansanopistot järjestävät kirjoittajakurseja eri puolilla Suomea http://www.kansanopistot.fi/, kursseja on lyhytkursseina sekä pitempinä kirjoittamisen opintolinjoina. Voit etsiä myös Googlen avulla, laita hakusanaksi:...
Keskeisiä henkilöitä ovat opettaja Annie tyttärensä Mian kanssa, Johan ja lääkäri Birger.
Kahdeksantoista vuotta aikaisemmin pienessä norlantilaiskylässä oli tapahtunut kaksoismurha. Kirjassa murhien selvittäminen ei ole olennaista, vaan sen kuvaaminen, miten rikokset ovat vaikuttaneet ihmisten mieliin ja heidän välisiinsä suhteisiin. Myös luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksen kuvaaminen on tärkeää.
Kirjan nimeen lienee vaikuttanut rikospaikka.
Paitsi romaania itseään voit käyttää lähteinä myös esim. näitä: Ulkomaisia suosikkikirjailijoita Hki 2007, Ulkomaisia nykykertojia 1. Hki 1998,
Jorma Heinosen arvostelu lehdessä Keskisuomalainen 21.9.1995 (sisältyy julkaisuun Kirjallisuusarvosteluja B 9/95)
Taidemaalari Carl Bengtsin (1876-1934) maalauksien kuvia löytyy mustavalkoisena ainakin teoksesta Suomen taiteilijoita Juha Rissasesta Jussi Mäntyseen (1950). Tämä teos on saatavana Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
Myös Tampereen jugend -nimisessä näyttelyjulkaisussa on yhtenä kohdehenkilönä taidemaalari Carl Bengts. Tämä julkaisu ei ole Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta on löydettävissä mm. Tampereen kaupunginkirjastosta.
Jyväskylän yliopiston taidehistorian laitoksen kokoelmista löytyy Seija Tuomaalan vuonna 1990 tekemä Pro gradu -työ Carl Bengtsin maalaustaiteesta. Tämä opinnäytetyö ei todennäköisesti sisällä juurikaan kuvia, mutta sen avulla voisi löytyä muita lähteitä.
Augustinuksen rukous on peräisin hänen Tunnustustensa kahdeksannen kirjan seitsemännestä luvusta. Otto Lakan tarkistetussa suomennoksessa se kuuluu seuraavasti: "Anna minulle puhdas ja siveä sydän, mutta älä aivan vielä."
Olli-Matti Ronimuksen ja Pentti Holapan toimittamassa aforismikokoelmassa Ihminen maailmassa (WSOY, 1973) tämä samainen kohta on muotoiltu näin: "Anna minulle puhtaus ja siveys, mutta älä anna sitä juuri nyt."
Emericus-nimen Suomessa käytetyn lyhentymän Emerikin ja sen erikielisten muunnosten (mm. saksan Emmerich ja Emerich, unkarin Imre ja italian Amerigo, johon löytöretkeilijä Amerigo Vespuccin mukaan pohjautuu maanosan nimi Amerikka) lähtökohta lienee saksan Amalrich. Sen alkuosa merkitsee työtä ja taistelua, loppuosa voimakasta, mahtavaa tai valtakuntaa. Emerikin on selitetty tarkoittavan muun muassa "väsymättömän uutteraa".
Unkarilaisen pyhimyksen Emericuksen (k. 1031) muistopäivää on aikoinaan vietetty Suomessakin: Missale Aboensessa 1488 hänen muistopäivänsä oli 5.11. ja vuoden 1738 almanakassa kirkollisen perinteen mukainen 4.11.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset...
Runo, jonka on kirjoittanut Aale Tynni, on nimeltään Joka ainoa, ja se on kokoelmasta Soiva metsä (1947). Runo löytyy kokonaisuudessaan myös Aale Tynnin Kootuista runoista.
Karla, kuten arvelitkin, on Karlia vastaava naisennimi. Samanasuisena naisennimenä Karla tunnetaan sekä Saksassa että Ruotsissa. Ruotsissa nimeä alettiin käyttää 1800-luvun alussa kirjoitusmuodossa Carla. Karl on germaaninen nimi, joka merkitsee vapaata (talonpoikaista) miestä.
Vivika on rinnakkaismuoto Viveka-nimelle. Viveka on ruotsalainen muunnos Tanskassa ja Saksassa yleisestä Vibeke-nimestä. Vibeke on ns. diminutiivimuoto; naista merkitsevään wiv-, wib-sanaan on lisätty pääte -eke, "Vibeke=pieni nainen". Suomenkielisellä alueella Vivikan edeltäjinä tunnetaan Viviika, Vivikka ja Viikka.
Pentti Lempiäisen mukaan Viveka, Vivika voidaan suomentaa myös "elämänhaluiseksi", lähtien latinan sanoista vivo (elää, olla elossa) ja vivus (elävä,...
Anna-Riitta Hyvärisen kirjassa Lasten ja nuorten jatko-ja sarjakirjat (2009) on luettelo suomennetuista Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoista ilmestymisjärjestyksessä.
Wikipedian Paula Drew -sivulla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paula_Drew on myös luettelo Neiti Etsivä -kirjoista.
Kansallisbibliografia Fennicassa https://finna.fi on lueteltu Suomeesa ilmestyneet Neiti Etsivät.
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=945a8978-c91…
Euroopan keskuspankin internet-sivulla on taulukko Euron kiinteät muuntokurssit. Sen mukaan 1 € = 1,95583 DEM.
http://www.ecb.int/euro/intro/html/index.fi.html
Outi Pakkasen dekkareissa seikkaillaan Helsingissä, joten voisin ehdottaa jännityskirjallisuutta, missä tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjailijoita: Matti Laine, Juha Numminen, Pentti Kirstilä, Matti Yrjänä Joensuu, Staffan Bruun, Matti Rönkä, Hannu Vuorio...
Voitte myös itse kokeilla hakua nettihakumme kautta:http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2, Laittamalla asiasana kenttään Helsinki, Aineryhmä kaunokirjallisuudessa kenttään Jännitys, ja valitsemalla kirjastoksi Jyväskylän kirjastot. Pakkasen kirjoissa ovat mukana myös ihmissuhteet, joten yhtenä asiasanana voisi kokeilla myös tätä.
Ei välttämättä aivan samanlaisia, mutta Dekkarinetin (http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti) mukaan Pakkasen omia dekkarisuosikkeja ovat muun...
Jyväskylän kaupunginkirjastossa on sekä lainattavia että vain kirjastossa pelattavia lautapelejä. Listan lautapeleistä saat verkkokirjastosta hakemalla asiasanalla lautapelit ja rajaamalla hakutuloksen aineistolajiin esine. Tässä linkki hakutulokseen:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/search?p_auth=zvbAlLxB&p_p_id=s…
Kotimaisten nimikirjojen mukaan Tia ja Tiia sekä Tea ja Thea ovat kaikki lyhentymiä nimestä Dorotea, joka on kreikkaa ja merkitsee "Jumalan lahjaa".
Tia oli Suomessa hyvin harvinainen 1960-luvulle saakka. Väestötietojärjestelmän mukaan vuosina 1900-39 nimi annettiin vain muutamalle lapselle. Seuraavan kaksikymmenvuotisjakson aikana nimensaajia oli 23. Tarkastelujaksolla 1960-79 alkaneen yleistymisensä jälkeen Tia-nimen on saanut yhteensä lähes 1500 lasta, miltei kaikki tyttöjä.
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
