Runoja äideistä löytyy seuraavista teoksista: Suuri Värssykirja (Karisto 1997), Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980), Ajatuksia äideistä, isisitä ja lapsista (WSOY 1988). Kirjoja voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Kaipaamasi novelli löytyy v. 1966 ilmestyneestä kokoelmasta Painajaisuni. Toinen vaihtoehto voisi olla Maupassant'n parhaita kauhukertomuksia sisältävä Yön tarinat (1989), joka sisältää seuraavat novellit:
Käsi
Pelko
Hän?
Joella
Näky
Pakkoliike
Kauhu
Majatalo
Schopenhauerin hymy
Oliko hän hullu?
Susi
Horla
Hukkunut mies
Kuollut tyttö
Yö Pariisissa (Painajainen)
Kuka tietää?
Sellaista kokoelmaa en löytänyt, jossa olisi myös muiden kuin Maupassant'n kauhunovelleja.
Eri tietokannoista löysin esim. nämä Ranskan miehitystä käsittelevät romaanit:
Anthony, Evelyn: Miehittäjän mahti
Barber, Noel: Jäähyväiset Ranskalle
Deforges, Regine: Rakkauden riemukaari, Sininen polkupyörä, Musta tango
Francis, Clare: Yötaivas
Harris, Joanna: Appelsiinin tuoksu
Joffo, Joseph: Älä tunnusta ikinä, poika
Keating, Barbara: Tyttäreni Ranskassa
McEwan, Ian: Sovitus
Modiano, Patrick: Kehäbulevardit
Nemirovsky, Irene : Ranskalainen sarja
Sartre, Jean-Paul: Les chemins de la liberté -romaanisarja (sarja alkaa Espanjan sisällissodasta)
Vercors: Meren hiljaisuus
Lisäksi ainakin Simone de Beauvoir käsittelee kaksiosaisessa romaanissaan Mandariinit elämää miehityksen jälkeisessä Ranskassa.
Voit itse hakea lisää aiheeseen liittyviä...
Kyseessä lienee Joakim Pirisen sarjakuva-albumista Sokeri-Sakari tehty tv-elokuva vuonna 1990. Hajanaisten Internetistä seulottujen tietojen perusteella elokuvan on ohjannut Jakko Pyhälä ja pääosassa on Markku Peltola. Tietojemme mukaan elokuvasta ei ole julkaistu myyntivideota, joten kirjastojen kokoelmista sitä ei valitettavasti löydy. Internetin keskustelupalstoilla sitä ovat muutkin kyselleet ja joillain saattaa se siis kotivideokokoelmissaan olla.
Kirjat, joita kysyt, ovat ilmeisesti yksi kirja:
Kärhä, Reino
Russian & Soviet Bayonets : suomalaiset pistimet 1827 - 1962
Helsinki : Reino Kärhä , 1975
Kirjaa ei löydy kuin Sotamuseon käsikirjastosta Helsingistä, josta eivät lainaa. Kirjaa voi tutkia paikan päällä.
Reijo Kärhä on kirjoittanut artikkelin:
Kärhä, Reino
Kolmen linjan kiväärin pistimet
Julkaisussa: Ase-lehti 1986 : 4 , s. 42-44.
Suomalaisista pistimistä löytyy tietoa kirjasta:
Hyytinen, Timo
Suuri puukkokirja = Finnish knives and bayonets
[Jyväskylä] : [Arma Fennica] , 1988
(Arma Fennica ; 3)
- kirjaa on yleisissä kirjastoissa
Emilia on peräisin muinaisroomalaisesta Aemilius-ylimyssuvun nimestä. Sen miespuolisia vastineita ovat Emil, Eemil ja Eemeli. Emilia yleistyi 1700-luvulta lähtien ympäri Eurooppaa, ja siitä tuli muotinimi nopeasti monessa maassa. Suomenkieliseen almanakkaa nimi tuli vuonna 1851 muodossa Emelia, mutta jo seuraavana vuonna se muutettiin Emiliaksi. Ruotsinkielisessä almanakassamme nimellä on kaksi erilaista kirjoitusasua, Emilia (vuodesta 1864) ja Emelie ( vuodesta 2005). Nimellä on eri kielissä runsaasti vastineita, joista mainittakoon englannin Emily ja ranskan Emilie. Todellinen muotinimi Emiliasta tuli 1900-luvun lopussa ja kun sekä ensimmäiset että jälkimmäiset nimet lasketaan mukaan Emilia oli vuonna 2005 Marian jälkeen toiseksi yleisin...
Kyllä vain, Helsingissä Herttoniemen kirjastosta ja Roihuvuoren kirjastosta saa lainattua luistimia ja useita muitakin talviurheiluvälineitä. Tarjolla on tyttöjen ja poikien luistimien lisäksi retkiluistimia. Luistimet on luetteloitu osoitteesta http://www.helmet.fi löytyvään HelMet-hakuun, josta voi tarkistaa niiden saatavuuden etsimällä teoksen nimellä hakusanalla ”luistimet”. Haun yhteydessä näkyy myös saatavilla olevien luistinten koko.
Kirjaston muun aineiston tavoin luistinten lainaaminenkaan ei maksa mitään. Luistinten laina-aika on yksi viikko, eikä niitä voi varata. Muut Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista lainattavat urheiluvälineet ovat sukset, monot, sauvat, lumikengät, kävelysauva, askelmittari ja jumppakeppi. HelMat-...
Torsti tietää -palstan osoite on:
hs.torsti@hs.fi
Usko Siskoa -palstan osoite on:
hs.sisko@hs.fi
Yhteystiedot löytyvät siis täältä:
http://www.hs.fi/yhteystiedot/
Nimet Mandi ja Manda ovat Amandan lyhentymiä ja pohjautuvat Amandan tavoin latinan verbiin 'amare', (rakastaa). Amandan englanninkielinen lempinimi on Mandy. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu Suomessa 511 naiselle v. 1900-2016.
Nimi Mea saattaa olla lyhentymä jostain Me-alkuisesta nimestä. Se tarkoittaa latinaksi 'minun' ja on samamerkityksisen miehennimen Mion sisarnimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu n. 1920-2016 hiukan alle 1192 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Ks. tarkemmin
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Lempiäinen, Suuri etunimikirja 2004
Saarikalle, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön 2007
Vänern-järven tilavuus on 153 kuutiokilometriä (km³).
Suomen pelkästään yli hehtaarin kokoisten järvien kokonaistilavuus on arviolta noin 235 kuutiokilometriä (km³).
Lähde: Wikipedia
En löytänyt nuottia kirjaston kokoelmista enkä nuottijulkaisuja myyvästä liikkeestä.
Kysyin nuottia suoraan Finlanders-yhtyeeltä ja sain seuraavan vastauksen:
"Näistä lauluista löytyy ainoastaan "studionuotti", eli ei siis
sellaista josta joku muu kuin me tai joku muu alan ammattilainen saisi
selvää. Harmi.
Toivottavasti saamme piakkoin tehtyä uuden nuottikirjan, johon voisimme
nämäkin nuotit sisällyttää."
Vakituista asumista veneessä koskevat useat lait ja asetukset. Usein ne ovat samoja, jotka koskevat muutakin asumista. Huomioon on otettava
ympäristönsuojelu (esim.Merenkulun ympäristönsuojelulaki 29.12.2009/1672), maankäytöön ja rakentamiseen liittyvät säädökset (esim.Maankäyttö ja rakennusasetus 10.9.1999/1123), turvallisuusmääräykset, vakuutukset, kuntien omat säännöt ja määräykset ym. Hyvä lähde tärkeimmistä näkökohdista on julkaisu Anu Mansikka: Asuntolaiva-asuminen Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston selvityksiä 2005:2.
Varsinainen joulujuhla on 25.12., vaikka ilmeisesti Suomessa aatto yleensä koetaan pyhän kohokohdaksi.
Kristityissä maissa joulua on vietetty Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlana. Jeesuksen tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä, Raamattu on tästä asiasta melko vaitonainen (tapahtumasta kerrotaan Matteuksen evankeliumin 1. luvussa ja Luukkaan evankeliumin 2. luvussa). Yleensä arvellaan, että hän syntyi muutama vuosi ennen ajanlaskumme alkua eli voimme sanoa, että "Kristus syntyi ennen Kristuksen syntymää". Ajanlaskumme on peräisin vasta 500-luvulta, jolloin Jeesuksen Kristuksen syntymän (vähän virheellisesti) oletettu ajankohta katsottiin vuodeksi 1.
Kristityt ovat ryhtyneet viettämään joulukuun 25. päivää Jeesuksen syntymäpäivänä 300-luvulla....
Arja Laatikaisen opinnäytetyön (2009) mukaan hameen alla käytetään esimerkiksi vanulla täytettyä tyynyä eli pönkkää. Pönkän tarkoitus on mm. auttaa pukua laskeutumaan kauniisti ja peittää mahdollinen raskaus. Merkittävin syy siihen miksi pönkän käyttö kuitenkin yleistyi 1990-luvulla etenkin nuorten romaninaisten keskuudessa on, että pönkkä nostaa hameen painoa pois vyötäröltä (Madetoja). Romanikulttuuria aloittelijoille -blogin mukaan on myös ompelijoita, jotka osaavat ommella hameen ilman pönkkääkin vyötäröltä keveäksi, joten mikään välttämättömyys pönkkä ei ole raskaassakaan hameessa.
Romaninaisen päällyshame voi painaa yli kymmenenkin kiloa, joten pönkkä todella lisää hameen käyttömukavuutta. Olettaisin, että hameen raskaus on rasite...
Kakskertaa kiertämässä eilen ja tänään (osa 1) -kirjassa esitellään muutama teoria, joihin saaren nimi voi pohjautua. Yksi niistä on, että saareen kuljetaan kahdesti veden yli, kun sinne tullaan Turusta, ja tämän vuoksi saarta on alettu kutsua Kakskerraksi. Kirjassa kuitenkin todetaan, ettei tämä voi pitää paikkaansa, koska päästäkseen saareen Turun suunnalta täytyy kulkea ainakin kolmen salmen yli. Erään toisen teorian mukaan nimi juontuu siitä, että Kakskerran saarella on järvi ja siellä saari, joten saaren poikki kuljettaessa nousee samalle saarelle kahdesti. Kakskerranjärvi mainitaan myös Kakskerta - saaret salmien sylissä: Kakskerta-Satava-alueen vaiheita -kirjassa. Kirjan mukaan saaren nimen taustalla voisi olla se, että Kakskerran...
Hait eivät yleisen tieteellisen käsityksen mukaan nuku aivan kuten ihmiset tai muut eläimet, mutta niidenkin on aktiivisten jaksojen välillä vietettävä pitkin päivää eripituisia mutta ilmeisesti verrattain lyhyehköjä lepojaksoja. Vuonna 2016 tutkijat onnistuivat näkemään valkohain, joka näytti lepäävän useiden minuuttien ajan lähes täysin liikkumattomassa tilassa osin vahvan virtauksen avittamana. Tällaisille hailajeille tyypilliseen tapaan se ui suu auki ja laski veden poskilihastensa avulla kidusten kautta ulos.
On totta, että monien hailajien on pysyteltävä jatkuvassa liikkeessä, jotta ne kykenisivät hengittämään. Kaikkiin lajeihin tämä ei kuitenkaan päde. Esimerkiksi sitruunahailla, riuttahailla,...
Helmet-verkkosivujen uudistamisesta johtuen Taskukirjasto-sovelluksen ylläpito on lopetettu, sillä se ei ole yhteensopiva uuden verkkokirjaston kanssa. Uusi verkkokirjasto käyttää Kansalliskirjaston ylläpitämää Finna-palvelua, jolle Kansalliskirjasto ei ole kehittänyt omaa mobiilisovellusta.
Uusi Helmet-verkkokirjasto on jo avattu koekäyttöön, ja sen mobiilisivusto on korvannut Taskukirjasto-sovelluksen.
Lisää tietoa aiheesta ja ohjeita uuden Helmet-mobiilisivuston käyttöön löytyy täältä: Taskukirjaston tilalle Helmet-mobiilisivusto vuoden 2024 alussa
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahahinnaston (2005) mukaan vuoden 1918 50 pennisen setelin arvo on setelin kunnosta riippuen 1-4 euroa.
