Kysymyksen sanamuoto antaisi ymmärtää, että kyseessä on jo olemassa olevan yrityksen toiminnan laajentaminen sähköiseen kaupankäyntiin. Tällöin liiketoimintaa aloitettaessa on jo tehty tarpeelliset ilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin sekä tarvittaessa toimilupa-anomukset. Näistä asioista on tietoa YritysSuomi –verkkosivustolla , jossa on muun muassa Yrityksen perustajan info. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoiman sivuston osoite on http://www.yrityssuomi.fi.
Keskuskauppakamarin julkaisema Yrityksen perustajan opas 2007 on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Sähköinen liiketoimintaan sinänsä ei liity muusta liiketoiminnasta poikkeavia ilmoitus- tai lupamenettelyjä. Joidenkin tuotteiden ja palveluiden välittäminen...
Pentti Järvinen on kirjoittanut kuunnelmat Vainaja palaa elämään, Vainaja virittää ansan ja Vainaja kaupan päälle, joita kaikkia löytyy Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%A4rvinen%2C%20Pentti/1%2C9%2C9%2CB/frameset&FF=Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ/Xkuunnelmat+and+J{232}arvinen%2C+Pentti&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=kuunnelmat%20and%20J%C3%...
Runo Sipakko-Vapusta on Maija Konttisen kirjoittama Sipakkolan muorin tarina. Se löytyy mm. Aukusti Salon, Kerttu Mustosen ja Esteri Paalasen toimittamasta lukukirjasta Lapsuuden kotiseutu : Otavan III lukemisto (Otava, 1951) ja antologiasta Tämän runon haluaisin kuulla [3] (Tammi, 2000).
1. Ilma ei sijaitse ilmakehän sisä- tai alapuolella. Ilmakehä tarkoittaa Maata ympäröivää ilmamassaa, joka on yli sadan kilometrin paksuinen.
2. Me emme tunne Maan likettä esimerkiksi ilmavirtauksena, sillä Maan like on tasainen. Aivan kuten lentokoneessakin liikkeen voima tuntuu sen kasvaessa tai hidastuessa (nousussa ja laskussa), mutta itse tasaisen lentomatkan aikana voisi kuvtella olevansa paikallaan. Ilmakehä pysyy muodossaan Maan painovoiman takia ja siksi pysyy Maan mukana.
Tarkempia tietoja sfääreistä saat katsomalla wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
Anja Aallon toimittaman kirjan "Nummesta Kaarinaksi: paikallisnimien historiaa" (2006) mukaan paikannimet juontuvat usein talonnimistä, sijainnista tai maisemasta. Myös Eero Kiviniemi (1990) kirjoittaa, että paikannimet viittaavat usein joko sijaintiin tai henkilöön, joka paikan omistaa. Näin voisi olla myös tässä tapauksessa, sillä Aallon kirjassa kerrotaan, että Pisu on ollut maatila Kaarinassa ensin vuonna 1699 ja taas vuonna 1767. Pisu on ollut myös Turun maistraatin maatila vuonna 1794. Samoin Kaarinassa on ollut useampikin Kackarais-niminen tila tai talo: vuonna 1699 maatila, vuonna 1790 virkatalo ja vuonna 1792 rygmentin välskärinvirkatalo.
Aallon toimittamassa kirjassa ei kerrota, mistä tilojen ja talojen nimet ovat peräisin,...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta lötyi aiheestasi seuraavia kirjoja:
Työ ja ihminen--työympäristötutkimuksen aikakauskirja 4/98--Uudet työorganisaatiot ja muuttuvat työn vaatimukset, Työterveyslaitos, Helsinki, 1998, 12. vsk., S. 269-364,// Keskinen, Soili: Päiväkotihenkilöstön sisäisten mallien yhteys työviihtyvyyteen, työn rasittavuuteen ja ammatti-identiteettiin, Turun yliopisto, Turku, 1990// Päiväkoti työyhteisönä, Soili Keskinen, Nana Virtanen (toim.), Helsingin yliopisto, [Helsinki], 1999// Siren-Tiusanen, Helena:Saako lapsi nukkua, liikkua ja elää omassa rytmissään--näkökulmia nuorimpien päiväkotilasten kuormittuvuuteen, Likes-tutkimuskeskus, Jyväskylä, 1996// Lahikainen, Anja Riitta: Uuteen päivähoitoon...
Löysimme seuraavanlaisia Viipuri-runoja: teoksesta Viipurin lauluveikot 100v., s.l., 1997 löytyy Laila Hietamiehen lyhyt kirjoitus Viipurista ja kirjallisuudesta, jossa siteerataan pätkä Eeva-Liisa Mannerin runoa, jossa näkyy Hietamiehen mukaan Viipurin vaikutus. Tämän lisäksi löytyivät Eino Leinon runot Viipurin vartio ja Veljesvirsi. Teoksessa Oi aika Viipurin (ISBN:951-0-10770-0) alussa on pätkä Jacob Fresen runoa. Jacob Frese kirjoitti Kaarle XII:n Turkista paluun kunniaksi juhlarunon, jossa on 14 Viipurille omistettua säkeistöä. Kansallisbibliografiasta löytyy viite Frese, Jacob: Echo, å Sweriges allmänne frögde-qwäden (1715). Tästä julkaisusta löytynee koko runo.
Kyseessä lienee animaatioelokuva Pariisin iloiset kissat, joka valmistui USA:ssa vuonna 1962. Alkuperäinen nimi on Gay Purr-ee. Elokuvan on ohjannut Abe Levitow ja päähenkilöiden ääninä kuullaan mm. Judy Garlandia, Robert Goulet'a ja Mel Blancia.
Lisätietoja ja juonikuvaus englanniksi löytyy mm. seuraavista osoitteista.
Wikipedia: http://en.wikipedia.org/wiki/Gay_Purr-ee
Internet movie database: http://www.imdb.com/title/tt0057093/
Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin.
Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta.
Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia.
Lähteet:
Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja
The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet (2.p. 1999) kerrotaan nimestä Sonja seuraavaa:
"Nimen lähtökohtana on kreikan Sofia, mutta lähemmin sen venäläinen hellittelymuoto. Sonja on varsin laajalle levinnyt, sitä käytetään myös esim. Saksassa ja Englannissa, jossa asu on Sonia. Englannissa Sonja on saattanut tulla tunnetuksi vasta 1900-luvun alussa. Suomen ruotsinkieliseen almanakkaan Sonja on otettu aikaisemmin kuin suomenkieliseen. - - Rinnalla ovat muodot Sonia ja Sona. Sonja on 1980-luvulla suomalaisten suosiossa noussut nimi." (s. 172)
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja (1999)todetaan vielä, että Suomen almanakassa Sonja on Sofian rinnalla 15.5. v:sta 1964, samana päivänä se on ruotsinkielisessä almanakassa. Myös Suomen...
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta...
Manni-nimestä on ennen 1850-lukua tietoja lähinnä Kokkola-Viipuri -linjan lounaispuolelta, runsaimmin Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta. Sen taustalla saattaa olla man-aineksen sisältävä sotilasnimi (esim. ruots. man, saks. Mann) tai miehennimi, kuten Herman, Magnus tai Emanuel. Manni-nimiä on voinut kulkeutua Suomeen suoraan germaaniselta taholta. Sukunimeksi Manni on kehittynyt joko talonnimestä tai sotilasnimestä.
Uusi suomalainen nimikirja, 1988
William Blaken runo Jerusalem löytyy Aale Tynnin suomentamana antologiasta Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa.
Tynnin tulkinnassa säe "Among these dark Satanic Mills" liittyy niin kiinteästi sitä edeltävään säkeeseen "And was Jerusalem builded here", ettei sitä ole mielekästä irrottaa kokonaisuudesta ilman pariaan: "Saatanan mustain myllyjen / luo Jerusalem noussut on?"
Leikkoruusujen hoitoon annetaan ohjeita esim. Kotimaiset kasvikset -yhdistyksen sivuilla osoitteessa http://www.kasvikset.fi/Suomeksi/Asiakkaille/Kasvitieto/Koristekasvit/L….
Ruusuja veteen laitettessa vesi saa olla kuumaa, noin 50-asteista, ja sen lisäksi on hyvä lisätä veteen kukkavirkistettä. Lisäksi sivustolla neuvotaan seuraavasti: "Jos ruusut nuokahtavat maljakossa, niiden varsiin leikataan uudet imupinnat ja samalla kuoritaan vartta 4-5 cm. Kukat kääritään pakettiin ja pidetään varren päitä 1-2 minuuttia kiehuvassa vedessä, jonka jälkeen paketti laitetaan haaleaan, syvään veteen." Kukkien kestoaikaa voi pidentää myös viemällä ne yöksi viileään ja välttämällä päivälläkin suoraa auringonpaistetta.
"Taas Liisa nakellut on niskojaan, ja Pekka kiusaa siskojaan, ne kirjaan merkitään" alkaa laulun "Tonttu Torvinen" 2. säkeistö. Laulun on säveltänyt Matti Siitonen ja sanoittanut Vexi Salmi.
"Kas omenat ja namuset nyt tarjotaan! Livekala, kakut, joulupuuro, kutsulle ei saa nyt olla kuuro" lauletaan laulun "Juhla on verraton" (Nu har vi ljus här i vårt hus) 3. säkeistössä. Laulun on säveltänyt J. Ölander ja suomenkieliset sanat on tehnyt Rafael Hertzberg.
Avioliittolain (13.6.1929/234)2 LUKU (16.4.1987/411) mainitsee alaikäisten avioliiton solmimisesta seuraavaa:
Avioliiton esteet
4 § (16.4.1987/411)
Avioliittoon ei saa mennä alle kahdeksantoistavuotias.
Oikeusministeriö voi kuitenkin erityisistä syistä antaa kahdeksaatoista vuotta nuoremmalle luvan mennä avioliittoon. Ennen asian ratkaisemista luvanhakijan huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos hänen olinpaikkansa voidaan kohtuullisin toimenpitein selvittää.
Ikäraja on siis lain mukaan sama sekä tytöille että pojille. Käytännössä kuitenkin tytöt ovat tilastojen mukaan selkeä enemmistö alaikäisenä naimisiin menneistä. Seinäjoen Sanomat selvitti viime vuoden lopulla Tilastokeskukselta sitä, minkä verran ja minkä ikäiset...
Hilpi ja Hilppa ovat muunnos kreikkalaisesta nimestä Philippos 'hevosten ystävä'. Miespuolinen vastine on Vilppu. Hilpi ja Hilppa ovat esiintyneet myös miesten niminä.
Hilppa-nimeä on käytetty enimmäkseen Itä-Suomen ortodoksien parissa. Naismarttyyri Filippan muistopäivää vietetään 21.4.
Hilppa-nimi on otettu Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1901.
Masa Niemen elämäkertaa ei ole kirjoitettu ainakaan vielä. Tietoja hänestä löytyy muutenkin aika niukasti. Mitä - missä - milloin -sarjassa ilmestyneessä Elokuvakirjassa on hyvin lyhyet elämäkertatiedot ja luettelo elokuvista, joissa hän on esiintynyt.
Seuraava Regina Linnanheimosta kertova kirja on tulossa kirjastoihin (ei vielä ilmestynyt): Nikula, Jaana: Polttava katse : Regina Linnanheimon elämä ja elokuvat (kustantaja: Like, 2000).
Suomen elokuvan historiaa käsittelevistä teoksissa, kuten Suomen kansallisfilmografia, on tietoja elokuvista, joissa nämä näyttelijät ovat olleet mukana.
Lehtiartikkeleista, joissa kerrotaan suomalaisista elokuvanäyttelijöistä, saattaisi löytyä tietoa myös Regina Linnanheimosta ja Masa Niemestä....
