Venäläisten henkilön- ja paikannimien translitterointia opastetaan teoksissa:
Venäjän federaation paikannimiä - oikeinkirjoitus- ja painotusopas, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006.
Venäläisten henkilönnimien opas - Venäjän federaatiossa käytössä olevia etunimiä muunnoksineen ja sukunimiä, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2005.
Nämä teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista www.helmet.fi .
Kyrillisten kirjainten translitterointi latinalaisiin kirjaimiin määritellään kansainvälisessä standardissa ISO 9:1995 ja suomalaisessa standardissa SFS 4900. Kansainvälinen ja suomalainen standardi poikkeavat osin toisistaan. Suomen standardisoimisliiton Internet-sivut ovat osoitteessa www.sfs.fi ja standardien luettelo osoitteessa www.sfs....
Etsimänne kirja voisi olla 1700-luvun maanmittari Henrik Wideniuksen Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä (Tyrvään seudun museo- ja kotiseutuyhdistyksen julkaisuja, ilmestynyt 1948, näköispainos 2008).
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole tätä, eikä Mouhijärveä käsittelevää kirjallisuutta juuri lainkaan. Wideniuksen kirja sekä Mouhijärveä käsittelevää aineistoa näyttää löytyvän runsaasti Tampereen kirjastosta eli Pirkanmaan maakuntakirjastosta http://kirjasto.tampere.fi/Piki. Teoksia voi saada sieltä Jyväskylään kaukolainaan.
Samoin asiaa voi tiedustella myös Mouhijärven kirjastosta : www.kirjasto.mouhijärvi.fi , kirjasto@mouhijärvi.fi.
Kyseessä on virsi 301. Nykyisessä, vuonna 1986 hyväksytyssä muodossa virren teksti löytyy täältä:
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/0f24d4d74bd6338bc2256ff9003366cb/4331539fd…
Sinun hakemasi sanamuoto on kuitenkin peräisin vuoden 1938 virsikirjasta ja sisältyy siis kaikkiin ennen vuotta 1986 julkaistuihin virsikirjan painoksiin. Sitä en pikaisella etsimisellä löytänyt verkosta, joten kopioin sen tähän:
1. Kirkasta, oi Kristus, meille Ristinuhri Golgatan, Josta meille langenneille Loistaa sydän Jumalan. Uskon silmä kiinnitä Aina kohti ristiä.
2. Synkeys nyt hajoaapi, Yöstä päivä valkenee. Kun näin Jeesus voiton saapi, Taivas meille aukenee. Herra Jeesus verellään Rauhan tuotti ristillään.
3.Ain on Paimen lammastansa Eksyneintä säälinyt, Nostanut...
Oulunsalon kunnankirjastosta saa lainata kirjoja ihan reilun määrän, mitään ylärajaa kirjojen määrällä ei ole. On kuitenkin hyvä ottaa kirjoja kerralla sen verran kun jaksaa mukavasti kuljettaa, isommat kirjat saattavat olla aika painaviakin.
Kirjastosta löytyy monenmoista aineistoa ja kaikkea saat lainata ihan ilmaiseksi. Muista kuitenkin uusia lainasi ajoissa. Kirjastoista saat myös tietoa kaikista kivoista asioista niinkuin tästä Kysy kirjastonhoitajalta -palvelustakin.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia kroaatin kielen sanakirjoja (luokka 89.7603):
Sarsila, Juhani: Suomi-kroaatti ja serbia-suomi sanakirja
Biologian, maantiedon ja historian sanasto: suomi-kroaatti
Näiden lisäksi sanastoa löytyy fraasisanakirjoista:
Eastern European 12-language phrasebook (luokka 87.03)
Ivetac, Gordana: Croatian (Lonely Planet Phrasebooks) (luokka 89.76)
Myös teokseen Suomea suomeksi liittyy suomi-kroatia -sanasto (luokka 88.207).
Titanicin haaksirikosta kertovia kansanlauluja/arkkiveisuja syntyi runsaasti onnettomuuden jälkeen. Suomessakin tunnetaan parisenkymmentä sanoituksiltaan ja melodioiltaan erilaista luomusta.
Yksi tunnetuimmista lienee hengellinen laulu "Sua kohti, Herrani", joka tunnetaan myös nimellä "Titanic-hymni". Tätä kappaletta sanottiin Titanicin orkesterin soittaneen laivan painuessa syvyyksiin.
Muita mahdollisia kappaleita voisivat olla:
"Titanicin haaksirikko"
"Titanic kun lähti"
tai "Titanicin laulu"
Tarkempaa tietoa suomenkielisistä Titanicista kertovista lauluista on Anneli Asplund koonnut teokseensa "Balladeja ja arkkiveisuja - suomalaisia kertomalauluja". Teosta on saatavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Juuri kyseisen kappaleen...
Pallivahalla voidaan tarkoittaa joko vanhan Kaerlan kylän alueella sijaitsevaa siirtolohkaretta tai sen lähistöllä nykyään olevaa asuinaluetta. Pallivahan asuinalue kuuluu Kärsämäen ja Kaerlan kaupunginosiin, jotka ovat aikaisemmin olleet osa Maarian pitäjää. Alueen historiasta löytyy siksi tietoa teoksesta Maarian pitäjän historia (osat I-III). Kärsämäen alueen historiasta voi lukea myös teoksista Kotikyläni Kärsämäki (2000, Pekka Paven) ja Sää ja mää ja meidän Kärsämäki (2007, toim. Rantanen ja Kumpulainen).
Tähän Tuure Kilpeläisen ja Timo Kiiskisen säveltämään ja Tuure Kilpeläisen ja Jiri Kurosen sanoittamaan Jäähyväiset-lauluun ei ole tähän mennessä julkaistu nuottia.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Pakkalan kirja Sukunimet antaa Armisesta seuraavat tiedot:
nimi on saattanut kehittyä miehen etunimestä Arminius, joka on latinalaistettu muoto saksalaisesta nimestä Herman. Epätodennäköisempi vaihtoehto on, että nimi olisi kehittynyt naisennimestä Armida.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Herman -nimi tulee muinaissaksalaisista sanoista heri=sotajoukko ja man=mies, siis Herman=sotilas.
Arminen on kaakkoissuomalinen sukunimi ja sitä on esiintynyt Karjalan kannaksella ja Suur-Lappeen alueella. Lappeella Armilan kylässä on ollut Armisia jo 1540-luvulla.
Luoto todellakin on vuoden 2020 väestötilastojen mukaan Manner-Suomen ruotsinkielisin kunta. Sen asukkaista 91,6 prosenttia puhuu ruotsia äidinkielenään. Jos Ahvenanmaakin otetaan mukaan, ovat Suomen ruotsinkielisimmät kunnat nämä:
Suomen ruotsinkielisimmät kunnat 2020
Kunta
Ruotsinkielisten osuus, %
Sottunga
96,0
Lemland
92,1
Saltvik
91,9
Luoto
91,6
Finström
89,9
Hammarland
88,7
Pedersören kunta
88,5
Sund
88,3
Jomala
88,0
Eckerö
87,7...
Käännöstoiveita kannattaa esittää kustantamoille. Tahereh Mafilta on suomennettu kirja A very large expanse of the sea nimellä Rakkaus suurempi kuin meri, Otavan julkaisemana vuonna 2019.
Syyskuussa 2023 ei ole tietoa toivomasi Shatter me -sarjan kääntämisestä.
Suomen viikonpäivien nimet ovat peräisin germaanisten kielten perinteistä. Kieliryhmässä nykysaksassa on samanlainen rakenne: keskiviikko on Mittwoch, kun taas muut viikonpäivät ovat tag-loppuisia. Tällä korostettiin sitä, että kun viikko alkoi sunnuntaista, keskiviikko oli viikon keskimmäinen päivä.
Muissa germaanisissa kielissä keskiviikon nimi yleensä viittaa Odiniin tai Wotaniin. Näin on myös pohjoisgermaanisissa eli skandinaavisissa kielissä, joista muut viikonpäiviemme nimet on luultavasti lainattu. Kuitenkin skandinaavisista kielistäkin islannissa keskiviikon nimi on kauan ollut miðvikudagr eli keskiviikonpäivä.
Onko suomen kielessä sana sitten jostain syystä lyhentynyt niin että päivään...
Microsoftin omien tukisivujen mukaan Windows-käyttöjärjestelmän päivittäminen versioista 7 tai 8.1 versioon Windows 10 onnistuu hankkimalla Windows 10 -käyttöjärjestelmän.
Uuden käyttöjärjestelmän hinta vaihtelee asennettavista ominaisuuksista sekä järjestelmää myyvistä kauppiaista riippuen noin 10–200 euron välillä. Näissä kuitenkin kannattaa olla tarkkana, millä tavalla käyttöjärjestelmä toimitetaan. Toimitustavat vaihtelevat, järjestelmä voidaan toimittaa esimerkiksi USB-tallennuslaitteella tai sähköpostin kautta aktivoitavalla lisenssikoodilla.
Käyttöjärjestelmiä ei voi päivittää enää ilmaiseksi Windows 10 -versioon, koska Microsoftin mukaan "Windows 10:n maksuton päivitysmahdollisuus Windows 10:n hankinta (GWX) -sovelluksella...
Isä meidän-rukous sellaisena kuin se jumalanpalveluksessa luetaan ei löydy suoraan Raamatusta vaan on yhdistelmä Matt.6:9-13 ja Luuk.11:2-4 pohjalta. Saksankielisiä versioita on useita. Suosittelisin internetosoitetta http://www.christusrex.org/www1/pater/index.html, josta löytyy laaja valikoima ko. rukouksen käännöksiä.
Pääset kirjaston aineistotietokantaan osoitteesta http://www.libplussa.fi/. Tietokantaan on linkki myös Helsingin kaupunginkirjaston etusivulta (Kirjat ja muu aineisto).
Internet-Plussa on sisällöltään aivan sama kuin kirjastopäätteen kautta käytettävä tietokanta, mutta hakutekniikassa on joitakin eroja. Katso sivulla olevaa linkkiä "Aineistohaun ohjeita ja vinkkejä". Kirjaston lehtitietokantaan puolestaan pääsee myös etusivulta tai osoitteesta http://libpress.lib.hel.fi/.
Lisäksi kirjaston työasemilla on monia muita tietokantoja, joihin kotikoneilta ei ole pääsyä (esimerkiksi artikkelitietokanta Aleksi ja lehtitietokanta Ebsco).
Aivot ovat osa hermostoa. Selkäytimen kanssa aivot muodostavat keskushermoston. Aivosairaudet kuuluvat siis hermoston sairauksien piiriin. Lisää aiheesta esimerkiksi Heikki Takalan ja Jyrki Joensuun kirjassa Joka kodin suuri lääkärikirja (Otava, 2000) tai tarkemmin teoksessa Neurologia (Jorma Palo & al).
Top ten - listaa ei aiheesta löydy, enkä sellaista lähtisi alaa tuntematta tekemään. Yleisimmistä hermoston sairauksista kerrotaan lääketieteen yleisteoksissa, kuten mainitsemassani Takalan ja Joensuun kirjasssa.
Osoitteessa http://www.neurocity.fi/ linkit - otsikon alla on kattava lista erilaisia linkkejä liittyen neurologisiin sairauksiin. Voit vielä tiedustella asiaa alan asiantuntijalta. Osoitteessa http://www.tohtori.fi/kysy/ on...
Nimet Manda ja Mandi ovat Amandan lyhennelmiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda on alkuperäinen miehen nimi Amandus. Jo vuonna 1544 Mikael Agricolan Rukouskirjan kalenterissa oli 26. lokakuuta omistettu Amandukselle, Strassburgin piispalle 300-luvulta. Latinan Amandus ja Amanda merkitsevät rakastettavaa ja ystävällistä.
Sofia on kreikkaa ja merkitsee viisautta. Se perustuu kolmen varhaiskristillisen marttyyrin nimeen. Pyhimyslegendat sijoittavat heidät 100-200-luvulle. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950 15.5.
Tiedot ovat peräisin kirjoista:
-Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
-Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat
-Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Kirjaston video- ja dvd -elokuvat on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Niissä on lainausoikeus, mutta niitä ei saa esittää julkisesti. Joissakin elokuvatallenteissa on lainausoikeuden lisäksi esitys- ja laitoskirjasto-oikeus. Tämä esitysoikeus tarkoittaa, että kirjasto voi julkisesti esittää kyseisen elokuvan. Pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ näkyy kunkin elokuvan kohdalta onko kyseisellä elokuvalla ainoastaan lainausoikeus vai voiko kyseistä elokuvaa esittää myös kirjastoissa.
