Runo löytyy Heinrich Hoffmannin Jörö-Jukka kirjasta ja on
nimeltään Juttu pelottomasta metsämiehestä.
Hoffmann, Heinrich, Jörö Jukka eli Opettavaisia juttuja kuvinensa. [Porvoo] : Hki : Juva : WSOY, [1973]
Löytyy hyllystä monesta kirjastosta.
Kirjastoammateissa ei ole olemassa yhtenäisiä koulutusalan nimikkeitä. Tietty koulutusaste eí siten valmista tiettyyn ammattinimikkeeseen. Mutta kirjastoapulainen-nimikettä ei taidata enää käyttää. Haettavien työtehtävien nimiä voivat olla esim. kirjastonhoitaja, kirjastovirkailija, informaatikko, suunnittelija tai osastonjohtaja.
Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta löytyy laaja tietopaketti kirjastoalan koulutuksesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Lisää tietoa tehtävänimikkeistä ja koulutusvaatimuksista:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_ko…
Kirjastoammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset löytyvät täältä:
http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/...
Ai ai sorja sinisilmätyttö lienee muunnos suomalaisesta kansanlaulusta Ai ai sorja sinisilmäpoika, jonka sanat löytyvät monesta laulukirjasta mm. Suuresta kansanlaulukirjasta, Suuresta toivelaulukirjasta (osa 4) ja Sinisestä laulukirjasta. Laulukirjat löytynevät lähikirjastostanne. Musiikkitietokanta Violasta saadun tiedon mukaan mieskvartetti Delicato on levyttänyt Ai ai sorja sinisilmätyttö -laulun ja se löytyy cd-levyltä Ole rakastettu, rakastettuni (MILS Musiikki 1998). Kyseistä cd-levyä ei kuitenkaan löytynyt maakuntakirjastojen kokoelmista, mutta kannattaa tarkistaa esim. lähikuntiennne kirjastojen tilanne kirjastotietokanta Mainiosta (http://mainio.kirjastot.fi/ ).
Tietoa William Shakespearen elämästä ja tuotannosta saat suomeksi mm. seuraavista kirjoista :
BROWN, Ivor : William Shakespeare. (Elämäkerta)
CIFARELLI, Maria Rita : Shakespeare. (Elämäkerta)
ROOS, Vappu : Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja.
SCHUCK, Henrik : Yleinen kirjallisuuden historia 4.
KOSKIMIES, Rafael : Maailman kirjallisuus 2.
KOTT, Jan : Shakespeare tänään
Kirjojen sijaintitiedot pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa voit tarkistaa Plussa-
tietokannasta http://www.libplussa.fi/. Plussasta voit hakea myös muuta Shakespearea koskevaa aineistoa valitsemalla asiasanaksi Shakespeare, William.
Etätietopalvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.asp pääset hakusanalla...
Kuvaukseen sopii sanfranciscolainen 4 Non Blondes -yhtye, jonka laulusolisti Linda Perry somisti paitsi silinterihattua myös lippalakkiaan lentäjänlaseilla. Kappale on luultavasti What's Up, yksi vuoden 1993 isoja hittejä. Yhtye kuitenkin hajosi pian tämän jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=6NXnxTNIWkc
Kuten useimpien perinteisten sanontojen kohdalla on, emme enää tiedä, mistä tämä sanonta on peräisin saati että tietäisimme, kuka sen ensimmäisenä on ääneen lausunut. Usein "suomalaisiksi" mielletyt sanonnat ovat tuttuja muissakin maissa, vaikka yksityiskohdissa on eroja. Tämän sanonnan uskonnollinen viitekehys viittaa siihen, että ihan uusi se ei ole.
Sanonta kuvaa epävarman, varman päälle pelaavan persoonallisuuden suhtautumista uusiin asioihin. Asenteesta käytetään usein termiä muutosvastarinta, joskaan itse sanonta ei viittaa aktiiviseen vastarintaan vaan pikemminkin väistämiseen: tuttu huonokin asia on turvallisempi kuin tuntematon, vain hyväksi luvattu.
Heikki Poroila
Amerikansuomalaisten esittämien laulujen sanoja (nuotteineen) on julkaistu Suomessa. Esim. Hiski Salomaalta on saatavissa oma nuottikokoelma 'Hiski Salomaa'. Amerikansuomalaisten esittämiä kappaleita on julkaistu mm. kokoelmissa 'Lännen lokarin lauluja' ja Kansanmusiikki-instituutin julkaisemassa laajassa kokoelmassa 'Reisaavaisen laulu Ameriikkaan', joka sisältää peräti 81 laulua. Lisäksi joitain lauluja esim. Salomaalta ja Kaupilta on julkaistu kokoelmassa 'Kuplettimestarit ja mestarikupletit'.
Einari Kukkosen kirjassa 'Lännen lokarit' on myös paljon laulujen sanoja, muun tiedon lisäksi.
Kaikki mainitut teokset löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta, saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?...
Lattiakuvat on uskonnonpedagoginen menetelmä, jossa Raamatun kertomukset liitetään osaksi lapsen tai aikuisen kokemusmaailmaa. Lattiakuvat-menetelmässä käytetään hyväksi kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Menetelmä on peräisin Saksasta ja Suomeen se on ilmeisesti jalkautunut 2000-luvulla. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyi vain mainitsemasi Aulikki Mäkisen Lattiakuvat –kirja, jonka Lasten Keskus on julkaissut tänä vuonna (2007).
Symbolididaktiikasta ja 4-5-vuotiaiden lasten uskonnollisesta kehityksestä saat tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus. Toimittanut Seija Saarinen. Lasten Keskus 2002.
Lapsityön käsikirja. Toimittaneet Leena...
Vesinokkaeläin ei synnytä eläviä poikasia, vaan munii. Vesinokkaeläinnaaraalla on munasarjapari, joista kuitenkin vain toinen toimii.[36] Se laskee 1–3 (yleensä kaksi) pientä, nahkeaa, matelijoiden munia muistuttavaa ja pituudeltaan noin 15–18 millimetristä munaa, jotka ovat muodoltaan hieman linnunmunia pyöreämpiä.[16] Munat kehittyvät kohdussa noin 28 päivää. Munittuaan naaras käpertyy munien ympärille ja hautoo niitä 10 päivää, kun esimerkiksi kanalla muna on elimistössä vain päivän ja haudottavana 21 päivää.[36] Hautomisaika jakautuu kolmeen osaan. Aluksi alkio on ravinnonsaannin osalta riippuvainen ruskuaispussista, koska sillä ei vielä ole toimivia elimiä. Kehittyessään alkio kuluttaa pussin pois.
Katso lisää tietoa...
Ainakin kaksi tällaista tarinaa löytyi. Jonathan Emmetin kuvakirjassa Myyrä tahtoo kuun myyrä yrittää pudottaa kuun lampeen, ja luulee hetken onnistuneensa. Hanhiemon satuaarre -kirjassa kertomuksessa Kolme typerystä kylän asukkaat haravoivat lammesta vettä talikoilla, haravoilla ja luudilla saadakseen kuuksi luulemansa kuun kuvajaisen pois lammesta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä...
Ukrainan kielen nettisanakirjan mukaan krinitsa (КРИНИ́ЦЯ) merkitsee kaivoa. Tarkistimme sanan vielä Juri Zubin Suomi-ukraina-sanakirjasta (2020) ja siellä oli sama tieto. Youtubessa on video, jossa tätä laulua lauletaan https://www.youtube.com/watch?v=8sJBey-6gRU ja siinä on kuvituksena kaivoja. Ukrainassa on myös tämännimisiä paikkoja.
Suomessa laulu tunnetaan nimellä Hiljainen tienoo. Se on esimerkiksi Suuren toivelaulukirjan osassa 6, s. 37 ja sen teksti on hengellinen.
Kirjaston luetteloinnissa aineistolajilla tarkoitetaan sitä, missä muodossa ko. aineisto on ilmestynyt tai talletettu. Paperille painetusta materiaalistakin eritellään aineistolajien avulla kirjat, lehdet, nuotit, kartat jne.
Aineistolaji-määritteen avulla on mahdollista rajata hakua niin, että tulokseksi tulevat vain esimerkiksi tiettyä aihetta käsittelevat kirjat, mutta ei lehtiä, tai tietty musiikkikappale nuotteina, mutta ei äänitteinä. Aineiston luetteloinnin yksi tarkoitus on ennakoida sitä, millaisia tiedonhakumahdollisuuksia tarvitaan.
Elokuvien kohdalla tallennusmuoto on oleellinen tieto vaikkapa varausta tehdessä, jotta asiakas, jolla on käytössään dvd-soitin mutta ei videonauhuria - tai toisin päin - voi kohdistaa varauksen...
Jouluenkeli-nimisiä lauluja on useita. Suomen kansallisdiskografia Violan kautta löytyvät nämä:
Seija Halosen säveltämä (alkaa sanoin "Sä tiedätkö armas lapseni"), Veikko Laihon ("Mä ajan joulun muistan sen") , Matti Nikusen ("Kulkusten äänet täyttävät kaupungin ruuhka-aikaan"), Anja Riskan, Heimo Saksion ("Taivaan kirkas enkeli"), Virpi Hannun ("Oi, äiti, ruudun takaa näin jouluenkelin), Riitta Korpelan ("Joulun odotus rinnassani minä ullakolle kiipesin") ja sitten vielä se Jukka Kuoppamäen.
https://finna.fi
Yleisradion Fono-tietokannan kautta löytyy vielä muitakin:
http://www.fono.fi/
Vammaisten parissa työskentelevien suhteesta vammaisen henkilön seksuaalisuuteen löytyi Vaski-kirjastoista seuraavanlaista aineistoa:
Maija Ritamon (2008) kirjoittama "Seksuaalisuus ammattihenkilöstön koulutuksessa sekä vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyspalveluissa"-teos. Tähän STAKES:n julkaisuun on koottu selvityksiä seksologian ja seksuaaliterveyden koulutuksista, katsaus vammaisten ja pitkäaikaissairaiden seksuaaliterveyspalveluihin sekä tilannekatsaus seksuaaliopetuksesta osana terveystiedon opetusta. Julkaisu on luettavissa myös internetissä. Suora linkki pdf:ään löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76137/T26-2008-VERKKO.pdf?….
Kehitysvammaisten hoitajan...
Kirjasto-ja informaatioalan 60op laajuiset opinnot voi suorittaa Tampereen yliopistossa tai Åbo Akademissa.
Tampere tarjoaa opinnot verkkokurssien muodossa avoimen yliopiston kautta. Lisää voit lukea heidän sivuiltaan:
http://www.uta.fi/sis/iti/opiskelijaksi/kirjastoala.html
http://www.uta.fi/avoinyliopisto/opiskelijaksi/index.html
Åbo Akademin tarjonnasta löytyy lisää infoa täältä:
http://www.abo.fi/fakultet/fi/informationsvetenskap
Haulla hoitotyö ja toivo löytyi esim. seuraavat viitteet Linda-tietokannasta ja Amk-kirjastojen tietokannoista:
Lehtimäki; Marja-Leena
Hoitotyöntekijöiden toivo ja sitä vahvistavat tekijät kuntouttavassa psykiatrisessa hoitotyössä
Opinnäyte: Kuopion yliopisto, hoitotieteen laitos, 2005
Ryynänen, Eeva-Marja: Masentuneen potilaan toivo ja sitä tukeva hoito
Kuopio: Kuopion yliopisto, 2005
Kohonen, Marja: Toivoa vahvistavat hoitotyön auttamismenetelmät: metasynteesi kirjallisuudesta ja tutkimuksista
Kuopio, 2004
Koski, Soila: Infarktipotilaan toivon kokemus hoitotyössä
Vaasa: Vaasan amk., 2004
Kankare, Harri: Lähimmäisenrakkauden puolustus: uusvanha näkökulma hoitotyöhön
Hki: Tammi, 2004
Jaakkola, Virpi: ”Ilman niitä kukaan ei jaksa”: usko,...
Orlando on italialainen muoto Roland-nimestä.
Roland (tulee muinaissaksan sanoista hruod = maine + nand = rohkea tai land = maa ; toisen tulkinnan mukaan kelttiläinen nimi, merkitsee miekkamiestä) oli keskiajan taruissa Bretagnen maakreivi, joka kaatui vuonna 778 taistelussa baskeja vastaan. Tähän perimätietoon perustuu mm. Ranskassa ja Saksassa keskiajalla levinnyt eeppinen runoelma Rolandin laulu. Ranskassa nimi esiintyy muodossa Rolland, Englannissa Rowland ja Italiassa myös Rolando.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
http://www.behindthename.com/
Olisikohan mahdollisesti kyseessä Fulvio Testan kuvakirja "Siellä missä jäätelö kasvaa"? Kirjassa mm. on jäätelövuoria ja mehujäämetsä.
Kirja on suomennettu v. 1980, kustantajana Kirjayhtymä. Kirja on lainattavissa Lahden kaupunginkirjaston lastenosastolta.
