Olipa visainen kysymys.
Kyselin asiaa viisaammilta eli Suzuki kauppiailta ja korjaajilta, mutta vastaukset viipyvät vielä...
Googlella löysin tällaisen sivuston:
http://www.brownspoint.com/store/pc/suzuki/dt20.asp
Tulkitsisin sen perusteella että DT20-alkuinen moottori on vuosimallia 1977-1979. Ihan tarkkaa vuotta en saanut selville.
Mika Waltari aloitti koulunkäynnin syksyllä 1915 Augusta Lampenin johtamassa Valmistavassa koulussa. Waltari oli siis seitsenvuotias (tai täytti seitsemän juuri koulun alettua). Valmistava koulu sijaitsi Helsingissä Vuorimiehenkadun varrella. Waltari kävi tätä koulua kevääseen 1918. Talvella 1918 koulunkäynti tosin keskeytettiin sisällissodan vuoksi, ja Waltari oli sodan ajan Pornaisissa sukulaisten luona. Toukokuussa 1918 Valmistava koulu jatkui vielä jonkin aikaa. Syksyllä 1918 Waltari aloitti koulunkäynnin Helsingin Suomalaisessa Normaalilyseossa eli Norssissa.
Nämä tiedot löytyvät ainakin seuraavista kirjoista:
Waltari, Mika: Ihmisen ääni: nöyryys - intohimo. Toim. Ritva Haavikko. Porvoo: WSOY, 1978.
Waltari, Mika: Kirjailijan...
Blokin runo löytyy Lauri Viljasen suomennoksena kokoelmista Venäjän runotar (Otava, 1946) ja Helikonin lähde : maailmanlyriikan suomennoksia (WSOY, 1951) nimellä Tuntematon nainen. Samannimisenä runo esiintyy myös kokoelmassa Neuvostolyriikkaa I (Tammi, 1975) Anna-Maija Raittilan suomentamana (Natalia Baschmakoffin ja Pekka Pesosen raakakäännöksistä).
Viljanen:
Omani aarre jumalainen on
ja avain mulle annettiin.
Raittila:
Sisällä lepää aarre kätkössään,
sain haltuuni sen avaimen.
Aiheesta löytyy parikin kirjaa
Teos: Uusimaa a la carte : ruokakirja = matbok = foodbook / [toimittajat = redaktör = editors: Leena Kurronen, Ilse Kuusinen ; valokuvat = fotograf = photos: Martti Jämsä ; på svenska: Ilse Kuusinen, Annika Valovirta ; English translation: Marjaliisa Inha]
Julkaisutiedot [Helsinki] : Uudenmaan liitto, 1999
Teos: Itä-Uusimaa - Östra Nyland a la carte / [toimittaja = redaktör: Topi Haapanen] ; [käännös = översättning: Stig Wilkman]
Julkaisutiedot [Porvoo] : Itä-Uudenmaan liitto, 1998
Näitä teoksia on saatavissa HelMet-kirjastoista.
Netistä aiheesta löytyy tietoa mm. Ruokatieto-sivustolta
http://www.ruokatieto.fi/Suomeksi/Ruokakulttuuri/Paikallista_kulttuuria…
Ylen nettisivuilta löytyy Lähiruokaa-sivusto,...
Tuo lasten runoleikki löytyy kokonaisuudessaan (kaksi säettä) esimerkiksi kirjasta Matin ja Maijan laulukirja. Kirjasta löytyy sanojen lisäksi nuotit ja leikkiohjeet. Kirja löytyy Raumalta pääkirjastosta, Uotilasta ja Lapista.
Puhu hiljaa rakkaudesta -laulusta käytetään kirjastotietokannoissa yhtenäistettyä nimekettä Speak softly love, suomi. Laulun nuotti löytyy Helmet-tietokannan mukaan 19 eri kokoelmasta. Hae yhtenäistetyllä nimekkeellä ja rajaa haku nuotteihin:
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=t:(Speak%20softly%20love%…
Työministeriö on laatinut maahanmuuttajille terveys- ja äitiysneuvolapalveluita käsittelevän vihkosen Vauva syntyy Suomessa. Julkaisu on saatavana albanian, arabian, englannin, kurdin, persian, ranskan, serbokroatian, ruotsin, somalian, suomen ja vietnamin kielellä. Sitä voi tilata maksutta Terveyden edistämiskeskuksesta (www.health.fi ). Opasvihkoset viedään myös Internetiin, jolloin ne voi tulostaa Terveyden edistämiskeskuksen sivuilta. Tämän palvelun on tarkoitus toimia vuoden 2002 alusta.
Kirjallisuutta raskaudenajan ongelmista löytyy kirjastoista, esimerkiksi Naistentaudit ja synnytykset, toim. Ylikorkala ja Kauppila (Duodecim 2001). Suomenkielisiä aikakauslehtiartikkeleita löytyy hakulauseella ”raskaus ja diabetes”,...
Näyttelijä ja muusikko Vesa-Matti Loiri on syntynyt 4.1.1945 Helsingissä. Hän on opiskellut Suomen teatterikoulussa 1963-1966 ja toiminut näyttelijänä sekä Helsingin että Turun kaupunginteattereissa. Hän on tunnettu näyttelijänä ja muusikkona, nykyään hän toimii freelancerina.
Ylen www-palvelussa Sininen laulu - Suomen taiteiden tarina kerrotaan Vesa-Matti Loirin elämästä ja urasta http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=324
Lisätietoja löytyy myös kirjoista ja artikkeleista:
Elokuvakirja. Mitä-missä-milloin -sarja. Helsinki : Otava, 1972.
Kansallisgalleria. Suuret suomalaiset. Osa 5. Porvoo: WSOY; 1997. S. 150.
Suomen kansallisfilmografia 7, 1962-1970. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto, 1998. S. 160-162.
Uuno Turhapuro...
Marianne on ranskalainen yhdysnimi nimistä Marie ja Anne. Kyseessä on alkuaan Jeesuksen äiti ja isoäiti.
Lähde: Uusi suomalainen nimikirja
Katso myös Väestörekisterikeskuksen nimipalvelua, josta löytyy tietoa etunimien yleisyydestä Suomessa eri aikoina:
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Tervehtiä voi aina ja kaikkialla sanotaan Valonen, Helena, Hyvä minä : luontevan käytöksen kirjassa.[Helsinki] : Majakka, 2008 (Hämeenlinna : Karisto), 978-951-9260-72-3
Pääsääntö on kuitenkin että paikalle saapuja tervehtii jo tilaisuudessa, huoneessa, samassa tilassa olijoita.
Eihän sitä tarvitse papukaijan lailla jankuttaa samaa lausetta päivästä toiseen, pieni nyökkäys hymyn kera käy pidemmän päälle yhtä hyvin tervehdyksestä.
Jussi Vilska on kirjoittanut mm. teokset Yksinäisyys (1990), Myytti mielenrauhasta (1984) ja Toivo voittaa pelon (1988). Näistä mikään ei suoranaisesti käsittele masennusta omakohtaisesti, mutta kaksi jälkimmäistä teosta kylläkin sivuavat aihetta.
Tässä lisäksi muutama kirja, joissa käsitellään masennusta ja kokemuksia siitä. Laura-Kati Juntunen: Pohjakosketuksia; uupuneiden selviytymistarinoita (2005), Juhani Mattila: Uupunut nainen (2009), William Styron: Pimeän kuva (1995 ja 2005), Ritva Laaksonen: Matka masennuksesta minuuteen (2001), Hymy Kankaanpää: Rakkauden kerjäläinen (2002).
Martti Häikiön Alkon historian (2007) mukaan makea martini-cocktail Gambina (28,5%, sokeria 120 g/l) oli valmistettu ginistä ja punaisesta vermutista. Juoma tuli kirjan mukaan myyntiin 1933. Gambina oli 1950- ja 1960-luvuilla väkevin B-ravintoloista saatava juoma (s.461). Teoksen mukaan hinta-väkevyys -suhteensa johdosta Sorbus on Vineton, Aperitan ja Gambinan kanssa leimautunut alkoholistien juomaksi (s. 187).Oheisen mtv-uutisten artikkeli kertoo Gambinan suosiosta ja uskollisista asiakkaista:https://www.mtvuutiset.fi/makuja/artikkeli/no-nyt-tuli-listojen-lista-1970-luvun-lehtiartikkeli-paljastaa-milla-alkon-juomilla-saa-halvimmat-kannit/6493600#gs.pvh5w9Muuten Häikiön historiikissa Gambina mainitaan vain tilastoissa:Vuonna 1956...
Kuka on kukin -teosta ei löydy verkosta. Sitä kannattaa tutkia kirjastojen käsikirjastoissa tai varastokokoelmissa. Kansallisbiografia on suuri kansallinen historiahanke, jonka osoitteesta
http://www.kansallisbiografia.fi/ löytyy 6000 pienoiselmäkerran kokoelma Suomen historian vaikuttajista. Tämä verkkojulkaisu on jatkuvasti täydentyvä. Muita henkilöhakemistoja löytyy osoitteesta http://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A63438
Panu Pekkanen on suomentanut tämän englantilaisen lorun Monday's Child is Fair of Face. Se löytyy mm. Kaarina Helakisan toimittamasta runokirjasta Pikku Pegasos : 400 kauneinta lastenrunoa (Otava, 18.p. 2001)
Yksiselitteistä määritelmää ei löytynyt sanakirjoista.
Yksi määritelmä on tällainen: tietoprosessi=tiedon käsittely, jalostus ja hallinta
Laamanen, Kai
Prosessijohtamisen käsitteet
3. uud. p.
Helsinki : Metalliteollisuuden kustannus , 2002
- tässä kirjassa voisi olla määritelmä tietoprosesseista. Kirjan voi saada kaukolainaksi kirjastoosi.
Google:n kautta löytyi jotakin tietoa aiheesta hakusanalla 'tietoprosessit', näistä voisi olla hyötyä:
- Pöyhönen, Erkki, Prosessit - hallittua tekemistä vai innovaation hillintää? (Systeemityön teemalehti, 2/2004)
http://www.pcuf.fi/sytyke/lehti/kirj/st20042/st042.pdf
- TKK Dipolin sivuilta löytyvästä Tietopalvelun ja tietoresurssien hallinnan koulutuksen 2002-2003 ryhmätyön tiivistelmästä löytyi yksi...
Lähimmäs kysymyksessä esitettyä sitaattia Brechtin suomennetussa runotuotannossa päästään kolmiosaisessa runossa Niille jotka tulevat meidän jälkeemme [An die Nachgeborenen], jonka toisessa osassa on kertosäkeenomaisesti neljä kertaa toistuva säepari "Niin kului aika / joka minulle maan päällä annettiin." (suomennos Brita Polttilan).
Runo löytyy Polttilan toimittamasta ja suomentamasta Brecht-runojen valikoimasta Runoja 1914-1956 (Tammi, 1964).