Tein muutaman haun tarinassanne esiintyvillä avainsanoilla Project Gutenbergin sivuilla oleviin tietueisiin Tolstoin Ylösnousemuksesta, mutta tätä kuvailemaanne tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Hieman samansuuntaista tarinaa on kyselty aikaisemminkin, tässä tuolloin annettu vastaus:
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979). Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa. Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa: *Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä *Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986). Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma,...
Mozzarella on alkuaan italialainen juusto ja halloumi kyproslainen.
Mozzarella on yleisnimi, jolla tarkoitetaan useita erilaisia tuorejuustoja. Se valmistettiin alunperin vesipuhvelin, mutta nykyään useimmiten lehmän maidosta.
Halloumi tai halumi valmistetaan lampaan- ja vuohenmaidon seoksesta, mutta on myös juustoja, jotka sisältävät lisäksi lehmänmaitoa. Halloumi valmistetaan tekemällä ensin juoksutepohjainen tuorejuusto, joka keitetään voimakassuolaisessa vedessä. Juuston rakenne tiivistyy ja se saa kumimaisen rakenteen ja kermamaisen maun.
Tietoa näistä ja muistakin juustoista mm. näiltä sivuilta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mozzarella
http://fi.wikipedia.org/wiki/Halumi
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/juusto.html
Hanhiemon iloinen lipas ilmestyi ensimmäisen kerran 1954 WSOY:n kustantamana. Sen runot on "vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti riimitellyt Kirsi Kunnas". Kirjan sivulla 53 on kuva ruskeasta kaappikellosta, jonka päällä on hiiri. Loru alkaa "Hikkori tikkori toikki. Hiiri kelloon loikki". Sivulla 74 taas on loru nimeltä Pium, paum, kello kilkkaa. Kirja on lainattavissa Hämeenlinnan kaupunginkirjastosta.
Runo on nimeltään "Ilmari ja Antero taivaan portilla". Se alkaa: "Taas taivahan portille kolkutetaan. Pyhä Pietari astuvi aukaisemaan." Runo löytyy kirjasta Lukemisto Suomen lapsille, osasta 2. Tästä kirjasta on julkaistu monta eri painosta. Ainakin 10. painoksessa, jonka ovat toimittaneet M. Airila, Mandi Hannula ja Eero Salola, tämä runo on mukana (Valistus, 1943, s. 94-97). Runon lopussa lukee: "Paul Thaelerin mukaan Alpo Noponen (Joulupukki)".
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
ISBN tunnus hankitaan kaikille julkaisuille ISBN keskuksesta joka on Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/
Kustantajaa voit etsiä ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä:
http://rinkka.helsinki.fi:7778/isbncodes/isbn_luettelot.runko.alkusivu
Kustantajatunnus on ISBN numerossa maatunnuksen 951 tai 952 jälkeen. Tunnuksen pituus vaihtelee kustannustoiminnan laajuuden mukaan, tilapäisissä julkaisuissa tunnus on 5-merkkinen.
Tietoa siitä, erottuuko omakustanne isbn-numerosta vai ei, ei löytynyt verkkosivuilta, joten lienee parasta tiedustella asiaa suoraan Isbn-keskukselta. Sähköpostiosoite on isbn-keskus@helsinki.fi.
Asiassa lienee edelleenkin varminta turvautua perinteisiin kirjoihin. Suomen kielellä on kaksi teosta, joissa Tanskan historia on keskeisessä asemassa:
Halila, Aimo
Tanskan ja Norjan historia. - 1972.
Hentilä, Seppo & Krötzl, Christian & Pulma, Panu
Pohjoismaiden historia. - 2002.
Hyödyllinen on edelleen
Jutikkala, Eino
Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria. - 2. p. -1978.
ja ainakin tämän ajanjakson osalta neuvostoliittolaisen (myöhemmin Ruotsiin siirtyneen) tekijän
Kan, Aleksandr
Skandinavian maiden historia (Tanska, Norja, Ruotsi). - 1983.
Kahdessa ensimmäisessä kirjassa on kommentoitu kirjallisuusluettelo. Niiden perusteella voisi mainita seuraavia teoksia:
Norborg, Lars-Arne & Sjöstedt, Lennart
Grannländernas...
Laura Benyikin kirja Ymmärrä elekieltä on saatavana useasta maakuntakirjastosta, mm. Lahdesta, Tampereelta, Kouvolasta, Jyväskylästä, Kuopiosta jne. Voit tilata sen kaukolainaksi kotikuntasi kirjaston kautta.
Kirjan saatavuuden voit tarkistaa Kirjastot.fi-sivustolta Frank Monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Kirjoita nimeke-riville kirjan nimi ja kun valitset valitse kirjastot -valikosta kaikki kirjastot, saat näkyviin kirjastot, joissa kyseinen kirja on.
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Kokoelmista Täyttä päätä ja Pää tallella voisi löytyä hyvinkin muistiin ja muistamiseen liittyviä runoja. Samoin Runorumpu -nimisestä teoksesta.
Googlettamallakin voi löytää mukavia juttuja vanhenemisesta (vaikka muistamattomuushan ei aina liity ikääntymiseen) esim. https://ilopisara.wordpress.com/tag/vanhuus/
Saarijärvi-nimisiä paikkoja (kylän, järven, rannan, talon tms. nimiä) on Suomessa varmasti kymmeniä ellei peräti satoja. Tutuin lienee Saarijärven kaupunki Keski-Suomessa, mutta tämän lisäksi esimerkiksi GT-tiekartasto 2001:stä (WSOY, 2001) löytyy yli kuusikymmentä Saarijärvi-nimistä paikkaa. Saarijärviä voi olla vielä huomattavasti runsaamminkin, sillä pienen puhujamiston käytössä olevia paikannimiä (esim. kylän eri osien, talojen ja tilojen nimiä) ei aina edes merkitä karttoihin.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Nimiarkisto voi antaa tarkempaa tietoa lukumääristä ja nimen levinneisyydestä. Nimiarkiston laajaan (n. 2,6 miljoonaa suomalaista paikannimeä käsittävään) paikannimikokoelmaan voi mennä itse tutustumaan paikan päälle...
Monet antiikkiliikkeet ottavat vastaan ostotoivomuksia. Antiikkiliikkeiden yhteystietoja voi hakea esim. Inoa.fi-yrityshakupalvelusta ( www.inoa.fi ) > Toimialahakemisto > Taide ja kulttuuri > Antiikkia.
Heljä Liukko-Sundströmin Vuodenajat-seinälautasia kannattaa tiedustella esim. Antiikki Alexandran Kammarista,
Uudenmaankatu 13, 00120 Helsinki, puh. 09-6121212.
Huuto.net on verkossa toimiva huutokauppa. Palvelussa on mahdollista käyttää kirjautumista vaativia vahtipalveluita.
Kun haluttu esine tulee huutokaupattavaksi, saa vahdin asettaja siitä tiedon sähköpostiinsa.
Ohjeet ( www.huuto.net/fi/ohje-vahdit.php3 )
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
Aiheesi on varsin laaja ja monitahoinen. Se vaatisi kenties jo yhteydenottoa alan asiantuntijaan. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos voisi olla yksi taho tai Luonnontieteellinen keskusmuseo.
http://www.rktl.fi/
http://www.fmnh.helsinki.fi/
Tässä kuitenkin poimittu tietoja eri lähteistä.
Sinisorsa (Anas platyrhynchos) kuuluu puolisukeltajasorsiin. Suomessa säännöllisesti pesivät puolisukeltajalajit on perinteisesti luokiteltu levinneisyydeltään eteläisiin (heinätavi ja lapasorsa), pohjoisiin (haapana ja jouhisorsa) ja koko maassa yleisesti esiintyviin (sinisorsa ja tavi).
Puolosukeltajasorsilla höyhenpuvun värikuvioilla sekä niitä korostavilla käyttäytymismuodoilla on keskeinen merkitys lajin sisäisessä, eritoten soidinmenoihin ja...
Kansallisen audiovisuaalisen arkiston Elonet-tietokannan (http://www.elonet.fi/) mukaan Elämän vonkamies -elokuvan alkutekstien aikana soi Jani Uhleniuksen säveltämä kappale Taivalkoskiballadi eli Savottasinfonia.
Lisää tietoa ko. elokuvan musiikista: http://www.elonet.fi/title/ek2i2o/muut
Kielitoimiston sanakirja antaa lasikatto-sanalle seuraavan merkityksen: "Asenteista ja perinteistä muodostuvasta esteestä, joka vaikeuttaa naisen t. jkn vähemmistöön kuuluvan uralla etenemistä." Wikipedian mukaan "lasikatto on kielikuva, joka kuvaa näkymätöntä estettä, joka estää jotain väestöryhmää nousemasta hierarkiassa. Esteellä tarkoitetaan ylimääräistä työtä, jota naiset tai vähemmistöt joutuvat tekemään päästäkseen samaan asemaan kuin vastaavassa asemassa oleva mieshenkilö työelämässä ja myös työelämän ulkopuolella."
Usein lasikatolla tarkoitetaan kielenkäytössä juuri naisten etenemisen esteitä. Lasikatto murtuu esimerkiksi kun nainen ensi kerran nousee johtavaan asemaan jollakin aikaisemmin hyvin miehisenä...
Tietoa Merja Jalosta löytyy mm. seuraavista kirjoista: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita, toim. Ismo Loivamaa, 1995 s.49-54 ja Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2, toim. Ismo Loivamaa, 1999 s.57-62. Kummatkin kirjat ovat luokassa 86.11 ja löytyvät ainakin Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston käsikirjastosta ja lastenosastolta. Merja Jalosta on tietoa myös osoitteissa http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/jalomerja.html (Infoplaneetta) ja http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990602-161135.html (Otava).
Eve Hietamiehen tiedot löytyvät seuraavasta kirjasta: Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997. Kirja löytyy luokasta 86.203, sekä Vantaan pääkirjaston aikuistenosaston...
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta löydät vastauksen kysymykseesi. Arkisto löytyy osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Miro ja etunimet Hannes ja tee haku. Saat mm. seuraavat tiedot:
Pentti Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja (1989) mainitaan nimet Mirko ja Miro. Molempien nimien taustalla on teoksen mukaan slaavilainen ruhtinasnimi Miroslaw, jonka alkuosa merkitsee rauhaa ja jälkiosa mainetta, kunniaa, kuuluisuutta.
Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm...
Lasten lukemistutkimuksia on tehty jonkin verran. Kuvien merkityksestä luettavan valinnassa ei sen sijaan paljon ole. Ehkä näistä olisi apua:
- Kuvan katsominen ja tekstin lukeminen : kaksi tapaa saada visuaalista informaatiota : kuvan katsominen ja tekstin lukeminen teoriassa, lasten harrastuksissa ja kouluoppimisessa / Marja Vainiotalo (Turun yliopisto, lisensiaatintyö, 1993)
- Kuva ja sana : kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä / Kai Mikkonen (2005)
- Sadun ja sarjakuvan lukemisesta: tutkimus kolmasluokkalaisten lukemisharrastuksesta ja luetun vastaanotosta / Anna Maija Jauhiainen (1990)
- What’s in the picture? : responding to illustrations in picture books / edited by Janet Evans (1998)...
Suomen Pankin sivuilla tiedotteessa kerrotaan: "...keskuspankki lunastaa juhlarahat, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan..."
http://www.suomenpankki.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/20…
"...vuosina 1967–1985 lyötyjen juhlarahojen lunastaminen loppuu 31.12.2007. Lunastusajan päätyttyä nämä kolikot ovat maksuvälineinä täysin arvottomia.
Viimeiseen sarjaan kuuluvia markka- ja pennikolikoita sekä vuoden 1985 jälkeen lyötyjä juhlarahoja otetaan vastaan vielä helmikuun 2012 loppuun asti. Myös kaikki sodanjälkeiset markkamääräiset setelit ovat palautuskelpoisia 29.2.2012 asti.
Juhlarahojen palauttamisessa on hyvä ottaa huomioon, että keskuspankki lunastaa ne, kuten muutkin rahat, nimellisarvostaan. Joidenkin rahojen keräily- tai...
