Kysymyksesi on tavallaan erittäin laaja, vaikka tarvitsetkin vain kahta kirjaa. Jos etsit tietokannastamme
( http://www.libplussa.fi/ ) vastausta, voit käyttää asiasanoina sanoja kaunokirjallisuus ja Helsinki, jolloin saat yli tuhat nimekettä käsittävän listauksen. Vastaavasti kaupunkiaiheista maailmankirjallisuutta voit etsiä asiasanoilla kaunokirjallisuus ja kaupungit tai sitten käyttää eri kaupunkien nimiä yhdistettynä sanaan kaunokirjallisuus. Näilläkin hauilla saat varsin mittavia viiteluetteloita.
Tässä kuitenkin esimerkkinä muutamia Helsinki-aiheisia kirjoja, joiden uskoisin sopivan tarkoituksiisi:
Mutka, Allan: Palttoonnappi - Kallion kundin stoori
Joensuu, Matti Yrjänä: Väkivallan virkamies - dokumentaarinen romaani Helsingissä...
Seuraavista teoksista löydät tietoa kapioista ja kapioarkuista:
Tiltun kapiot : iittiläinen käsityöperinne / toim. Sanna Kaisa Spoof. - SKS 2003.
Pesu, Raija: Perinteiset kirjontatyöt : kapiokirstujen aarteita isoäitien ajoilta. WSOY 2003.
Hausmann, Aino: Kapiokirstu. - 1956.
Kapioarkku (työpiirustus). - 1975.
Näiden teosten saatavuustiedot Hämeenlinnan kirjastossa näet verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kapioista on tehty myös pari opinnäytetyötä, joita voit tarvittaessa kaukolainata.
Mantere, Helena: Katoavat kapiot : kapioperinteen muutos Etelä-Pohjanmaalla 1900-luvulla (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos, 2000)
Kastinen, Mirka: Kapiot (Lopputyö : Taideteollinen korkeakoulu...
Kukaan ei murhannut Robin Cleveä - ilmeisesti. Mitään todisteita rikoksesta ei ainakaan löydy.
Asiasta lisää Tommi Aition 15.11.2003 Helsingin Sanomissa julkaistussa kirja-arvostelussa. http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/HS20031115SI1KU02ltu
Suomalainen paikannimikirja (2007) kertoo kylästä ja sukunimestä Vaikko sekä paikannimestä Vaikontaipale mm. seuraavaa: "Nimen alkuperä ei ole aivan selvä. Se voisi liittyä 'hiljaista, äänetöntä' merkitsevään *vaikka-sanan yhteyteen. Tähän sanapesyeeseen kuuluvat esim. vaieta, vaikkua 'hiljetä, vaieta (esim. koiran haukku)', vaikkea 'hiljainen, lientynyt (tuuli, sade)'. "Savukosken Vaikosputaan nimeä on selitetty:"Leviää niemeke, siintää semmonen lahelma siihen, tyven virraton paikka." "Toinen mahdollisuus on, että nimeen sisältyy sana vaikko vanhassa merkityksesssä'(kuusen) pihka'."
Suomen kielen etymologinen sanakirjan osassa 5 (1978) annetaan sanalle vaikko kolme merkitystä. Kahdessa ensimmäisessä rinnakkaismuotona on vaikku....
Batman-asun kaavojen pitäisi löytyä Suuri Käsityökerho -lehden numerosta 11 vuodelta 1989. Kannattaisi ehkä myös katsella läpi lähikirjaston luettelosta naamiaiset tai lastenkutsut asiasanalla löytyviä teoksia, niistä saattaisi löytyä myös Batman-asu. Muotimuksu--lasten muoti- ja kaavalehti 1999, 1--Kevät löytyy kaavat Leevi Lepakkomies-asuun. Voisit ehkä tiedustella Sinooperi Oy:stä (p. 09-3484466), heiltä saattaisi löytyä apu tällaisessa tilanteessa.
Suomen kielessä päivämäärämerkinnässä päivää ja kuukautta tarkoittavien numeroiden perään tulee piste (3.3.), sillä kyseessä ovat järjestysluvut ('kolmas kolmatta'). Piste merkitään sekä päivän että kuukauden perään siis silloinkin, kun vuosilukua ei kirjoiteta. Jos päivämäärämerkintä on virkkeen lopussa, yksi piste riiittää. Jos virkkeen lopussa on esimerkiksi kysymysmerkki, se tulee järjestysluvun pisteen perään. Kielitoimiston ohjepankki https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-paivays-ja-vuosiluku/Ruotsin kielessä piste laitetaan vain numeroiden väliin (eli päivän ja kuukauden ja kuukauden ja vuoden väliin). Esimerkiksi 11–12.1 ja 3–4.2.1991. Tässä suhteessa ruotsin kieli eroaa mm. suomen, tanskan ja norjan kielestä...
Ainoat Mooses-aiheiset lapsille suunnatut videot mitkä löysin pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistotietokannasta ovat:
Raamatun kertomuksia: Mooses; Samuel ja Saul (Helsinki, Castle Communications, 1994)
-video sisältää kaksi piirrettyä tarinaa, molempien pituus yhteensä 25 min.
Egyptin prinssi/directed by Brenda Chapman, Steve Hickner, Smon Wells (Vantaa, Finnkino 1999)
-pitkä piirretty elokuva Mooseksesta
Videoitten saatavuuden voi tarkistaa Helmet-tieokannasta (www.helmet.fi), ja sieltä voit myös varata ne kotikirjastoosi.
Brittiläisen M. I. McAllisterin eli Margaret McAllisterin (1956-) Usvasaari-fantasiatrilogiaan on jo saatu jatkoa. Sarjan kolmas osa, Heir of Mistmantle, on ilmestynyt englanniksi tänä vuonna.
http://www.fantasticfiction.co.uk/m/m-i-mcallister/heir-of-mistmantle.h…
Suomeksi kirjasarjaa on julkaissut Tammi.
http://www.tammi.fi/
Sarjanumeron perusteella ompelukoneenne on Singer 66K vuodelta 1925 (kuva: http://www.singersewinginfo.co.uk/images/66klotus-360x240.jpg | Singer 66K With Lotus Flower). K-kirjain tyyppinumeron yhteydessä ilmaisee, että kone on valmistettu Singerin Kilbowien tehtailla Skotlannissa.
Singer sewing machine serial number database | Serial numbers beginning with Y
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Dating Singer sewing machines from serial number
https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Kielitoimiston sanakirja antaa lasikatto-sanalle seuraavan merkityksen: "Asenteista ja perinteistä muodostuvasta esteestä, joka vaikeuttaa naisen t. jkn vähemmistöön kuuluvan uralla etenemistä." Wikipedian mukaan "lasikatto on kielikuva, joka kuvaa näkymätöntä estettä, joka estää jotain väestöryhmää nousemasta hierarkiassa. Esteellä tarkoitetaan ylimääräistä työtä, jota naiset tai vähemmistöt joutuvat tekemään päästäkseen samaan asemaan kuin vastaavassa asemassa oleva mieshenkilö työelämässä ja myös työelämän ulkopuolella."
Usein lasikatolla tarkoitetaan kielenkäytössä juuri naisten etenemisen esteitä. Lasikatto murtuu esimerkiksi kun nainen ensi kerran nousee johtavaan asemaan jollakin aikaisemmin hyvin miehisenä...
Suomen sanojen alkuperä (etymologinen sanakirja 1: A -K) -kirjan mukaan kemi tarkoittaa eri murteissa joko ketoa, kenttää, tannerta, huonosti kasvaa niittyä tai veteen sortunutta jokiäyrästä tai korkeaa, kuivaa, kumpuista heinämaata, jossa kasvaa mm. katajapensaita. Viimeksi mainittuun merkitykseen liittyvät luultavasti myös nimet Kemi ja Kemijoki ja -järvi, ja ehkä myös Kemiö.
Index Librorum Prohibitorum on kiellettyjen kirjojen luettelo, katolisen kirkon 1559-1966 pitämä luettelo kirjoista joita saatiin lukea vain kirkon erityisellä luvalla. Viimeinen laitos julkaistiin v. 1948 ja se sisälsi yli 4000 nimekettä.
Seuraavissa nettiosoitteissa on tietoa indeksistä, ensimmäisessä on vuoden 1559 luettelo.
http://www.aloha.net/~mikesch/ILP-1559.htm
http://www.newadvent.org/cathen/07721a.htm
http://www.fordham.edu/halsall/mod/indexlibrorum.html
Ekholmin teoksessa Kielletyt kirjat (1996) on luku "Kiellettyjä maailmankirjailijoita Ahmatovasta Zolaan". Katolisen kirkon listaan kuuluvista on maininta.
Internetistä en ihme kyllä löytänyt hyvää sivua Ursula Pohjolan-Pirhosesta, mutta teoksessa Kotimaisia naistenviihteen taitajia (1999) on hänestä perustiedot ja bibliografia hänen tuotannostaan.
Helmet-kirjastoista (Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastot) lainatun aineiston voi palauttaa maksutta mihin tahansa seudun kirjastoista. Helsingin kaupunginkirjastosta lainatun kirjan voit siis palauttaa joko Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastoon.
Kyseessä on Otavan Tyttöjen kirjastossa 1943 ilmestynyt tanskalaisen Estrid Ottin (1900-67) Lofotin Liisa : kertomus tytöille. Kirjassa 13-vuotias Liisa matkustaa talveksi sukulaistensa luo Norjaan, missä hän tutustuu kalastajakylän arkeen Lofooteilla ja kokee erilaisia seikkailuja serkkunsa Livin kanssa.
Lofotin Liisaa löytyy lukuisista kirjastoista eri puolilta Suomea.
Kappale on nimeltään " Little Water Song".Kappaleen on säveltänyt Nick Cave ja sen esittää Ute Lemper.
Nick Cave http://en.wikipedia.org/wiki/Nick_Cave
Ute Lemper http://en.wikipedia.org/wiki/Ute_Lemper
Tein muutaman haun tarinassanne esiintyvillä avainsanoilla Project Gutenbergin sivuilla oleviin tietueisiin Tolstoin Ylösnousemuksesta, mutta tätä kuvailemaanne tarinaa ei valitettavasti löytynyt.
Hieman samansuuntaista tarinaa on kyselty aikaisemminkin, tässä tuolloin annettu vastaus:
Vaikuttaa kovasti Leo Tolstoin novellilta Missä on rakkautta, siellä on myös Jumala (Tolstoin tarinoita, Karisto 1979). Novellissa suutari Martyn Avdeits kestitsee tosin kadunlakaisijaa, köyhää äitiä lapsineen sekä kaupustelijaeukkoa ja pojannulikkaa. Samasta tarinasta on tehty myös ainakin kaksi lastenkirjaa: *Holder: Pappa Panovin erikoinen vieras (Kirjaneliö 1979) sekä *Tolstoi: Suutari Martti (Lasten Keskus 1986). Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma,...
