Poststrukturalismi tai jälkistrukturalismi on filosofinen suunta, joka syntyi Ranskassa 1960-luvulla kriittisenä reaktiona strukturalismin objektiivisuus- ja laaja-alaisuusvaatimuksia vastaan. Se tähdentää mm. tulkinnan ja totuuden subjektiivisuutta. Ranskassa suuntaa hiipui jo 1970-luvulla, mutta sen merkitys angloamerikkalaisen kulttuurin piirissä kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY, 2003 ja Factum 6, Weilin & Göös, 2005)
Poststrukturalismi liittyy läheisesti postmodernismiin. Kysymyksiin postmodernismista kirjallisuudessa on vastattu Etätietopalvelussa aiemmin. Näitä kysymyksiä ja vastauksia pääsee selaamaan arkistosta. Sen osoite on http://www.kirjastot.fi/ . Hakuruutuun...
Valitettavasti tietoa ei löytynyt. Jos kyseessä oli Ylen lähetyksissä soitettu laulu, voisit tiedustella asiaa vielä Yleisradiolta palautelomakkella: http://www.yle.fi/palaute/palaute.php
"Sulkamaisista tuntokarvoista" tulee ensimmäisenä mieleen surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus. Tämä suuressa osassa maata yleinen hyönteinen on 10-12 mm:n pituinen ja lajin koirailla on suuret höyhenmäiset tuntosarvet.
http://www.biolib.cz/IMG/GAL/21867.jpg
Kysymykseen on jo vastattu aikaisemmin Marko Kitin elämäkertatietojen yhteydessä. Tässä vastaus:
Kustantajan sivulla kerrotaan, että Marko Kitti on turkulainen kirjailija, joka on syntynyt vuonna 1970. Hän asuu nykyisin Englannissa. Lisätietoa hänen elämästään on kustannusosakeyhtiö Tammen verkkosivulla http://www.tammi.fi/kirjailijat1/-/author/name/KittiMarko Kirjailijasta on elämäkertatietoa myös kaunokirjallisuuden verkkopalvelussa Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176003850087 Kitti on julkaissut aiemmin kaksi aikuisten romaania ja kaksi novellikokoelmaa, joista on lisätietoa Joensuun seutukirjaston kokoelmaluettelossa http://jokunen.jns.fi/fin?formid=fulll&boo1=AND&dat0=marko+kitti&dat5=...
Kivelän Katajamäki-sarjaa julkaisee Karisto. Kariston vuoden 2024 kirjoista ei ole vielä tietoja. Kannattaa olla yhteydessä kustantajaan: kustannusliike@karisto.fi
Vastattu 16.10.2023
Lucian päivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Färsaarilla, Italiassa, Latviassa, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Bosniassa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Saint Lucia on Karibianmeren saarivaltio, joka viettää Lucian päivää kansallispäivänään. Lucian päivää vietetään myös Yhdysvalloissa lähinnä luterilaisissa kirkoissa niissä osavaltioissa, joissa on paljon Pohjoismaista alkuperää olevia ihmisiä.
Lähde: Wikipedia Saint Lucy's Day
Helsingissä Kirjasto 10:ssä voi soittaa sähköpianoa. Tarkemmat tiedot täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/studio/#%C3%A4%C3%A4nitys
Espoossa Sellon kirjastossa on kaksi soittohuonetta, joista toisessa on piano, toisessa flyygeli ja urkuharmoni. Lisäksi on sähköpiano, johon voi lainata kuulokkeet. Lisätietoa:
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Vantaalla Tikkurilan kirjastossa on soittohuone, jossa on piano:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…
Kaikissa näissä voi ajan varattuaan soittaa maksuttomasti.
Hämeenkulma-lehteä noilta vuosilta pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusaliin mikrofilmiltä, yhteystiedot löytyvät täältä http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html . Ratamo-kirjastojen tietokannasta ei lehteä löydy, mutta kannattaa kuitenkin vielä tarkistaa Hausjärven tai Lopen kirjastoista, onko heillä tallessa vanhoja lehtiä, joita ei ole viety aineistoluetteloon, yhteystiedot http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/.
Perintökaaren, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040 luvussa 10:6§ sanotaan: Milloin testamenttiin sisältyvää määräystä peruutettaessa tai muutoin siihen tehdään lisäys, on noudatettava, mitä testamentin tekemisestä on säädetty.
Testamentin vaatimuksista mainitaan tällä sivulla: http://www.lakiopas.com/lakitietoa/testamentti/vaatimukset/ . Jos siis testamentti on jo kahden todistajan oikeaksi hyväksymä, siihen ei voi tehdä muutoksia. Varminta on tehdä kokonaan uusi testamentti. Matti Norrin kirjassa Perintö ja testamentti sanotaan: "Testamentin lisäys tai muutos on tehtävä samaa menettelytapaa noudattaen kuin testamenttikin... Testamentin muutos tai lisäys on uusi testamentti, johon on noudatettava kaikkia...
Kaiketikin on kyse Toivo Kärjen laulusta Merenneidon kyynel, joka alkaa sanoilla "Kun laiva purjein valkoisin...". Sanat lauluun on tehnyt Reino Helismaa.
Laulun sanat ja nuotti löytyvät esimerkiksi Toivo Kärjen sävellysten nuottikokoelmasta Täysikuu : unohtumattomat laulut 3 (Warner/Chappell Music Finland, 1998).
Laulun voi kuulla esimerkiksi levyiltä Olavi Virta: Kootut levyt. Osa 9, 1953 (Fazer Musiikki, 199)ja Laulaja : kaikki levytykset (Warner Music Finland, p2013)
https://finna.fi
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vuonna 1905 syntynyt Trojepolski tunnetaan kotimaassaan satiirikkona. Ainoa suomennettu teos Bim, mustakorva eroaa kirjailijan tuotannon päälinjoista. Se on runollinen ja tunteisiin vetoava kertomus koiran elämästä ja tinkimättömästä uskollisuudesta. Romaanin voi tulkita myös sosiaaliseksi ja psykologiseksi tutkielmaksi hyvästä ja pahasta. Bimin tarina on myös filmattu.
Lähde:
Oulun kaupunginkirjasto
http://www.ouka.fi/kirjasto/kokoelma/itaeuro2.html
Nettilähteen http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-9vxr.htm mukaan on kyse runosta Synnyinmaa (teos on lainattavissa muutamissa pääkaupunkiseudun kirjastossa).
Synnyinmaa (1955 )
Mistä ääni meissä tulee? Mitä on silmissä?
Puhe virtaa virtaavassa maailmassa,
puhe virtaa virtaavassa maailmassa
ja sinun täytyy itse tietää miltei kaikki.
Kirjallisuudessa mainitaan, että alkueliöiden kunta tarkentuu jatkuvasti. Tässä vastauksessa alkueliöiden luokituksen lähteeksi on otettu lukion oppikirja Biologia. Elämä. (WSOY. 2005), jossa alkueliöiden kuntaan luetaan yksisoluiset alkueläimet, limasienet sekä levät.
Aleksi ja Arto lehtiartikkelien tietokannoista tulee hakutulokseksi mm. alla olevat artikkelit seuraavilla asiasanoilla: alkueliöt, limasienet, alkueläimet, yksisoluiset, ripsieläimet, viherlevät, levät ja taksonomia, mikro-organismit ja taksonomia.
-Vuokko, Seppo: Sieni vai eläin? Metsälehti 73(2006): 13-14, 22.
-Härkönen, Marja: Paranvoi sukulaisineen. Sienilehti 58(2006): 2, 43-47.
-Thomas, Lars: Limasienten salattu elämä. Tieteen kuvalehti 2003: 6, 66-70
-Makkonen, Erkki...
Jevgeni Jevtušenkon runoelman ”Babi Jar” on suomentanut Pentti Saaritsa. Se on mukana 1984 ilmestyneessä Runoni-kokoelmassa. Kokoelman runot olivat ilmestyneet Neuvostoliitossa vuosina 1952-1972.
Jevtušenko syntyi 18. heinäkuuta ja elää edelleen, joskaan mitään ei ole häneltä suomennettu sitten vuoden 1984.
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista...
Näkövammaistiedon kirjastossa on varmaankin laajin tietämys
apuvälinetutkimuksesta, Arlainstituutilla on lähinnä käytännön näkemystä, joka voi varmaankin auttaa alkuun. Ohessa linkkit:
http://www.nkl.fi/
http://www.nkl.fi/tietoa/tietopalvelu.htm.
Aviris -niminen firma tuo apuvälineitä Suomeen ja välittää niitä näkövammaisille. Heillä on parhaiten käsitystä siitä, mitä apuvälineitä juuri nyt käytetään eniten. Linkki Avriksen nettisivulle:
http://www.aviris.fi/index.htm
Apuvälineteknologiaan perehtyminen voi olla vaikeaa näkemättä itse laitteita taitavan käyttäjän käyttämänä. Jonkinlaisen yleiskartoituksen näkövammaisen
kannalta löydät sivulta:
http://www.arlainst.fi/saavutettavuus/testaus/apuvalin.html ja
http://jarmin.com/demos/resource/...
Koko runoteosta ei ole suomennettu. Kulttuurivihkot-lehdessä (5/2001) on Markus Långin artikkeli Charles Dodgsonista eli Lewis Carrollsista. Siinä Lång suomentaa runon nimen (Härmiöjahti) ja muutamia säkeistöjä. Artikkeli on myös netitse luettavissa:
http://www.elisanet.fi/mlang/lewis/carroll-essee.html
Runon nimi on suomennettu myös Markus Långin kääntämään kirjaan Kirjeitä lapsiystävälle.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mitja on ortodoksisessa kalenterissa mainitun Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Tästä kirjasta löydät sitten pidemmän tekstin Demetrios- ja Dimitri-nimistä.
Voit tarkistaa kirjan sijainnin Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi
Ortodokisessa kalneterissa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/miehet/K_L_M_nimet.htm
on kerrottu nimi ja siihen liittyvän pyhän muistopäivä
Tarkempaa tietoa liikuntavammojen riskeistä harrastajille löytyy muun muassa Jari Parkkarin(2006) teoksesta: Liikutaan turvallisesti: työkykyä liikunnasta: liikkumis- ja liikuntatapaturmien ehkäisy työpaikoilla.
Teoksesta käy myös ilmi että 1000 harrastettua tuntia kohden laskettelussa sattuu 4,1 vammaa ja salibandyssä 10,9, eli laskettelu on turvallisempaa.
Lisäksi J.Parkkarin ym.(2004) artikkelista Liikuntavammat - suurin tapaturmaluokka Suomessa. Suomen lääkärilehti 2004:41, löytyy tietoa asista.
