Herttoniemen, Pukinmäen ja Roihuvuoren kirjastoista voi lainata lumikenkiä ja muita talvisia liikuntavälineitä. Urheiluvälineiden laina-aika on 1 viikko eikä niihin voi jättää varauksia.
Lumikengät ja muut urheiluvälineet löytyvät myös Helmet-verkkokirjastosta.
http://www.helmet.fi/search*fin/X
Naisen asemasta mainitsemissasi maissa löytyy paljon kirjallisuutta. Esimerkiksi naisen asemaa Kiinassa kuvaavat kauno- ja tietokirjat, mitkä löytyvät Helsingin kaupunginkirjastosta:
Chang, Yung. 1998. Villijoutsenet - kolmen kiinattaren tarina. ISBN 951-1-15355-2.
Lord, Bette Bao. 1997. Kevätkuu. ISBN 951-0-21889-8.
Chang, Pang-Mei Natasha. 1997. Bound feet & western dress. ISBN 0-553-50650-1.
Kristeva, Julia. 1993. About Chinese women. ISBN 0-7145-2522-7.
Mosher, Steven W. 1994. A mother's ordeal - the story of Chi An - one woman's fight against China's one-child policy. ISBN 0-316-90833-9.
Tan, Amy. 1992. Keittiöjumalan vaimo. ISBN 951-0-18186-2.
Naisen asemaa Meksikossa kuvaa Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyvä romaani...
Työsuhdetta ja palkkahallintoa koskevaa kirjallisuutta on Turun kaupunginkirjastossa mm.
Saarinen, Mauri: Työsuhdeasiain käsikirja, 5. p. 2003, paikkamerkki 36.132 SAA.
Palkkahallinnon säännökset (toim. Katriina Jaakkola),2003, paikkamerkki 33.44 PAL.
Molemmat kirjat löytyvät käsikirjastosta ja Saarisen kirjaa on myös lainattava kappale pääkirjaston aikuistenosastolla.
Valtakunnan lippua tulee käsitellä kunnioittavasti ja arvokkaasti. Lipun epäasianmukainen käsittely on lipun ja sen symboloimien arvojen häpäisemistä. Helsingin lipputehtaan julkaisema liputusopas selittää asian näin: "Suomen lippu on Suomen kansan vertauskuva ja lippua häpäisemällä häpäistään Suomen kansaa. Näin ollen lippu ei saa koskettaa maata."
E-kirjastoon rekisteröidytään vahvan tunnistautumisen kautta, eli pankkitunnuksen tai mobiilivarmenteen avulla. Pääset E-kirjastoon lataamalla sovelluksen mobiililaitteesi sovelluskaupasta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta vahvaan tunnistautumiseen, kuntasi tai kaupunkisi kirjaston henkilökunta voi rekisteröidä sinulle mahdollisuuden palvelun käyttöön. Lisää tietoa ja tarkemmat ohjeet: E-kirjasto-sovelluksen käyttöohjeet
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Seuraava teos lienee kriittisin löytyneistä: Storgårds, Torsten: Artturi Ilmari Virtanen tiedemiehenä ja henkilönä : muistelmia Biokemiallisesta tutkimuslaitoksesta ja sen johtajasta Artturi I. Virtasesta / Torsten Storgårds
Julkaistu: Solna : [T. Storgårds] , 1983 (Print)
Ulkoasu: 57 s. : kuv. ; 25 cm
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: fin
ISBN: 951-99450-2-4 (nid.)
Teos löytyy Pasilan kirjaston varastosta, voitte jättää varauksen HelMetin kautta. Teosta on arvioitu seuraavassa artikkelissa: Suomen kuvalehti : 1983 : 35, s. 16-18
A.I. Virtasesta löytyy pääkaupunkiseudulla seuraavat teokset:
1.Heikonen, Matti : AIV : isänmaan aika : Artturi Ilmari Virtanen tieteen ja isänmaan asialla. Kirjayhtymä, 1993. ISBN 951-26-3860-6.
2.Heikonen, Matti...
Tällä hetkellä Joensuun seutukirjaston alueen kirjastojen asiakkailla Joensuussa, Kontiolahdella, Liperissä, Outokummussa ja Polvijärvellä on yksi kirjastokortti, joka käy kaikissa Joensuun seutukirjaston kirjastoissa. Jokaisella kirjastolla ei ole omaa.
Suomessa on useita tällaisia seudullisia tai maakunnallisia kirjastojen yhteenliittymiä, joissa yksittäisillä kunnilla ei ole omaa korttia. Oma kortti kirjastolla tietysti on siinä tapauksessa, että ei ole mukana sellaisessa yhteenliittymässä, jossa yhteinen kortti olisi asiakkaille käytössä.
Mutta sellaista käytäntöä ei vielä ole, että yksi kortti kävisi Suomen jokaiseen kirjastoon.
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Kyseisen eläinlajin nimi on kana (Gallus gallus domesticus). Naaras- ja urospuolisia eläimiä voi siis molempia nimittää kanoiksi. Yleiskielessä urospuolisesta kanasta yleisemmin käytetään nimitystä kukko. Naaraspuolisella kanalla ei ole omaa nimitystä, toisin kuin esimerkiksi englanninkielessä, jossa naaraspuolinen kana on "hen", urospuolinen on "rooster" tai "cock" ja lajista käytetään nimistystä "chicken".
Flightradar24-sivuston tiedot perustuvat noin 500 yksityisen ADS-B-vastaanottimen välittämään informaatioon. Jotta jonkin tietyn alueen lennot näkyisivät palvelussa, alueella tulee olla vastaanotin, jonka tiedot syötetään edelleen Flightradariin. Japanin-lentojen katoamisessa Flightradarista ei siis ole kyse mistään sen salamyhkäisemmästä kuin palvelun vajavaisesta maantieteellisestä peitosta.
Flightradar24 kattaa noin 90% Euroopasta, mutta Euroopan ulkopuolisia alueita koskevat tiedot ovat satunnaisempia.
http://www.flightradar24.com/about
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
Nimet Mandi ja Manda ovat Amandan lyhentymiä ja pohjautuvat Amandan tavoin latinan verbiin 'amare', (rakastaa). Amandan englanninkielinen lempinimi on Mandy. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu Suomessa 511 naiselle v. 1900-2016.
Nimi Mea saattaa olla lyhentymä jostain Me-alkuisesta nimestä. Se tarkoittaa latinaksi 'minun' ja on samamerkityksisen miehennimen Mion sisarnimi. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan nimi on annettu n. 1920-2016 hiukan alle 1192 naiselle ja alle kymmenelle miehelle. Ks. tarkemmin
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Lähteet:
Lempiäinen, Suuri etunimikirja 2004
Saarikalle, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön 2007
Internetlähteitä löytyy Googlesta hakutermillä viivakoodi tai kahdella hakusanalla viivakoodi historia. Wikipediassa on aiheesta nettiartikkeli sivulla https://fi.wikipedia.org/wiki/Viivakoodi
Siinä sanotaan mm.: "Viivakoodin keksivät Norman Joseph Woodland ja Bernard Silver Yhdysvalloissa (patentti v. 1952)["
Viivakoodiopas on sivulla
http://www.jltypes.com/fi/viivakoodi/viivakoodiopas
Sanomalehti Keskisuomalainen kertoo myös viivakoodin keksijän kuolemasta jutussa "Viivakoodin keksijä kuoli 91-vuotiaana" 15.12.2012. Siinä kerrotaan lyhyesti, miten esikuvana on ollut morsetuksen kaltainen järkestelmä.
Suomessa viivakoodien historiaa löytyy GS1 Finland -firman nettisivulta
https://www.gs1.fi/meista/historia
Vuosiluku...
Tarkkaa syntymäaikaa voi astrologi Raimo Nikulan mukaan tiedustella ainakin kahdesta lähteestä. Jos sinulla on tiedossa sairaala, jossa synnyit, voit sinne suoraan yhteyttä ottamalla yrittää selvittää mihin kellonaikaan olet syntynyt. Syntymäsairaalassasi pitäisi olla arkistoituna synnytyskertomus, josta myös täsmällinen syntymäaikasi käy ilmi. Jos kyseessä on ollut kotisynnytys, tehdään tietopyyntö Kansallisarkistoon: https://arkisto.fi/index.php/palvelut/tietopyyntopalvelu?page=fi/palvel…. Tämä edellyttää kuitenkin, että synnytyksessä on ollut mukana kätilö, joka on laatinut synnytyskertomuksen.
http://www.raimonikula.net/syntymat.htm
Tässä vaihtoehtoja: Lepäsmaa: Suomen kielen alkeisoppikirja; Aaltio: Finnish for foreigners; Suomea suomeksi; Karanko: Tottakai; Hämäläinen: Aletaan; Nuutinen: Suomea suomeksi. Saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voi katsoa aineistohaussa osoitteessa http://www.libplussa.fi/
