Sanonta on ikivanha ja ilmeisesti jo roomalainen poliitikko ja filosofi Cicero on käyttänyt sitä muodossa "Ut imago est animi voltus sic indices oculi" ennen ajanlaskumme alkua:
https://www.phrases.org.uk/bulletin_board/31/messages/1165.html
Taidemaalari ja -kriitikko Hannu Castrenista ei löydy tietoja Turun kaupunginkirjaston taiteilijamatrikkeleista. Hän on Jyväskylän taiteilijaseuran http://personal.inet.fi/taide/jkl/etusivu.html puheenjohtaja. Hän kirjoittaa taidearvosteluja mm. Taide -lehteen, ja hän on myös kirjoittanut ja toimittanut useita taidekirjoja.
Turun yliopiston kirjastosta löytyy seuraava näyttelyjulkaisu, jossa saattaa olla hänestä tietoja:
Concept Konzert: Hannu Castrén, Jussi Heikkilä, Ari Rantamäki, Kimmo Sarje, Jyrki Siukonen Hyvinkään
taidemuseo 9.10.-1.11. = exhibition at Hyvinkää Art Museum 9.10.-1.11. [kirjan toimittaja = book
editor: Kimmo Sarje] [valokuvat = photographics: Charles Clifford ... et al.](1992). Myös historiikkia "Jyväskylän...
Ainakin seuraavanlainen koko Pähkinänsärkijän pianopartituuri löytyy Sibelius-Akatemian kirjastosta:
https://finna.fi
Partituurin luettelointitiedoissa ei kuitenkaan näytä mainittavan, kuka on tehnyt soitinnuksen.
Helsingin Konservatorion kirjastosta puolestaan löytyy Pletnevin pianolle soitintama nuotti, jonka luettelointitiedoissa puolestaan ei kerrota, mitkä otteet Pähkinänsärkijästä siihen sisältyvät:
https://finna.fi
Tässä vielä kaikki nuotit, jotka löysin Arsca-tietokannasta hakutermeillä tsaikovski, op71, piano:
https://finna.fi
Suosittelen siis kysymään asiaa suoraan yllä mainittujen oppilaitosten kirjastoista.
Sinivalaita tavataan periaatteessa kaikista maailman valtameristä, mutta ne ovat hyvin harvalukuisia ja uhanalaisia nykyään. Näitä maailman suurimpia eläimiä on arvioivasta tahosta riippuen jäljellä enää tuhannesta yksilöstä muutamaan tuhanteen. Sinivalaat elävät enimmäkseen kylmissä ja lauhkeissa vesissä. Sinivalaat eivät myöskään suosi rannikkovesiä, vaan ne elävät kauempana valtamerellä, syvissä vesissä. Kuten monet muutkin hetulavalaat, sinivalaat ovat vaeltajia, kesäksi ne vaeltavat kylmempiin vesiin ravinnon, krilliäyriäisten, perässä ja talveksi takaisin päiväntasaajan lämpimiin vesiin lisääntymään. Arvellaan, että sinivalaat ruokailevat kahdeksan kuukautta vuodesta, keräävät energiaa ja paastovat sitten loput neljä kuukautta...
François Villonin "Hirtettyjen balladi" sisältyy kahteenkin teokseen. Teoksessa François Villoin: Testamentti (Otava, 1983) runo on Veijo Meren suomennoksena. Kokoelmaan "Tuhat laulujen vuotta" (WSOY, 1974, 2004) runon on suomentanut Aale Tynni.
Sen sijaan etsimästäsi Joachim du Bellayn runon suomennoksesta ei valitettavasti löydy mitään merkintöjä suomalaisista tietokannoista.
Lähteet:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemDetails.aspx…
https://finna.fi
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1302539192&ulang=…
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/
Pirjo Mikkosen teoksen Sukunimet mukaan Leppänen nimestä on runsaasti tietoa maan eri osista jo 1500-luvulta ja 1600-luvun alusta. Se on mainittu Etelä- ja Pohjois-Karjalassa, Savossa Juvalla, Rantasalmella ja Tavinsalmella, Rautalammilla, Ruovedella, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa. Enossa Leppänen on ollut 1890 pitäjän valtasukuja. Kirjassa mainitaan, että useiden nimenmuuttajien entinen nimi on alkanut Ahl-sanalla. (Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet).
Sukunimien levinnäisyydestä löydät tietoa Juhani Pöyhösen kirjasta Suomalainen sukunimikartasto.
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Poliittisena terminä "sinipunahallitus" (oikeusto ja vasemmisto) seuraa epäilemättä suomen kielen tapaa ilmaista violetin värin muodostamat värit tässä järjestyksessä ("sinipunainen"). "Punamulta" viittaa perinteisesti vasemmiston ja keskustan liittoon, joten nykyisen puoluekentän värisymboleistä "vihreä" veisi mielikuvan väärään suuntaan.
Heikki Poroila
Seuraavista teoksista löydät tietoa kapioista ja kapioarkuista:
Tiltun kapiot : iittiläinen käsityöperinne / toim. Sanna Kaisa Spoof. - SKS 2003.
Pesu, Raija: Perinteiset kirjontatyöt : kapiokirstujen aarteita isoäitien ajoilta. WSOY 2003.
Hausmann, Aino: Kapiokirstu. - 1956.
Kapioarkku (työpiirustus). - 1975.
Näiden teosten saatavuustiedot Hämeenlinnan kirjastossa näet verkkokirjastostamme: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kapioista on tehty myös pari opinnäytetyötä, joita voit tarvittaessa kaukolainata.
Mantere, Helena: Katoavat kapiot : kapioperinteen muutos Etelä-Pohjanmaalla 1900-luvulla (Pro gradu -tutkielma : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteen laitos, 2000)
Kastinen, Mirka: Kapiot (Lopputyö : Taideteollinen korkeakoulu...
Kaikki Kajaanin kaupunginkirjastoon tulevat lehdet löytyvät kirjaston kotisivulla olevasta lehtiluettelosta. Lehtiluettelo löytyy joko kohdasta Aineistoluetteloita ja sieltä Lehtiluettelo tai aakkosellisesta hakemistosta kohdasta Lehtiluettelo.
Kasvatusalan lehtiä ovat Aikuiskasvatus, Kansanopisto, Kasvatus, Nuorisotyö, Opettaja, Oulun ylioppilaslehti sekä Yliopisto.
Tämä on vain karkea jaottelu, muissakin lehdissä saattaa olla aiheeseen liittyvää materiaalia.
Ammattikorkeakoulun kirjaston lehtiluettelo löytyy heidän kotisivultaan osoitteesta http://www.kajak.fi/suomeksi/Kirjasto/Kajakki-_aineistotietokanta/Lehti…
Kajaanin yliopistokeskuksen kirjastoon tulevia lehtiä voi kysellä suoraan heiltä tai hakea lehtiä OULA-tietokannasta lehden...
Suomen kansallisbibliografian mukaan Anthony Powellilta on todellakin suomennettu vain neljä teosta. Nämä teokset ovat 12-osaisen "Tanssi ajan pyorteissä" -sarjan osat "Kasvatuksen nimissä" (1982), "Ostajan markkinat" (1986), "Hyväksyjien maailma" (1988) ja "Lady Mollyn vieraat" (1991).
Lähde:
https://finna.fi
Kirjastokorttia ei voi tilata netin kautta, vaan ainoastaan asioimalla paikan päällä jossakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä ja näyttämällä voimassa olevaa, kuvallista henkilöllisyystodistusta. Kirjastokortin myöntämiseen vaaditaan myös Suomessa oleva osoite. Kirjastokortti on maksuton, mutta mikäli kortin hukkaa, maksaa uusi kortti aikuiselta 3 euroa. Kortti tehdään odottaessa paikan päällä ja uusi asiakas voi heti käyttää sitä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen yhteystiedot:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Helmet-kirjastojen käyttösäännöt:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/HelMetkirjaston…
En tiedä tarkoititko tässä nyt romaaneja pelkästään vai myös tietokirjoja tai luetko kirjasarjaksi sellaiset kirjat joissa on samat henkilöt vai pitääkö saman tarinan jatkua kirjasta toiseen, mutta tässä alla on vähän ehdotuksia.
Jos tietokirjatkin otetaan niin Guinnessin ennätystenkirjan mukaan japanissa ilmestyvässä matkaopaskirjasarja Rurubussa oli jo vuonna 2010 lähes 3800 osaa. http://www.guinnessworldrecords.com/world-records/longest-book-series-t…
Jos lasten ja nuorten kirjasarjoja ajatellaan niin pisimpiä ovat varmaankin Aku Ankan taskukirja -sarja ja Neiti Etsivä -kirjat. Molemmissa on osia yli 400.
Saksalaista Perry Rhodan -sarjaa on julkaistu vihkosina yli 2800 ja kovakantisinakin 131 kappaletta. http://www.perry-rhodan.net/...
Suomen kielen sana Venäjä on mahdollisesti germaanista perua. Itämeren etelärannikolla asuneen slaavilaisheimon, vendien, kansannimi pohjautuu todennäköisesti samaan sanaan, ja germaanit kutsuivat luultavasti kaikkia naapurissaan asuneita slaaveja nimellä *wened.
Kielikello: Suomi, Ruotsi ja Venäjä - oma ja naapurin nimi
Suomen kielen etymologinen sanakirja: Venäjä
Sanot kysymyksessäsi, että olet kiinnostunut yliopistotasoisista kirjastoalan opinnoista. Kerron vastauksessani yliopisto-opinnoista, mutta kerron myös laajemmin korkeakoulutasoisten kirjastoalan opintojen suorittamisesta, sillä mainitset tavoitteeksesi pätevöityä töihin kirjastoalalle, eikä yleistä kirjastoa koskeva lainsäädäntö aseta erityisiä vaatimuksia sille, missä kirjaston työntekijä on suorittanut 60op arvoiset kirjastoalan korkeakouluopinnot.Ammattikorkeakouluista Turun AMK ja Seinäjoen AMK tarjoavat kirjastoalan "korkeakouludiplomia", jotka ovat viime vuosina pyörineet 1-2 kertaa vuodessa. Molempien diplomien edellinen haku oli pari kuukautta sitten, joten uutta ei ole aivan heti alkamassa. Ainakin Seinäjoen AMK on kuitenkin...
Suomen Punainen Risti SPR on yksi kansainvälisen Punaisen Ristin kansallisista yhdistyksistä ja toimii maailmanjärjestön periaatteiden mukaan.
Järjestön viralliset kotisivut löytyvät osoitteesta: http://www.redcross.fi/ Sivuilta löydät paljon tietoa kansalaisjärjestön toiminnasta ja historiasta. Rahoituksesta kerrotaan mm.:
"Vuonna 2003 Suomen Punainen Risti välitti kansainvälistä apua 21,7 miljoonaa euroa. Vuoden aikana maailmalla työskenteli lähes sata Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijää erilaisissa terveyteen, talouteen, katastrofivalmiuteen ja -apuun liittyvissä tehtävissä.
Apu rahoitettiin seuraavasti:
- SPR:n katastrofirahastosta 5,2 milj. €
- Ulkoministeriön avustuksilla 13,5 milj. €
- EU/ECHO-rahoituksella 2,0 milj. €
- Ylen...
Partisaanivalssin käännös, joka alkaa kysymilläsi sanoilla (En voi jäädä vierellesi, yöhön rientää täytyy mun...) on Heimo Anttiroikon käsialaa, nuotteja ja sen mukana olevia sanoja ei juuri tästä Anttiroikon käännöksestä löydy, mutta kappale löytyy etsimilläsi sanoilla cd-levyllä, josta voi kuuntelemalla poimia sanat:
KOM-teatteri: Vapauden kaiho (cd-levy)
Cd-levy löytyy monesta pääkaupunkiseudun kirjastosta ja sen voi tilata lähikirjastoosi. Tässä on pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet-haku tietokannan osoite, josta voi tarkistaa cd-levyn sijaintipaikat: http://www.helmet.fi/
Aikaisempia kysymyksiä ja vastauksia Anna-Leena Härkösen henkilöhistoriasta kertovasta kirjallisuudesta löytyy Kysy kirjastonhoitaja -palvelun arkistosta, johon pääsee palvelun etusivulta kohdasta "vastausten arkisto". Suora osoite arkistosivulle on: http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita "etsi arkistosta" -kohtaan hakusanaksi Härkönen, Anna-Leena. Hyvä lista Anna-Leena Härkösestä kertovista kirjoista ja lehtiartikkeleista löytyy esim. arkiston sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=ac00…
Oman kirjastosi tietokannasta asiasanalla Härkönen, Anna-Leena löytyvät mm. kirjat: Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003); Saaristo Helena: Suomalaisia nykykertojia (1987); Suomalaisia kirjailijoita...
Jesper, Jesperi, Jasper ja Jasperi ovat germaanisissa kielissä kehittyneitä rinnakkaismuotoja nimelle Kaspar (Kasper, Kasperi), joka taas juontaa juurensa persiankieliseen nimeen Kansbar (rahastonhoitaja, kalleuksien vartija). Harvinaisemmat J-alkuiset muodot eivät ole vielä päässeet suomenkieliseen almanakkaan, mutta on luontevaa viettää Jasperin päivää Kasperin ja Kaunon päivänä 20.10. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa 20.10. juhliikin myös Jesper. Eli kakun leipomiseen on vielä aikaa.
Lähteet ja lisätietoja:
Saarikalle & Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Almanakka: http://almanakka.helsinki.fi/
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tarkistaa...
