Hei!
Lasten kuvakirjoissa ulkomaille muuttaminen on aiheena esimerkiksi kirjoissa Elina vieraalla maalla, Jason muuttaa maasta sekä Anni ja Lasse. Jukka Laajarinteen kuvakirja Elina vieraalla maalla kertoo Elinasta, joka on perheineen muuttamassa kahdeksi vuodeksi ulkomaille. Camilla Mickwitzin kirjassa Jason muuttaa maasta Jason ja äiti muuttavat ulkomaille äidin jäätyä Suomessa työttömäksi. Jason aloittaa uudessa kotimaassaan päiväkodin ja huomaa, että kaikki puhuvatkin jotain vierasta kieltä. Kuinka uusi kieli opitaankaan? Libby Gleesonin kirjassa Anni ja Lasse Anni muuttaa pois Lassen luota, toiselle puolelle maailmaa.
Suomi taas on uusi kotimaa Iranista muuttavalle pojalle Sanna Pelliccionin kirjassa Onni-poika saa uuden ystävän....
Esimerkiksi IndieCo Ry on suomalainen riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys ja heidän kotisivuiltaan löytyy jäsenlista jota voi tutkia. Ainakin Fullsteam, Soliti, Stupido Records ja Helmi Levyt ovat mielestäni tällä hetkellä aktiivisia, luultavasti muutkin listalla. Kannattaa kysyä vaikka suoraan heiltä tarkempaa tietoa.
Yhteystiedot: http://www.indieco.fi/yhteystiedot/
Kirjailijoista etsitään tietoja kirjaston yleisöpäätteellä kirjoittamalla asiasanaksi kirjailijan nimi Meri Veijo.
Löytyy esim. teokset: Sihvo, Hannes: Veijo Meri - täynnä liikettä. 1998
Kansallisgalleria ---Suuret suomalaiset. 5. 1997
Kirjastossa on myös kirjailijahakemistoja, joissa on tietoja suomalaisista kirjailijoista ja
Veijo Merestä esim:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.
Salokannel, Juhani: Linnasta Saarikoskeen -- Suomalaisia kirjailijakuvia.
Artikkeleiden lopussa on lähdeluettelot, joista saat lisää tietoa kirjailijoista.
Romaanista Manillaköysi löytyy kirjoitus teoksessa
Polkunen, Mirjam: Romaani ja tulkinta. 1973
Kannattaa käydä kirjastossa.
Katso myös nettisivua
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/...
Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä (YKL) perustuu amerikkalaisen kirjastomiehen Melvil Deweyn kymmenjärjestelmään (DDC), josta julkaistiin ensimmäinen versio vuonna 1876, https://www.oclc.org/en/dewey.html.
Suomessa kymmenjärjestelmä omaksuttiin yleisten kirjastojen luokituksen oppaaksi jo 1900-luvun alussa, ja on tätä nykyä käytössä liki kaikissa Suomen yleisissä kirjastoissa.
Poikkeuksena Helsinki, joka käyttää omaa sataluokkiin perustuvaa luokitusjärjestelmäänsä. Tieteelliset kirjastot käytäävät yleisimmin UDK-luokitusta.
Luokitusjärjestelmät löytyvät Kansalliskirjaston Finto.fi:stä, https://finto.fi/fi/:
YKL, https://finto.fi/ykl/fi/
HKLJ, https://finto.fi/hklj/fi/
Supistettu UDK, https://finto.fi/udcs/fi/
Eino Leinon runokokoelmista on ruotsinnettu kokoelmat Helkavirsiä (Helkasånger) ja Runoja (Lyriskt urval). Helkavirsien ensimmäisessä sarjassa on runo Merenkylpijä-neidot, jonka loppupuolella on seuraavat säkeet:
hymy hyytyi, silmä sammui,
pois kulki kultainen elämä,
muuttui mieli nuoren miehen
Sama teksti on käännetty näin:
löjet istes, ögat släcktes,
dän drog livet det gyllene,
svennen ändrade sitt sinne.
Avaatko oven ja Takan ääressä -runot löytyvät maitsemastanne Hannele Huovin Matka joulun taloon -teoksesta.Avaatko oven on kirjan nimiösivulla ja Takan ääressä sivulla 7.
Säkeet ovat Eeva-Liisa Mannerin runosta 'Hiljaisuus' teoksesta 'Punaista ja Mustaa'. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös teoksesta 'Kirkas, hämärä, kirkas : kootut runot'.
Hei alkuun on todettava, että tämänkaltaisiin kysymyksiin valitettavasti harvoin löytyy nopeata ja helppoa apua. Soittimien historiaa ei Suomessa ole juurikaan tutkittu, ei varsinkaan tuuban kaltaisen harvinaisemman. Kun sen soittajiakin on vähän, tiedonlähteet ovat harvassa. Satavuotiaan soittimen vaiheista ei välttämättä myöskään ole säilynyt julkisissa lähteissä mitään tietoja, vaan mahdollisesti tallessa oleva informaatio voi olla arkistojen kätköissä tutkijaansa odottamassa.
Itse lähtisin liikkeelle elävistä tuuban soittajista, joilla varmasti on laajin yleistietämys soittimensa historiasta ja ehkä lähteistäkin. Toki kaikki eivät ole historiasta kiinnostuneita, mutta kannattaisi ottaa yhteyttää Sibelius-Akatemiassa tuubansoittoa...
Hei!
The Love Boat -sarjan tunnusmusiikki löytyy HelMet-kirjastoista esim. nuottikokoelmasta nimeltä "The Musicians' gig library : Music for all occasions : Movie & TV hits". Sijaintitiedot saat tekemällä haun HelMet-tietokantaan teoksen nimellä. Jätä tällöin kirjoittamatta nimen alussa oleva "The" -artikkeli.
HelMet-kirjastosta löytyy myös levytys ko. kappaleesta CD-levyltä, jonka nimi on "Tube Tunes. Volume Two : The '70s & '80s". CD:n sijaintitiedot saat näkyviin tekemällä HelMet-haun teoksen nimellä.
Kappaleen tekijät ovat Paul Williams & Charles Fox.
HelMet tietokanta löytyy osoitteesta www.helmet.fi.
Ystävällisin terveisin
Hanna Saloranta
Itäkeskuksen kirjasto, musiikkiosasto
Federica on italian ja espanjan kielessä käytössä oleva Federicon feminiininen sisarnimi. Molemmat kuuluvat vanhaan nimiperheeseen, jonka muunkielisiä muotoja ovat esim. Frederic ja Frederica, Friedrich, Friederike, suomessa Fredrik ja Fredrika. Nimen alkuperä voidaan jäljittää muinaissaksan nimeen Frithuric, ”rauhanruhtinas” (frithu eli rauha, turvallisuus ja ric tai rikja eli valtias, mahtava, rikas). Federica siis merkitsee mahtavaa ja voimakasta rauhan tuojaa, rauhan valtiasta.
Lähteet : Uusi suomalainen nimikirja. Otava, 1988.
http://italian.about.com/library/name/blname_federica.htm
Voisiko kyseessä olla Kaarina Helakisan Ainakin miljoona sinistä kissaa vuodelta 1978? Nuotteja kirjasta ainakin löytyy, muista yksityiskohdista en uskalla sanoa, koska en ole lukenut koko kirjaa.
VHS-tallennetta Jean-Jacques Annaud´n ohjaamasta elokuvasta "Ruusun nimi" ei tosiaankaan ole enää lainattavissa HelMet-kirjastoissa. Frank-monihaun mukaan tallenne sisältyy vielä joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen omaan lähikirjastoosi lainattavaksi kaukopalvelun kautta. DVD-tallennetta ei "Ruusun nimestä" ole saatavana.
Jos sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tilata tallenteen kirjaston verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella. Voit myös täyttää pyyntölomakkeen lähimmässä kirjastossa. Tarkempia tietoja kaukopalvelusta löydät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Asema-apteekki oli alkuperäiseltä nimeltään Uusi apteekki (virallisesti Tampereen III Uusi apteekki - järjestysluku viittaa siihen, että se oli perustamisjärjestyksessä Tampereen apteekeista kolmas); se tunnettiin myös ensimmäisen apteekkarinsa Emil Adolf Scheelen mukaan "Scheelen apteekkina" (vielä 1960-luvulla julkaistuissa puhelinluetteloissa Asema-apteekin nimen yhteydessä oli huomautus "ent. Scheelen apteekki"). Uusi apteekki toimi Hämeenkadulla paikalla, johon myöhemmin rakennettiin Suomen Pankki. Apteekkari Arvid Fellman muutti sen kadun toiselle puolelle Ruuskasen taloon (Hämeenkatu 14) 1940-luvun alkuvuosina sen jälkeen kun talvisodan aikaisten pommitusten tekemät vauriot oli korjattu. Nimen Asema-apteekki otti käyttöön Tampereen...
Osoitteesta http://www.kielikello.fi/index.php?mid=2&pid=11&aid=510&ref=2316 löytyvässä Matti Larjavaaran artikkelissa ”Kieli, kohteliaisuus ja puhuttelu” kerrotaan, että teitittely oli vallassa ainakin 1960-luvulle asti. Eroja on kuitenkin ollut maantieteellisesti: Itä-Suomessa teitittely ei ollut niin vahvaa kuin Länsi-Suomessa, jossa Larjavaaran mukaan ”lapset teitittelivät vielä jokin aika sitten vanhempiaan ja jopa vaimot miehiään”. Jos kirja siis sijoittuu Länsi-Suomeen, vanhempien teitittely ei ole kovin kaukaa haettua.
Heikki Paunosen artikkeli ”Kun Suomi siirtyi sinutteluun : suomalaisten puhuttelutapojen murroksesta 1970-luvulla”, joka on ilmestynyt kokoelmassa ”Kielellä on merkitystä” (Suomalaisen Kirjallisuuden...
Tulostus ja kopiointi onnistuu kirjastojen monitoimilaitteilla sekä A3- että A4-koossa kaikissa Espoon kirjastoissa, joissa on tulostus- ja kopiointimahdollisuus. Tulosteiden hinta on 20 senttiä kappale.
Helmet.fi -sivujen Kirjastot ja palvelut -hakemiston kautta voi selata kirjastoja, joissa tietty palvelu on saatavissa. Ko. hakemiston mukaan laminointimahdollisuus on Espoossa Entressen, Sellon ja Tapiolan kirjastoissa. Laminointikalvoja on yleensä monessa koossa mukaan lukien A3-koko. Kalvoja voi käyttää viisi kerrallaan.
Kyylaus tarkoittaa kansanmusiikissa käytettyä karjankutsuntahuutoa, ks. esim. Aija Puurtisen tutkielma, http://www2.siba.fi/circuluscantoris/CirculusCantoris/8_3_1_aanellisten…
Brittiläisen M. I. McAllisterin eli Margaret McAllisterin (1956-) Usvasaari-fantasiatrilogiaan on jo saatu jatkoa. Sarjan kolmas osa, Heir of Mistmantle, on ilmestynyt englanniksi tänä vuonna.
http://www.fantasticfiction.co.uk/m/m-i-mcallister/heir-of-mistmantle.h…
Suomeksi kirjasarjaa on julkaissut Tammi.
http://www.tammi.fi/
Laivasta Savonlinna on olemassa melko seikkaperäinen kuvaus, erillinen 40-sivuinen kirjanen:
Grönhagen, Juhani
S/S Savonlinna : Saimaa-Express. Julk. Savonlinnan maakuntamuseo – Saimaa-museo, 1990. ISBN 951-95391-1-5.
Laivasta Leppävirta II ei löytynyt niin tarkkaa kuvausta, mutta kuitenkin laiva mainitaan sivuilla 260-262 (valokuva s. 261) teoksessa:
Suomalaisia höyrylaivoja 150 vuotta maailman merillä ja kotivesillä
/ toim. Erkki Riimala. Julk. Suomen Höyrypursiseura 1983. ISBN 951-99517-8-4.
Savonlinna on purjehtinut jo 20. toukokuuta 1904 (S/S Savonlinna, s. 3), sen sijaan Leppävirta II ei ehtinyt valmistua keväällä 1904.
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on kaksi kirjaa, joissa ei näitä kahta laivaa mainita, mutta...
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyy kolme suomenkielistä teosta kanootin rakentamisesta:
Kukkula, Heikki: Kanootin rakennusopas (1980)
Luukkanen, Harri: Stripperi : tee itse 1990-luvun puukanootti (1995)
Hovi, Lauri: Rimakanootin rakennusopas (2003)
Lisäksi saatavilla on yksi englanninkielinen teos:
Moores, Ted: Canoecraft : an illustrated guide to fine woodstrip construction (2000)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-luettelosta.
http://www.helmet.fi/fi-FI
