Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että ”Miranna” on luultavasti muunnelma nimestä ”Miranda”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää kertoa, että ”Miranda” pohjautuu latinan sanaan ”mirari” (’ihailla’). Nimi on esiintynyt William Shakespearen näytelmässä ”Myrsky”, ja nimi onkin esiintynyt Englannissa 1600-luvulta lähtien. ”Miranda” on ollut käytössä Suomessa 1900-luvulta alkaen ja ollut suosituin sen kahdella viimeisellä vuosikymmenellä. Muoto ”Miranna” on jäänyt harvinaisemmaksi, ja sen on saanut vain alle 90 ihmistä 1960-luvulta alkaen.
Enni Mustosen kirjoista pitävälle voisi sopia myös Kristina Vuoren Kaarnatuuli, joka kuvaa 1500-luvun Turkua.
1800-luvulle sijoittuu Laila Hirvisaaren Vaitelias perillinen, jossa käsitellään mm. naisen asemaa. Hirvisaarella on myös monia muita historiallisia romaaneja.
Pirjo Tuomisen Linnat sijoittuu myös 1800-luvulle ja siinä seikkaillaan kartanoissa. Tuominen on kuvannut myös 1900-luvun Tamperetta romaanissaan Hiljaiset huvimajat.
Kaari Utrio on kirjoittanut runsaasti historiallisia romaaneja, kuten esim. Vendela, Paperiprinssi, Seuraneiti, Oppinut neiti jne.
Vapaata tulostusmahdollisuutta ei todennäköisesti ole korona-aikana. Maksua vastaan voinee tulostaa ja kopioida eri paikoissa, esimerkiksi valokuvausliikkeissa.
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja kerrotaan, että Kauko on lyhentymä kansanrunojen Kaukamoisesta ja Kaukomielestä. Kaukomieli on Kalevalassa Lemminkäisen kertonimi.
Joresta sanotaan Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992), että Jore voi olla Jorman, Jorin tai Jeremiaksen muunnos. Jorman ja Jeremiaksen nimipäivä on 26.6., Jorin 23.4.
Etsitty runo lienee Lauri Pohjanpään Tigranes kokoelmasta Graalin malja (1926). Se on mukana myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmissa Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989) ja Valitut runot (WSOY, 1943).
Kaik lutviutuup -niminen sarjakuvakirja sisältää Aku Ankka -tarinoita Etelä-Karjalan murteella. Muita Aku Ankan murrekirjoja on
-Joulu on jo ovela: Ankoitten saikkauksia peräpohjalaismurtheela
-Voe tokkiisa, Aku (savon murre)
-Avojalakanen Ankka (pohjalaismurteita)
-Kyä viksup päriää (hämäläismurteita)
-Isoon taloon Ankka (Etelä-Pohjanmaan murretta)
Aku Ankan murrekirjat löytyvät tietokannoista hakusanoilla murteet ja Aku Ankka.
”Suku” on aika epämääräinen termi. Kirjastossa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” määrittelee sen merkitykseksi ’samasta esivanhemmasta polveutuvat henkilöt (ja joissakin yhteyksissä myös heidän puolisonsa)’.
Kyse on siis siitä, kuka esivanhempi valitaan suvun kantaisäksi tai -äidiksi. Esimerkiksi sukuseurassa, jossa tietty esivanhempi on valittu kaukaa historiasta, saattaa olla yhdessä suvussa valtava määrä jäseniä. Toisaalta jos valitsen suvun esivanhemmiksi vaikka isovanhempani isän puolelta, heistä polveutuva suku ei ole kovin laaja. Ei ole siis oikein mahdollista määrittää sukujen määrää Suomessa, koska se on suhteellista ja riippuu siitä, kenestä suvun määrittely aloitetaan.
Joskus sukuja katsotaan sukunimien kautta...
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,...
Oula nimi on saamenkielinen muunnos Olavista. Nimipäivää voi viettää
Olavin päivänä 29.7.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja WSOY, 1999
Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat. Mitä nimet kertovat.
4.uud.painos Kirjapaja, 1994
Lucian päivää vietetään Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Färsaarilla, Italiassa, Latviassa, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Bosniassa, Kroatiassa, Slovakiassa ja Baijerin osavaltiossa Etelä-Saksassa. Saint Lucia on Karibianmeren saarivaltio, joka viettää Lucian päivää kansallispäivänään. Lucian päivää vietetään myös Yhdysvalloissa lähinnä luterilaisissa kirkoissa niissä osavaltioissa, joissa on paljon Pohjoismaista alkuperää olevia ihmisiä.
Lähde: Wikipedia Saint Lucy's Day
Internet-tiedonhaun perusteella sana äyssi vaikuttaisi pohjautuvan sanaan autisti, jota käytetään myös halventavassa merkityksessä. Sanojen vokaalirakenne (a-u-i ja ä-y-i) viittaisi tämän yhteyden olevan todennäköinen.
Lähteinä tälle tiedolle olivat kuitenkin ainoastaan Internetin käyttäjien ylläpitämä Urbaani sanakirja (https://urbaanisanakirja.com/word/ayssi/) sekä sosiaalisen median kanavat, joissa julkaisun tekijä on käyttänyt samassa julkaisussa samaan asiayhteyteen viittaavia niin kutsuttuja hashtageja.
"Kapteeni Aika (= U. F. O.)" on Jorma Toiviaisen suomeksi sanoittama versio ranskalaisen laulajan Dalidan esittämästä kappaleesta "Captain Sky (OVNI)". Kappaleen sävelsivät italialaiset Pino Massara, Toto Cutugno ja Vito Pallavicini. Ranskankielisen sanoituksen kirjoitti Eddy Marnay. Ranskankielisen Wikipedian mukaan kappaleessa oli kuitenkin alun perin italiankieliset sanat, jotka Marnay käänsi ranskaksi. Kappale on sittemmin käännetty suomen lisäksi myös ainakin saksaksi, kreikaksi ja venäjäksi, mutta italiankielisestä versiosta ei löydy julkaisutietoa.
Haflingerinhevonen polveutuu alppi-ja vuoristohevosista.Maailmassa on noin 250 000 haflingerinhevosta.Säkäkorkeus on 135-150 cm.
Lisätietoja ja kuvia:
http://www.haflinger-tirol.com/
http://www.geocities.com/edelweissfi/haflingerinhevonen.html
Irlannincob eli Tinker, Irish Tinker/Cob, Gypsy Vanner/Horse/Cob on kylmäverinen tukeva, työhevostyyppinen rotu. Säkäkorkeus on 140-152 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/tinker.shtml
Amerikanravuri on nopein kilparavurirotu ja sitä käytetään muiden ravurirotujen jalostuksessa nopeuden lisäämiseen. Säkäkorkeus on 142-163 cm.
Lisätietoja seuraavasta linkistä:
http://www.hevosmaailma.net/standardbred.shtml
Lisätietoja eri hevosroduista saat myös esimerkiksi seuraavista...
1960-luvulla käytössä olleista lukukirjoista etsityt Pekka-runot löytyvät Maunu Niinistön, Aulis Ojajärven ja Aimo Turusen toimittamasta oppikoulun ensimmäisen luokan lukemistosta Keskikoulun lukukirja 1 (WSOY, 1962). Ensimmäinen runo on Oiva Paloheimon Auttamaton Pekka (s. 14), toinen Theodor (T. H.) Körnerin Maailman tekijä (s. 128).
Auttamaton Pekka ilmestyi alunperin Paloheimon vuonna 1935 julkaistussa esikoiskokoelmassa Vaeltava laulaja. Sittemmin se on päätynyt myös lukuisiin runoantologioihin (esim. Runojen runot : satayksi kauneinta, Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja, Eläinrunojen kirja, Eläköön koira, Runon vuosikymmenet : valikoima suomalaista runoutta vuosilta 1897-1947, Lausuntarunoja nuorelle väelle :...
Yksinkertaistettuna käsitteillä ei ole minkäänlaista eroa. Asiantuntijatkin käyttävät niitä vaihtelevasti ja osin sekavasti. Euroopan yhteisö muuttui Euroopan unioniksi Maastrichtin sopimuksella, joka solmittiin yhteisön jäsenmaiden kesken vuonna 1992. Maastrichtin sopimuksen voimaantulon jälkeen EU-lainsäädäntö sanan käyttö on yleistynyt, muttei ole kokonaan korvannut EY-oikeutta.
Vielä voi todeta, että tarkkaan ottaen Ey-oikeus käsittää ns. I-pilarin asioita, mutta tämän seikanselittäminen tyhjentävästi on mahdotonta.
Aiheesta löytyy tietoa teoksesta Joutsamo, Kari
Eurooppaoikeus. - 3. uud. p. Hki, 2000
Runo voisi olla Kaisu Pato-ojan Pielisen balladi. Siinä vanha pariskunta tosin asuu kotonaan Pielisen rannalla ja suree kaupunkiin muuttaneita lapsiaan, jotka käyvät kovin harvoin. Runossa on mm. tällainen kohta:
"Poika, emon ainokainen,
isän toivottu talokas,
ei kerinnyt kesäisinkään
Pieliselle pestäväksi.
Kanarian kuvakortti
kertoi hei-hei-tervehdysen,
tahi kortti Kyprokselta
näytti outoja oloja."
Runo löytyy ainakin alla mainitusta kirjasta:
Pielisen balladi ja muuta Pohjois-Karjalan kesäyliopiston "Runoriihi 1978" -kilpailun satoa (1979)
Ensimmäinen Buddas-sukunimeä käyttänyt henkilö joka asiakirjoista löytyy on Helena Arvidsdotter Buddas (1753-1841)(www.geni.com). Hän oli lähtöisin Ruotsinpyhtään Niemistön kylän (Näsby) Buddens-nimisestä talosta. Eli Buddas-sukunimi kuten monet Suomessa käytössä olevat sukunimet pohjautuvat talon nimeen. S-päätteiset ruotsinkieliset sukunimet ovat tyypillisiä Itä-Uudemaan ja Kymenlaakson raja-alueille. Talon nimi
löytyy myös muodossa Budde 1770-luvun rippikirjoissa. Samoin suvun nimi on muodossa Budde varhaisemmissa asiakirjoissa. Tuolla on kuva sukunimistön kehittymisestä Suomessa: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi17b.gif
Kemiantekniikan professorin ja patologin mukaan se ei ole vaarallista. Huuhteluaine ei kerry elimistöön eikä se näy patologin tekemässä ruumiinavauksessa. Asiaa on selvitetty mm. Kuningaskuluttaja-ohjelmassa. Jutut tiskiaineen vaarallisuudesta ovat kaupunkilegendoja. Toki konetiskiaineet ovat voimakkaasti emäksisiä, joten niitä ei pidä ruveta nauttimaan sisäisesti.
http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/05/patologinen-tiskiainejuttu.h…
RGB-värimalli on käytössä näytöissä, digitaalikameroissa ja skannereissa. Nimi tulee pääväreistä eli Red, Blue, Green. Värijärjestelmä on summaava eli additiivinen, mikä tarkoittaa, että värisävyt syntyvät värillisten valojen yhdistymisestä. Yhdistymisessä valon määrä lisääntyy. Värimalli sopii parhaiten näytölle, se koostuu punaisista, sinisistä ja vihreistä pisteistä, jotka näyttävät sulautuvan yhteen ja luovat vaikutelman eri värisävyistä.
CMYK-värimallin lyhenne tulee sekundaarivärejä tarkoittavista sanoista Cyan (syaani), Magenta (aniliininpunainen), Yellow (keltainen) ja Key color (musta). Malli on subtraktiivinen, eli se perustuu painovärin valon absortio-ominaisuuksiin. CMYK-väritilaa käytetään em. ominaisuuksiensa vuoksi...
