Esitteisiin tavalla tai toisella liittyvä materiaali näyttää olevan etupäässä graafiseen ulkoasuun ja käännöksiin keskittyvää tutkimusta ja ohjeistusta. Lisäksi löytyy joitakin yleisiä teoksia painotuotteista. Tässä muutamia teoksia, joista voisi olla apua:
Graphics letterhead--the international survey of letterhead design--ein Internationaler Überblick über die Gestaltung von Briefpapier--une vue d'ensamble de la ,creation internationale de papiers a lettres 1--edited by = Herausgegeben von = realise par: B. Martin Pedersen , 199.
More promotion, Rockport, Glouchester (Mass.), cop. 1998.
Ikävalko, Elisa: Painotuotteen tekijän käsikirja, Helsinki, 1995.
Lyytikäinen, Kata: Painotuotteen suunnittelu, Opetushallitus, [Helsinki], 1995.
Loiri,...
Oiva Paloheimon runo Kerjäläislegenda löytyy hänen vuonna 1935 ilmestyneestä kokoelmastaan Vaeltava laulaja:
Aineistohaku HelMetin http://www.helmet.fi/ mukaan Vaeltava laulaja on lainattavissa Pasilan kirjaston varastosta. - Kerjäjäislegenda sisältyy myös Oiva Paloheimon vuosina 1955 ja 1981 julkaistuihin Runot -kokoelmiin.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjasta Sukunimet (Hki Otava 2000) käy selville, että Kärnä-sukunimelle on kaksikin selitystä. Hämäläiselle sukunimelle Kärnä voi antaa selityksen kärnä "äkäinen, riitainen ihminen". Nimi voi olle myös ruotsalaisperäinen. Ralf Saxen on rinnastanut Lappajärveltä talonnimen Kärnä Ruotsissa keskiajalla tavalliseen henkilönimeen Kärna, Kärne. Lisää tietoa nimen levineisyydestä yms. paikkakuntanne kirjastosta ylläolevasta kirjasta ja muista nimikirjoista.
Tämä Portian lausuman ajatus on William Shakespearen näytelmän Venetsian kauppias neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta.
"The quality of mercy is not strain'd,
It droppeth as the gentle rain from heaven
Upon the place beneath: it is twice blest;
It blesseth him that gives and him that takes."
Tiina Ohimaa ja Alice Martin ovat suomentaneet kohdan näin:
"Armon luonteeseen ei pakko kuulu.
Se pisaroi kuin taivaan lauha sade
alas maahan. Siunaus on kaksinkertainen:
se siunaa antajan ja vastaanottajan."
Paavo Cajander suomensi kyseisen kohdan vuonna 1883 seuraavasti:
"Pakoittaa ei voi laupeutta lainkaan;
Kuin vieno sade taivaast´ alas maahan
Se tiukkuu, kaksin kerroin siunattuna:
se siunaa antaja ja ottajan."
Näytelmästä on olemassa...
Anna-Leena Härkönen tuntuu olevan erittäin suosittu tutkielman kohde. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluunkin on tullut Härkösestä kyselyjä jo useamman kerran. Niinpä löydät hyviä lähteitä jo menemällä osoitteeseen: http://www.kirjastot.fi ja kirjoittamalla oikeassa yläkulmassa olevaan hakukenttään "Anna-Leena Härkönen" ja valitsemalla hakukohteeksi "Kysy kirjastonhoitajalta" -arkiston.
Lisäksi kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löydät paljon tietoa Anna-Leena Härkösestä: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Satu löytyy ainakin kirjasta H.C. Andersen: Kuusen tarina. Kuv. Bernadette. Julkaisija Lasten Keskus 1990.
Voit tarkistaa kirjan saatavuuden Hämeenlinnan kirjastoista osoitteessa: http://webkirjasto.htk.fi/
Kirjansidontaa ja –korjausta ammatiksi asti voi opiskella ainakin Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Esinesuunnittelun- ja valmistuksen koulutusohjelmassa voi valita peruskoulu- tai ylioppilaspohjaisen Kirjansidonnan koulutusohjelman. Koulutukseen haetaan kahdesti vuodessa järjestettävän yhteishaun kautta:
http://www.vak.fi/index.tmpl?sivu_id=12
http://www.vak.fi/tekstisivu.tmpl?sivu_id=87
Oppilaitos järjestää myös yhden tai tai kahden viikon mittaisia kirjansidontakursseja. Kesällä 2007 pidetään kaksi kurssia:
http://www.vak.fi/tiedotepalsta/nayta.tmpl?id=110;sivu_id=12
Joissakin kunnissa myös työväen- tai kansalaisopistot järjestävät kursseja kirjansidonnasta.
Vuoden 2016 joulupostimerkit ovat ns. ikimerkkejä. Ikimerkki kelpaa ostoajankohdasta riippumatta kirjepostin lähettämiseen ikuisesti. Ikimerkkiin ei ole merkitty sen nimellisarvoa. Niille ei myöskään tarvitse tulevina vuosina ostaa lisämerkkiä, vaikka hinnat muuttuisivatkin.
Vuoden 2016 merkin keräilyarvo ei liene juurikaan suurempi kuin ikimerkin hinta. Kotimaan ikimerkin hinta on 1,85 €.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_joulupostimerkeist…
https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat…
https://yle.fi/uutiset/3-9176941
En löytänyt satua vanamon luomisesta. Ehkä kysessä on
Kaija Pakkalan kirjoittama satu Kuinka vanamo sai tuoksunsa. Se on kirjassa:
Pakkanen, Kaija, Tilkkutäkki. Helsinki : Otava, 1988. Kirjassa ei ole muita kasveihin liittyviä satuja, mutta seuraavissa kahdessa kirjassa on monenmoisia luontoaiheisia satuja ja legendoja, mutta ei mitään vanamosta.
Gädke-Timm, Kora, Sinikello : legendoja kasveista. Porvoo : WSOY, 1978
Sainio, Venla, Kun isä jumalakin : Legendoja
Sley-kirjat, 1987.
Myyrä kirjoja on julkaistu suomeksi useita. Kirjoista osaa on vielä saatavilla kirjakaupan kautta, osaa loppuunmyytynä kannattaa kysellä suoraan kirjastosta. Ensimmäinen Myyrä -kirja on vuonna 1959 suomennettu Kuinka Myyrä sai housut (uusintapainoksena nimellä Myyrän housut). Muita Myyrä kirjoja ovat: Myyrä ja kotka, Myyrä ja sateenvarjo, Myyrä kaupungissa, Myyrä parantaa hiiren, Myyrä puhemiehenä, Myyrän auto, Myyrän raketti, Myyrän seitsemäs talvi, Myyrän taivas, Myyrä ja Vihreä täti.
Myyrä -kirjojat ovaat Milerin kuvaittamia ja tekstit ovat osaksi hänen käsialaansa, osaksi muiden esim. Hana Doskocilovan.
Kannattaa kysyä neuvoa tehtävän antaneelta henkilöltä, muiden on vaikea sanoa mitä pitää kirjoittaa. Tekijänoikeuslain mukaan "Sitaatti 22 § (24.3.1995/446) Julkistetusta teoksesta on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa" (lähde Finlex - Valtion säädöstietopankki). Toisten tekstiä voi lainata (lyhyesti?, lainauksen pituudesta vaikea sanoa) kun ilmoittaa mistä teksti on lainattu (tekijä, teos, vuosi, sivunnumero). Äidinkielen oppikirjoissa on kirjallisuus-osioissa ohjeita kirjallisuuden analyysiin. Esimerkiksi Tarkoma: Tehtävänä äidinkieli, 2004: s.187-188 ja Äidinkieli ja kirjallisuus: käsikirja, 2004: s. 243-263. Lisää voit etsiä muista oppikirjoista kirjastoluokasta 88.2.
Oppisopimusta varten kirjastolla on oltava varattuna opiskelijan palkkarahat koulutuksen ajaksi eli n. 2,5 vuodeksi. Tämä tietenkin rajoittaa paikkojen määrää. Espoossa on yleensä 1-3 opiskelijaa yhtäaikaisesti oppisopimuksella töissä.
Oppisopimukseen on useimmiten otettu henkilö jolla on ollut kokemusta kirjastotyöstä esim. siviilipalveluksen kautta. Työharjoittelun kautta on siis hyvä aloittaa. Harjoittelujaksolla saa tuntumaa kirjastotyöhön; onko se oikeasti sellaista mihin haluaa kouluttautua.
Harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja kannattaa kysellä isommista kirjastoista.
Kansainvälisissä yhteyksissä Mianna ja Mianne on tavallisimmin tulkittu lyhentymiksi nimistä Marianna ja Marianne. Suomalaisittain voisi ehkä ajatella sen olevan muunnos Miasta tai Mian ja Annan yhdistelmä. Mahdollista on myös nähdä Mianna muunnoksena mahdollisesti kelttiläisperäisestä nimestä Rianna, jonka taustalla on kelttiläisen hedelmällisyyden jumalattaren Rhiannonin nimi. Viime vuosina Rianna ja muut samankaltaiset nimet ovat saaneet sijaa suomalaisessa etunimistössä: nimille Briana, Brianna, Kiana, Kianna, Lianna, Miana, Mianna, Tiana, Tianna, Vianna löytyy kaikille useita kantajia, ja lisäksi on vielä muutama uniikki nimi (Fianna, Jianna, Pianna, Xianna).
Juri Nummelin ja Elina Teerijoki, Eemu, Ukri, Amelie : 2000...
Kysymyksessä on kappale "Keinu kanssani". Nuotit ja sanat löytyvät esim. Uudesta kultaisesta laulukirjasta. Olavi Virran laulamana kappale löytyy esim. cd-levyltä Olavi Virta: "Olavi Virta 2 -keinu kanssani".
L-sarjan 20€ seteleiden arvo riippuu painokoodista ja nimikirjoituksesta.
Numismaatikkoliiton sivuilta löytyy taulukko, jossa kerrotaan myös setelien kunnon vaikutus arvoon.
http://www.numismaatikko.fi/index.php/tietopankki/vaikeat-l-sarjan-eurosetelit
Iltalehti 5.7.2019 opastaa lukemaan seteleitä. https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015091220337548
Mielenkintoinen artikkeli keräilyrahojen arvosta löytyy myös Vantaan sanomien numerosta 30.01.2019 https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/740885-hilkan-87-kotoa-loytyy-tuhansien-kolikoiden-kokoelma-numismaatikko-paljastaa sekä Taloussanomissa 20.8.2008 https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005796763.html
Numismaatikkoliitosta kannattaa kysyä myös suosituksia...
Radion ohjelmatiedot tuolta ajalta löytyvät Katso-lehdistä. Tuohon aikaan kuunneltavissa oli kolme Yleisradion kanavaa: Yleisohjelma, Rinnakkaisohjelma ja Ruotsinkielinen ohjelma. Kuunnelmia on esitetty Yleisohjelmassa keskiviikkoiltaisin. Joukossa on myös useita jännityskuunnelmasarjoja. Esimerkiksi vuonna 1975 on esitetty Olavi Linnuksen kirjoittamaa ”Vahtonen maksaa velan” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 26.2.), Orville Leroyn ”Tauti, joka ei tartu” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 23.4.) ja Roderick Wilkinsonin kirjoittamaa ”Tapaus Collinson” -kuunnelmasarjaa (1. jakso 10.9.). Ohjelmatiedoissa ei mainita mitään kuunnelmien musiikista. Selailemalla Katso-lehtiä ehkä tunnistatte etsimänne kuunnelman nimen.
1970-luvun Katso-lehtiä voi tilata oman...
Ana Huangin Twisted -sarjasta on suomennettu tähän mennessä kolme osaa (Twisted 1: Rakkaus, Twisted 2: Pelit, Twisted 3: Viha), mutta ne näyttävät löytyvän toistaiseksi ainoastaan äänikirja- tai e-kirja -versioina. Valtakunnallisesta E-kirjastosta (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto) niitä ei valitettavasti löytynyt, mutta ainakin Suomalaisen kirjakaupan verkkokaupasta ja kaupallisista äänikirjapalveluista, kuten esimerkiksi Bookbeatista ja Storytelistä ym, näytti löytyvän.
Slangisanakirjan mukaan "totta mooses" tarkoittaa ilman muuta, kyllä varmasti, totta kai. Sanonta on on esiintynyt 1970-luvulta lähtien. Mooses on ollut myös parrakkaan miehen yleisnimitys 1950- ja 60-luvuilla.
(Paunonen: Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii. Stadin slangin suursanakirja. WSOY 2001)
Sanonnan alkuperä ei ole tiedossa. Voisi kuvitella että tarvittaessa painokasta vahvistusta jollekin asialle on otettu esiin vahva nimi Raamatusta. Mooseksen luonteenpiirteistä nostetaan usein esiin hänen uskollisuutensa ja luotettavuutensa.
Ota vielä yhteyttä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielineuvontaan, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Tot… mooses he osaavat antaa asiantuntevamman selvityksen.
Muodista on kirjoitettu hyvinkin paljon. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ linkistä HAKU voi hakea Tampereen ja lähikuntien kirjastojen materiaalia. Yhdistämällä asiasanat muoti, historia ja 1940-luku saa 10 teosta. Toisaalta joissakin muodin historiaa käsittelevissä kirjoissa on mukana myös 1940-luku, vaikka ne kattavat laajemman ajanjakson.
Asiasanoilla muoti ja historia tulee 296 viitettä, niissä on vara valita...(osa teoksista käsittelee tietenkin keskiaikaa tai muuta vastaavaa). Laitan tähän malliksi lyhyen luettelon kirjoista: Aikasalo, Päivi: Seuratkaamme järkevää ja terveellistä muotia (2000), Contini, Mila: Muoti kautta aikojen (1967), Fashions of a decade. The 1940s (1991), Franck, Marketta: Päiväkirjani:...
Psykologian abiopasta vastaavaa teosta ei historian ylioppilastehtävistä näytä olevan. Historian ja yhteiskuntaopin ylioppilastehtäviä löytyy meiltä seuraavista teoksista:
Sihvola, Ilkka: Yo-reaalin käsikirja 2002-2003
Realis : Uudistetun reaalikokeen opas (1997)
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuodelta 1996
Yo-reaalikoe : Kysymykset vuosilta 1992-1995
Realista en saanut nyt käsiini, mutta se ilmeisesti sisältää esimerkinomaisesti myös joitakin vastauksia. Yo-reaalin käsikirja ja vanhemmat Yo-reaalikoe -kirjat sisältävät vain reaalikokeen kysymykset sekä yleisiä vastaamisohjeita.
Teosten saatavuuden Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa voit tarkistaa verkkokirjastostamme: http://webkirjasto.htk.fi/
Historian ja yhteiskuntaopin reaalikoekysymykset...
