Elias on kreikkalainen muoto heprean sanasta Elia ´Jahve on Jumalani´.
Kreikkalainen tai latinalainen nimi Lucas merkitsee Lucaniasta kotoisin olevaa. Lucania on maakunta Etelä-Italiassa. Almanakkaan nimi on siirtynyt apostoli Luukkaan mukaan. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Raamatullisista nimiehdotuksistasi kannattaa katsoa tietoa myös ortodoksisesta nimipäiväkalenterista
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Handken runoja ei ole suomennettu. Kyseinen runo/laulu on tehty nimenomaan tätä elokuvaa varten. Luultavasti elokuvan suomennoksessa on teksi laulusta suomeksi, mutta valitettavasti Helmet-kirjastoissa ei ole enää olemassa elokuvan video-versiota. Myöskään maakuntakirjastojen tietokannoista ei löytynyt elokuvaa. Voit vielä katsoa Frank-monihausta http://monihaku.kirjastot.fi/. Valitsemalla sieltä useita kirjastoja kerrallaan,näet, onko elokuvaa jossain päin Suomea lainattavissa. Jos elokuva löytyy, voit tehdä siitä kaukolainapyynnön: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Tämä laulunpätkä on Marseljeesista (La Marseillaise), Ranskan kansallislaulusta, jonka on säveltänyt Claude-Joseph Rouget de Lisle. Laulun sanoituksesta on useita erilaisia suomenkielisiä versioita. Matti Pesosen sanoituksessa lauletaan: ”Nyt eespäin astu voiton tiellä, sä joukko nuori, pelvoton! Missä lippumme liehuu, siellä Ranskan kunnia turvattu on, Ranskan kunnia turvattu on…” Elokuvassa lauletaan Ranskan kunnian sijasta ”maamme kunnia turvattu on”. Muista suomenkielisistä versioista en löytänyt vastaavaa kohtaa.
Marseljeesin suomenkielisiä sanoituksia (alkusanat / sanoittajan nimi):
”Jo nosta pääsi köyhä kansa” / tuntematon.
”Ken oikeutta puolustaapi” / Edla Saarto.
”Nyt eespäin astu voiton tiellä” / Matti Pesonen.
”Siis eespäin,...
Kansallisbibliografiasta löytyy Antero Taivalkosken suomentama Kreivitär Monte-Christo eli Salaperäinen nainen (Tampere: K. L. Rantanen , 1909) eli teos on ainakin Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa. Lisäksi se löytyy Turun yliopiston kirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannoista.
Merja Jalon Haavikon ravitalli -sarjan viimeisin osa on ilmestynyt jo vuonna 2001. Vaikuttaa siltä, että uutta osaa ei olisi enää tulossa. Mutta varmasti sitä ei voi tietää kuin kirjailija itse. Täältä löydät luettelon sarjan kirjoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Haavikon_ravitalli
Kyseessä on varmaankin Garth Williamsin kuvittama ja kirjoittama lastenkirja ”Valkoinen Pupu ja Musta Pupu” (Otava, 1968). Kettuemosta kertova kirja on Irina Korschunowin kirjoittama ja Reinhard Michlin kuvittama ”Löytölapsi: kuinka pieni ketunpoika sai emon” (WSOY, 1985).
Valitettavasti kumpaakaan ei näytä löytyvän ainakaan Internetissä valikoimiaan esittelevistä verkkokaupoista. Kaikki antikvariaatit eivät kuitenkaan listaa kaikkia kirjavalikoimiaan Internetissä, joten niistä voisi kysyä ihan käymällä tai puhelimitse. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www.antikvariaatit.net/sivutsuomi/jasenliikkeemme.html ja http://www.antikka.net/antikka.asp.
Kynäjalavan nimen alkuosa ei liity kyniin, puun hyötykäyttöön kylläkin. Nimen taustalla on puun kansankielinen nimitys "kynneppää". Kynnäppää on Lönnrotin sanakirjan mukaan eläinruumiissa oleva paksu jänne. Yhteys kynäjalavan ja jänteen välille löytyy puun taipuisuudesta ja sitkeydestä. Nämä ominaisuudet ovat antaneet sille hyvin tärkeän erikoiskäytön: kynäjalavan rungoista tai suoramuotoisista oksista valmistettiin luokkeja (kaaria, joilla hevosen länget rahkeiden välityksellä kytkettiin aisoihin). Kynneppääluokkien sanottiin kestävän "niin kauan kuin ilkeää pitää" ja niistä maksettiin jopa 100 markkaa (1930-luvun hintatason mukaan).
Kynäjalava-nimi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1860 Lönnrotin Suomen kasvistossa.
Lähteet:
Pohjolan...
Suomen kansallisbibliogragian Fennican mukaan Kalle Päätalon teos Susipari on nimenomaan näytelmä. Saman nimistä romaania Päätalo ei ole kirjoittanut. Susiparista on ilmestynyt kolme painosta, vuosina 1971, 1972 ja 1980.
https://finna.fi
Voit lähettää haluamasi tulosteet kirjaston tulostusjonoon etukäteen kotoa käsin tai kirjastossa omalta mobiililaitteeltasi. Tätä varten sinun pitää luoda tunnus kirjaston tulostuspalveluun. Tulosteiden on oltava joko PDF- tai kuvatiedostoja (png, jpeg, bmp, tiff). Sinulla on lähettämisen jälkeen 24 tuntia aikaa noutaa tuloste mistä tahansa palvelussa mukana olevasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Tarkemmat ohjeet löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/J…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Stukko on kipsiä, kalkkia, vettä, hiekkaa, marmori- tai alabasterimurskaa, värejä sekä sideaineita (liimaa tms.) sisältävä laastiseos, jota on käytetty seinäpintojen päällystämiseen sekä ornamenttien ja reliefien valmistamiseen. Stucco lustro (kiiltopintainen stukko) tehdään siten, että ohueen stukkokerrokseen maalataan sen ollessa kosteana halutut kuviot, minkä jälkeen pintaa käsitellään saippuavedellä ja kuumilla raudoilla, jolloin syntyy hohtava, marmorimainen pinta.
Stukko tunnettiin jo muinaisessa orientissa, ja keisariajan Roomassa se oli merkittävä reliefien materiaali. Sydänkeskiajalla suosittiin muita materiaaleja, mutta renessanssi merkitsi stukkotaiteen jälleensyntymää. Barokin ja rokokoon aikana se oli muodissa kaikkialla...
Amelia on nimen Amalia muunnos. Amalia taas on Keski-Euroopasta Pohjoismaihin saatu etunimi, joka pääsi Suomessa käyttöön 1740-luvulla. Lähtökohtina on mainittu lukuisia saksalaisia miehen- ja naisennimiä, joiden alkuosa on sana Amal (työ, taistelu). (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Tellervo on kansallisromanttisen kauden nimiä. Tellervo on Kalevalassa metsän neito. Tellervo on nähtävästi myöhäsyntyinen nimi, alkusoinnun vaikuttama muunnos Pellervosta, joka joskus mainitaan Tapion poikana. Tellervoa suositeltiin ristimänimeksi vuosina 1865 ja 1879. Nimestä on runsaasti kansanomaisia puhuttelunimiä, joista yleisimmät ovat Tellu ja Telle, Pohjanmaalta tunnetaan lisäksi Telli, harvinaisempia ovat Telluska ja Tellukka.
Hannele on Johannasta käytetty kutsumanimi. Johanna on Johanneksen sisarnimi, joka tulee hepreasta ja tarkoittaa 'Jahve on armollinen'. Suomessa on omaperäinen Hannan hellittelymuoto Hanneli. Ehkä Hannelea voi pitää sen rinnakkaismuotona, sillä Johannaa ja Hannaa meillä on yleisesti kansan keskuudessa...
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjan ilmestymisjärjestys kevääseen 2006 mennessä:
1. Koiranelämää, 2. Myrskytuuli vaarassa, 3. Kamppailu vapaudesta, 4. Väärinkäsityksiä, 5. Varokaa pyydyksiä, 6. Kieroa peliä!, 7. Katalaa kemiaa, 8. Hyytävä seikkailu, 9. Sikamainen juttu, 10. Vaarallinen kevät, 11. Täpäriä tilanteita, 12. Pikkuiset pulassa, 13. Yhtä apinasirkusta, 14. Petolliset ystävät, 15. Valaita ja valheita, 16. Salaperäinen ihailija, 17. Outoja sattumia, 18. Uusi ihastus. Lisäksi sarjaan on tänä vuonna tulossa kaksi osaa lisää: Susimetsän salaisuus ja Heikomman puolella.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Myös aiempia aiheeseen liittyviä...
Etsimäsi kirja löytyy ainakin Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutista ja Varastokirjastosta, josta sen saa kaukolainaksi Hämeenlinnan kirjaston kautta.
Tässä kirjan tiedot ja juonitiivistelmä:
Vogel, Ilse-Margret: Karannut pallo / teksti ja kuvitus: Ilse-Margret Vogel ; teksti suomeksi: Marjatta Kurenniemi. -Helsinki : Tammi, [1970]. - 26,[6] s. : kuv. ; 24 cm. (Tammen satusarja)
Englanninkielinen alkuteos
runokuvakirjat; koira; pallot; kuumailmapallot; kustantajasarjat
"Tässä on Mini ja tässä on Maksi. Pallopeliin tarvitaan kaksi", alkaa runomuotoinen kuvakirja, joka kertoo kahdesta Elänten asuntolassa asuvasta koirasta Mini Hauvasesta ja Maksi Koirasesta, jotka leikkivät punaisella pallolla. Koska sisällä on ahdasta pallotella,...
En löytänyt tietoa Naantalin Lappi-alkuisista paikannimistä, mutta koko Suomessa on runsaasti tällaisia paikannimiä. Niiden on selitetty kertovan lappalaisten oleskelusta alueella. Lappalaisilla on tarkoitettu saamelaisten lisäksi myös muita eräilytaloudessa eläviä ja Lapiksi on voitu nimittää mitä tahansa syrjäseutua. (Suomalainen paikannimikirja 2007, s. 221)
Sana "lappi" ei ole saamelainen sana ja sen alkuperäinen merkitys on epäselvä. Yhden selityksen mukaan se kuuluisi etymologisesti samaan yhteyteen kuin "lape, lappea" ja olisi alkuaan yleisnimi jonka merkitys olisi ollut "syrjäseutu". (Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja 2013, s. 573) Näin ollen Naantalin lappalaisnimet eivät välttämättä liity lainkaan saamelaisiin....
Elisan nimipäivä on 19.11. Jos kalenterin tiedot ovat vajavaiset, voi nimipäiviä etsiä esimerkiksi Naperokerhon Nimipäiväkirjan kautta, joka löytyy osoitteesta http://www.plussa.com/?_tp=71,90
Tutustumisen arvoinen sivu on myös Väestörekisterin Nimipalvelu https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp jossa voit tarkistaa etu- ja sukunimien lukumäärätietoja.
Elokuvia ei saa lainkaan esittää koulussa ja muuten julkisissa tilaisuuksissa. Tekijänoikeuslain 21 pykälän mukaan "teoksen, joka on julkaistu, saa esittää julkisesti jumalanpalveluksen ja opetuksen yhteydessä", mutta saman pykälän mukaan tämä ei koske näytelmä- tai elokuvateosta. Elokuvan esittämiseen julkisesti tarvitaan aina lupa.
Erinomainen lähde tekijänoikeusasioihin muutenkin kuin kirjastoon liittyvissä asioissa on Heikki Poroilan kirja Tekijänoikeus ja kirjastot.
Josefina on sisarnimi Joosef- nimelle. Joosef tarkoittaa ’Jumala antaa lisää (lapsia)’ ja pohjautuu heprean verbiin ’jasaf’. Otteliana taas on sisarnimi Otto- nimelle, joka on lyhentymä muinaissaksalaisista Od ja Ot-alkuisista nimistä. Od tarkoittaa ’omaisuus, rikkaus, tilanomistaja, varakas mies’. Lisää etunimistä kirjoissa Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja ; Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Tässä kaksi Marcus Pfisterin kuvakirjaa, joiden tarinassa on kaksi erilaista loppua. Itse voi päättää kumman lopun valitsee.
Teppo ja taikakivet / Marcus Pfister , julk Lasten keskus, 1998, Huomautus: Tarinassa valittavissa kaksi erilaista loppua. - s. 13-24 jaettu kahtia
Teppo ja viiruhiiret: tarina, jossa on kaksi loppua / Marcus Pfister, julk Lasten keskus, 2000
Huomautus: Osa sivuista leikattu kahtia
Saatavuus: Helmet-haku http://www.helmet.fi
Nykyisin, lähinnä nuorten kirjoja löytyy asiasanoitettuna sanoilla "jatka itse -teokset" tai "interaktiiviset teokset". Nyt asiasanoilla "jatka itse -teokset" löytyy Helmet-hausta muun muassa kirja Eläinten kaupunki / Hannamari Ruohonen WSOY, 2007. Kirja on tekstitön kuvakertomuskirja,...
Olisiko kyse teoksesta Peukku katsoo yötä / Inger ja Lasse Sandberg ; suom. Ulla Ropponen. - [Espoo] : Weilin + Göös, 1981 (pain. Tanskassa). - [32] s. : kuv. ; 22 cm. - ISBN 951-35-2390-X (sid.)
Tiivistelmä
(lähde: Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutin Onnet –tietokanta, http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm)
Peukku herää aamuyöllä ja lähtee ulos metsään katsomaan, onko kummituksia olemassa. Se näkee paljon pelottavaa, mutta kaikille löytyy lopulta selitys.
Kiiltomatoja ei teoksessa ole, mutta Peukun mielikuvitus loihtii pimeään metsään outoja valoja, peikkoja, noitia ja piparkakkutalokin …
Kirjakaupoista tuskin enää teosta löytää, antikvariaateista voisi kysellä. Teos on PIKI-verkkokirjaston mukaan...
