Sata kesää tuhat yötä löytyy seuraavilta Helmet-kirjastojen nuottikokoelmilta:
Hits : kesän parhaat / Toimitus Virpi Kari ; Nuottitoimitus Ari Leskelä ; Kuvitus Harri Pakarinen
Helsinki : F-kustannus, 2009
Kesähitit : Jäätelökesästä Rusketusraitoihin / Toimitus Virpi Kari ; nuottitoimitus Ari Leskelä
Helsinki : F-Kustannus, 2006
Parhaat / [Esitt.] Paula Koivuniemi
Koivuniemi, Paula, esitt. Espoo : Fazer Musiikki, c1993
(www.helmet.fi)
Komitean työskentelyn aikaan ei tunnettu kovin vanhoja VANHAN TESTAMENTIN käsikirjoituksia. Kääntäjät toimivat sen näkemyksen pohjalta, että juutalainen seurakunta oli säilyttänyt tunnollisesti pyhän tekstin alkuperäisessä muodossa. Koska hepreaa kirjoitettiin alkuaan pelkästään konsonanttikirjaimin, olivat juutalaisoppineet ajanlaskumme ensimmäisen vuosituhannen aikana täydentäneet tekstiä vokaali- ja painomerkein jotta oikea ääntämys olisi varmistettu. Tämä oli tarpeen sen vuoksi, että heprean suullinen taito oli juutalaistenkin keskuudessa käynyt harvinaiseksi.
Raamatunkäännöskomitean käyttämänä alkutekstinä oli Jakob ben Chaijimin venetsialaisen Daniel Bombergin kirjapainossa vuosina 1524-1525 julkaisema hepreankielinen Raamattu. Tämä...
Laulu löytyy nuottina nimellä Jumppalaulu Fröbelin Palikoiden kokoelmasta Lauletaan ja leikitään 2 (2002, ISBN 951-28-3761-7). Sitä on runsaasti saatavana HelMet-kirjastojen hyllystä varaamalla.
Espanja on pinnanmuodoiltaan yksi Euroopan vaihtelevimmista maista. Aiheesta on kysytty palvelussamme aiemminkin, ja luonnehdinta pinnanmuodostuksesta löytyy arkistostamme: http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=819a7bf0-fd8…. Tietoa löytyy myös osoitteesta http://www.matkailu-opas.com/espanjan-pinnanmuodot.html.
Vuoristoilla on luonnollisesti vaikutuksensa liikennejärjestelyihin. Erityisesti Espanjan, Andorran ja Ranskan raja-alueella kohoava Pyreineiden vuoristo on keskikohdaltaan vaikeasti ylitettävissä, ja rauta- ja maantiet kulkevat matalampia reunaväyliä pitkin. Espanjassa on kuitenkin nykyään tiheä ja korkeatasoinen tieverkosto. Rautatieverkon kokonaispituus on 15 288 km ja joitakin yhteyksiä liikennöidään...
Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät aihetta:
Bettelheim, Bruno: Satujen lumous, merkitys ja arvo (useita painoksia, viimeisin vuodelta 1998)
Ylönen, Hilkka: Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (2000)
Liikanen, Pirkko: Satu identiteetti- ja ihmissuhdemallina (1990)
Miller, Alice: Älä huomaa: muunnelmia paratiisiteemasta (1986)
Sadun voimat II: Polunpäitä sadun maailmaan (1997)
Löysin kirjat Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta hakusanoilla sadut ja persoonallisuuden kehitys.
Arto-artikkelitietokannasta (https://finna.fi löytyy esim. seuraavat artikkelit, joista saattaisi olla hyötyä:
Ylönen, Hilkka: Leijona sai rohkeuden, tinamies rintaan sydämen: lue lapsellesi satuja, opetat tapoja selviytyä. Tampereen kirkkosanomat...
Mäkilä oli pohjalainen vakavamielinen ja uskovainen talousaliupseeri, jolla oli kova työ saada välineet ja ruoat riittämään ja jota miehet tästä syystä pitivät kovinkin pihinä. Hänen omin sanoinsa: Kynsin hampahin m'oon pitänyt kii, n'ottei ihan vietääs kaikkia. Mun pitääs ruokkia ja vaatettaa sataviiskymmentä miestä paljaan käsin.
Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöihin tutustuu parhaiten lukemalla kirjan, jota löytyy Suomen jokaisesta kirjastosta. Analyysia teoksesta löytyy myös, esim. Risto Lindstedtin kirja Väinö Linna: kansakunnan puhemies (tausta teoksen synnylle, teoksesta, vastaanotto) ja Ilkka Malmbergin teos Tuntemattomat sotilaat (syvennetään romaanin henkilöhahmoja) ja Helen, Olli: Tunnetko Tuntemattoman? Aamulehti 2005...
Wikipedia kertoo hakusanolla "vuorokausi":
Todellisen aurinkovuorokauden pituus vaihtelee vuoden aikana noin minuutin verran, sillä Auringon näennäinen liike ei ole tasaista. Tähän on kaksi syytä: Maan ratanopeus vaihtelee vuoden mittaan johtuen radan elliptisyydestä, ja Aurinko ei liiku pitkin ekvaattoria vaan ekliptikaa. Pisimmillään aurinkovuorokausi on joulukuun lopulla (noin 4 min 27 s tähtivuorokautta pidempi) ja lyhimmillään syyskuun puolivälissä (noin 3 min 35 s tähtivuorokautta pidempi).[6]
Tämän vuoksi määritellään kuviteltuun tasaisesti liikkuvaan aurinkoon perustuva keskiaurinkovuorokausi (engl. mean solar day), joka on noin 3 min 56 s pitempi kuin tähtivuorokausi eli noin 86 400 sekuntia.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
Itse lähtisin vertailemaan Turun ja Helsingin koordinaatteja. Wikipediasta löytyy luettelo kaupunkien koordinaateista ja mukana myös nuo kyseiset kaupungit, joiden lukemia voi verrata keskenään. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kuntien_koordinaateista&n…;
Meri
Kun kirjastokortti katoaa, kannattaa heti ottaa yhteyttä omaan kirjastoon (joko soittaa tai käydä paikan päällä) ja ilmoittaa kortti kadonneeksi. Näin kukaan toinen ei kortin mahdollisesti löytäessään voi lainata sillä.
Tämä on tärkeää siksi, että kortin omistaja on aina viime kädessä vastuussa kortilla lainatusta aineistosta, mutta jos kortti on ilmoitettu kadonneeksi, ei sillä kukaan pysty lainaamaan.
Jos kortti kuitenkin jossain vaiheessa löytyy, voi sen aina ottaa uudelleen käyttöön, kun ilmoittaa kirjastolle, että kortti on löytynyt.
Sillä aikaa, kun kortti on kadoksissa, kysy omasta kirjastostasi mahdollisia muita tapoja hoitaa lainaaminen (esim. jotkut kirjastot sallivat viivakoodillisen KELA-kortin tai kaupunkikortin tms.) käytön...
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä (www.helmet.fi) voi hakea aineistoa aiheesta valitsemalla hakutavan sanahaku, jossa voi yhdistää useampia hakusanoja. Hakusanoilla päivähoito historia Helsinki löytyy seuraava teos: Valli, Siiri: 100 vuotta lasten päivähoitoa Helsingissä, Helsingin kaupunki, 1988. Hakusanoilla päivähoito historia Suomi löytyy mm. teos Välimäki, Anna-Leena: Lasten hoitopuu: lasten päivähoitojärjestelmä Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla, Helsinki, Suomen kuntaliitto, 1999. Valitsemalla hakutyypiksi aihehaun ja antamalla hakusanaksi perhepäivähoito saa tulokseksi parisenkymmentä viitettä. Klikkaamalla kutakin viitettä (teoksen nimeä) saa näkyviin kuvailutiedot (asiasanat), joista käy ilmi...
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700 tieteellistä kirjastoa (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/tilasto/tilasto.html).
Tieteellisiin kirjastoihin lasketaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä...
Minun sukuni tarina kirjassa päähenkilönä on Jari Tervon ”näköinen” kirjailija, joka alkaa tehdä kirjaa rovaniemeläisestä Matias Hermanni Kuukkelista, Suomen pahamaineisimmasta sarjamurhaajasta. Kirjailija alkaa haastatella Kuukkelia vankilassa. Kuukkeli kertoo, kirjailija kirjoittaa. Mutkistuvaan juoneen liittyy uusia henkilöitä: kirjailijan puolukkareissulla kadonnut äiti, Kuukkelin tietosanakirjoja naisille kauppaava isä sekä kirjailijan isän uusi uhkea rakkaus, vankilanjohtaja Pasander.
Kirja kannattaa lukea, jotta saa selville koko henkilögallerian. Seuraavista linkeistä voi olla apua kirjan juonen ja henkilöiden hahmottamisessa:
http://wsoy.fi/yk/products/show/170131
http://www.dekkaripaivat.fi/node/241
Verrattuna jatkosotaan, talvisodan aikaisia sotasairaaloita on ollut aina hieman haastavampi paikallistaa.
Saimme kuitenkin selville, että talvisodan aikana Jyväskylässä toimi 30. Sotasairaala. Kyseiseen sotasairaalaan löytyy viite Kansallisarkiston Vakka-tietokannasta:
http://www.narc.fi:8080/VakkaWWW/Selaus.action?kuvailuTaso=AM&avain=405…
Lisäksi Jyväskylän sotasairaalatoiminnasta on julkaistu myös Toini Karivalon toimittama teos "Veljet hoidettiin: sotasairaala Keski-Suomessa" (1994).
Jatkosodan osalta voidaan todeta Jyväskylässä toimineen samaisen 30. Sotasairaalan lisäksi ainakin sodan alkaessa myös 39. Sotasairaala. Sotasairaalat on mainittu Jatkosodan historia-teossarjan kuudennen osan sivulla 327 olevassa kartassa.
Jatkosodan...
Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Wilbur_Smith on melko hyvin listattu Smithin sarjojen kronologinen järjestys. Cortney- ja Ballantyne-sarjoista on vielä omat artikkelinsa, joissa kerrotaan sarjan teoksista tarkemmin. Otavan sivuilla osoitteessa http://www.otava.fi/kirjailijat/wilbur_smith/ ovat suomenkielisten teosten listaukset.
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään."
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Valitettavasti kysymäsi kappeletta ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, eikä Suomen maakuntakirjastoistakaan. Sen sijan se löytyy Ylen äänitetietokannasta. Kappale on julkaistu singlenä sekä CD:nä. Kannattaa kysyä suoraan Ylen tallennepalvelusta http://www.yle.fi/tallennemyynti/ .
