Viola-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Omar Khaijamin sanoittamia lauluja on suomennettu ainakin kaksi kappaletta: ”Kummaa on mielestäin” ja ”Käsittämätön Jumala”. Molempien sanat ja nuotit löytyvät Oskar Merikannon sävellyksiä sisältävän kokoelman ”Kauneimmat yksinlaulut” osasta 2 (Edition Fazer, 1977).
”Käsittämätön Jumala” on levytetty muutamaan kertaan, ja esimerkiksi Jorma Hynnisen esittämänä se löytyy CD-levyltä ”Kun saapuu Herra Zebaoth” (Herättäjä-Yhdistys, 2001). Viola-tietokannasta löytyy muitakin levyjä ja levytyksiä, kun etsit sieltä kappaleen nimellä ”Käsittämätön Jumala”.
Muille kielille on sävelletty enemmänkin Omar Khaijamin runoja, mutta ehkäpä nämä suomenkieliset sopivat parhaiten tarkoituksiisi....
Täysin Reijo Mäen kaltaista kirjailijaa ei ole toista, mutta voisin ehdottaa joitakin nimiä. Suomalaisista miesyksityisetsivistä kirjoittavista kirjailijoista tulevat mieleen ensimmäisinä Totti Karpela ja Markku Ropponen. He eivät tosin ole yhtä humoristisia kuin Mäki. Jos huumoria hakee, niin Eero Pasasen kirjoissa sitä olisi enemmän, samoin Tapani Baggella. Hänen päähenkilönsä on kapakoissa viihtyvä poliisi Kononen. Ari Paulowia on pidetty hyvänä kovaksikeitetyn rikoskirjallisuuden taitajana, mutta itse en tarkemmin tunne hänen tuotantoaan. Paulow voisi silti olla kokeilemisen arvoinen.
Matti Laine saattaisi hyvä nimi miehesi luettavaksi: hänen kirjoissaan riittää vauhtia, kun useimmissa kirjoissa päähenkilönä oleva sarjakuvataiteilija...
Ihan kaikkia tuskin löytyy mistään. Paitsi ehkä jostain Sveitsissä
julkaistusta kirjasta.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on jo aikaisemmin vastattu samaan kysymykseen näin. Tässä on kyllä paras tieto asiasta:
Internetsivuilla osoitteessa:
http://roope.top.tkukoulu.fi/~lyseol/tutkielma/Sveitsi/veitsi.htm
kiteytetään Sveitsin eläimistö hyvin seuraavalla tavalla:"Eläimistö: Sveitsi keskimaan ja Jura-vuorten eläimistö on samanlaista kuin muualla Keski-Euroopassa. Tyypillisiä Alppien eläinlajeja ovat gemssi, saksanhirvi, metsäkauris ja alppimurmeli. Jo sukupuuttoon saalistettua alppikaurista on istutettu uudestaan. Lukuisista lintulajeista on alppinaakka erityisen yleinen. Harvinaisimpia lintulajeja ovat metso, teeri ja kotka." Tämä...
Kysymyksen värssy on katkelma Mikael Nybergin laulusta Lapsuutesi usko. Nyberg (1871-1940) oli ensisijaisesti hengellisestä musiikistaan tunnettu säveltäjä, mutta hän myös kirjoitti ja käänsi runsaasti laulutekstejä. Tutkimissani nuottijulkaisuissa Lapsuutesi uskon tekstin yhteydessä mainitaan vain sen olevan suomennos - mitä ilmeisimmin Nybergin omaa käsialaa. Suomalaisia säveltäjiä -kirja (Otava, 1994) kuitenkin tietää kertoa, että tämän vuodelta 1908 peräisin olevan sävellyksen alkuperäinen sanoittaja on C[arl] Boberg, merkittävä ruotsalainen virsirunoilija.
Sinun kannattaisi tutustua ainakin Fintran julkaisuun nro 37: "Tuontiopas", 7. uud.p., 2002, ISBN 952-468-007-6. Siitä on esittely ja sisällysluettelo Fintran sivuilla, osoitteessa http://www.fintra.fi/ . Valitse etusivulta linkki "Kirjoja kansainvälistyjille". Sieltä
edelleen "Aakkosellinen julkaisuluettelo".
Koska olet vasta perustamassa yritystä, sinun kannattaisi perehtyä KTM:n työvoima- ja elinkeinokeskuksen yritysosaston julkaisuun "Yrityksen perustamisopas--käytännön perustamistoimet", 12. uud. p, 2002, ISBN 951-37-3704-7. Tätä kirjaa näyttää tällä hetkellä olevan saatavissa esim. Espoon Pääkirjaston yrityspisteessä.
Hyödyllinen osoite on varmasti myös oheinen Yritys-Suomi-porttaali: http://www.yrityssuomi.fi/
Avioehtosopimuksia nykyisessä muodossaan on Suomessa laadittu vuodesta 1930 asti, kun vuoden 1929 avioliittolaki astui voimaan. Avioehtosopimukset rekisteröitiin ottamalla ne miehen asuin- tai kotipaikan oikeuden pöytäkirjaan. Jos mies asui ulkomailla, avioehto käsiteltiin Helsingin raastuvanoikeudessa. Vasta vuoden 1988 avioliittolaissa määritettiin, että avioehtosopimukset tulee rekisteröidä maistraatissa. Siihen asti avioehdot kirjattiin vain tuomioistuinten pöytäkirjaan ja niistä kuulutettiin Virallisessa lehdessä.
Helpoiten tiedot vanhasta avioehtosopimuksesta löytyvät siis Virallisesta lehdestä. Virallisen lehden numerot 60- ja 70-luvuilta ovat luettavissa esimerkiksi Pasilan kirjastossa, Kansalliskirjastossa ja...
Suomessa Tilastokeskus ylläpitää ja kehittää yleisiä alueluokituksia. Alueluokitukset-käsikirjassa "Valtiot ja maat 2000" kerrotaan seuraavaa: "Valtiot ja maat on ryhmitelty kuuteen maanosaan ja ne edelleen 19 suuralueeseen. Tämä ryhmittely perustuu YK:n jakoon ( 1997 UN Demographic Yearbook). Tätä samaa jakoa on noudatettu myös sellaisten maiden ja valtioiden kohdalla, jotka voidaan sijoittaa kahteen eri maanosaan tai suuralueeseen. Tällaisia ovat esimerkiksi Kypros ja Turkki." Kyseisen käsikirjan Taulukko 3 sivulla 25 käsittää valtiot ja maat maanosittain ja suuralueittain. Tässä taulukossa Kypros kuuluu Aasiaan, tarkemmin Länsi-Aasian suuralueeseen. Samoin Turkki. Malta puolestaan kuuluu Etelä-Euroopan suuralueeseen.
Valtioita ja maita...
Valitettavasti saamen kielen sanakirjaa ei taida olla internetissä. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa on monipuolinen linkkikokoelma internetin sanakirjoista http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=6d05d57d-89d6-4f05-b11a… .
Mikäli lähikirjastostassasi ei ole em. sanakirjaa voit pyytää lähikirjastoasi tilaamaan sen kaukolainaksi. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 saamen kielen sanakirjat saa esiin esim. luokkahaulla 88.42038. Esimerkkejä sanakirjoista: Suomi-saame-suomi sanakirja, 1992 ja Pekka Sammallahden tekemät saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja, 1993 ja säämi-suoma-sänikirje, 1993.
Kuusiokunnat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaalla ja seutukuntaan kuuluvat Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Kuusiokuntien yhteistyöstä löytyy tietoa esimerkiksi seutukunnan omilta www-sivuilta osoitteesta http://www.kuusiokunnat.fi . Kuusiokuntien seutukunnallisesta yhteistyöstä saa tietoa myös seuraavista www-osoitteista http://www.kuudestaan.fi ja http://www.etelapohjanmaa.fi . Myös Etelä-Pohjanmaan liiton sivut http://www.epliitto.fi/ ovat hyödyllisiä aiheen kannalta.
Artikkeliviitetietokanta Aleksista löytyy Virva-Leena Harviaisen artikkeli Kuusiokuntien yhteistyö, lähtökohdat, toiminta ja tulevaisuuden näkymät. Se on julkaistu Kunnallistieteellisessä aikakauskirjassa 1/1990.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta...
Suomen kirjastoverkosto jaetaan kunnallisiin yleisiin kirjastoihin sekä tieteellisiin kirjastoihin. Lisäksi on lukuisia erikoiskirjastoja sekä yrityskirjastot. Lisää aiheesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoverkosto/?lang=fi
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Yleisiä kirjastoja (pääkirjastot, sivukirjastot ja laitoskirjastot) Suomessa oli 939 vuonna 2005, lisäksi vielä kirjastoautot sekä muita palvelupaikkoja.
Lisää yleisten kirjastojen tilastoista:
http://tilastot.kirjastot.fi/
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/tilastot/?lang=fi
Suomessa on n. 700 tieteellistä kirjastoa (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/tilasto/tilasto.html).
Tieteellisiin kirjastoihin lasketaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastot sekä...
Korkeiden kokinhattujen (la toque blanche) alkuperästä on esitetty useita teorioita, joista mitään ei voida ehdottoman varmasti osoittaa muita oikeammaksi. Yhden teorian mukaan malli on peräisin kreikkalaisten ortodoksipappien päähineistä. Luostarit tarjosivat turvapaikkoja barbaareilta ja niihin paenneiden joukossa oli keisarillisen perheen palveluksessa olleita kokkeja, jotka luostarien keittiöihin sijoituttuaan ottivat eräänlaisina valepukuina käyttöön isäntiensä asuja muistuttavat kaavut ja päähineet sulautuakseen joukkoon paremmin - valkoiset mustan asemesta. Maltillisempien tulkintojen mukaan nykymallinen kokinhattu on vähittäisen kehityksen tulosta. Tavallisimmin ansio mallin kehittämisestä suodaan ranskalaisille - samoin sen...
Hei,
sukunimesi onkin aika harvinainen,Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimeä Siik on tällä hetkellä käytössä seuraavasti:
Nykyisenä nimenä suomalaisilla:
yhteensä 221
miehillä 109
naisilla 112
Suomessa 189
ulkomailla 32
Siik tulee ruotsinkielen sanasta sik joka tarjoittaa siikaa. Siika-alkuisia suku- ja paikannimiähän on Suomessa runsaasti, mutta sinun nimesi on siis alkuperäisessä muodossaan. Meillä on valitettavasti lähes kaikki nimikirjat kirjastosta lainassa, joten en saanut ihmeemmin tietoa kirjallisia lähteistä. Pitjo Mikkosen kirjassa Sukunimet ei ole nimestä mitään, johtuu varmaan se harvinaisuudesta/vierasperäisyydestä.
Netissä on sukututkimusharrastajien sivustoja, joilla nimi vilahtaa. Tässä eräs esimerkki:
"...
Kirjaa on mahdollista uusia ensiksi kolme kertaa, jotta joku ehkä kirjan löytänyt rehellinen ihminen saattaisi ehtiä palauttaa sen. Jos kirja ei kuitenkaan palaudu, pitää kirjasta maksaa korvausmaksu, joka riippuu kirjasta ja voi vaihdella suurestikin. Toinen vaihtoehto on, että hankit itse kirjan hyväkuntoisen kappaleen kadonneen tilalle, jos saat sen jostakin kirjaston korvaushintaa halvemmalla. Tällöin asiasta täytyy kuitenkin sopia erikseen kirjan omistajakirjaston kanssa.
Korvausmaksun voi maksaa mihin tahansa HelMet-kirjastoon eli Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteeseen. Jos haluat korvata kirjan kirjalla, pitäisi tosiaan ottaa ensin yhteyttä kirjan omistavaan kirjastoon.
Vaikea ongelma. Haukkuminen liittyy usein siihen, että koira vartioi reviiriään eli kotiaan ja haukkuu karkoittaakseen tunkeilijan. Päivällä posti putoaa luukusta usein myös sellaisena aikana, että kotona ei ole ketään puuttumassa asiaan. Ongelma paljastuu usein vasta naapureiden valitettua asiasta. Tältä kannalta aihetta käsitellään uusimmassa Koiramme-lehdessä (syyskuu 2012) artikkelissa Miksi haukku häiritsee:
http://www.kennelliitto.fi/fi/kennelliitto/koiramme/
Pari muuta haukuntaan liittyvää artikkelia on Koiramme-lehdessä vuodelta 2008 (nro 12, s. 40-41) ja 2006 (nro 10, s. 6-11).
Hauva.com-sivustolta löytyy aiheeseen liittyvä artikkeli:
http://www.hauva.com/node/840
Hyviä neuvoja löytyy myös mm. Tuire Kaimion kirjasta Koirien...
Ruotsin laki tuli Suomessa käyttöön vasta 1347 voimaan tulleen Maunu Eerikinpojan maanlain myötä. Aiemmin, vaikka maa Ruotsin vallan alla olikin, Suomessa sovellettiin tapaoikeutta ja Ruotsissa paikallisia maakuntalakeja. Vuonna 1442 säädettiin Kuningas Kristofferin maanlaki. Näistä laeista oli pitkään olemassa vain käsinkirjoitettuja kopioita. Ensimmäiset suomenkieliset maanlakien käännökset syntyivät vasta 1500-luvulla.
Kotimaisten kielten keskuksen Kaino-aineistopalvelusta löytyvät Kuningas Kristofferin maanlain varhaiset suomennokset: http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/lait/lait_coll_rdf.xml. Helpommin luettavassa muodossa nykykielellä se on julkaistu Martti Ulkuniemen suomentamana kirjana Kuningas Kristoferin maanlaki 1442 (...
Voit lähettää haluamasi tulosteet kirjaston tulostusjonoon etukäteen kotoa käsin tai kirjastossa omalta mobiililaitteeltasi. Tätä varten sinun pitää luoda tunnus kirjaston tulostuspalveluun. Tulosteiden on oltava joko PDF- tai kuvatiedostoja (png, jpeg, bmp, tiff). Sinulla on lähettämisen jälkeen 24 tuntia aikaa noutaa tuloste mistä tahansa palvelussa mukana olevasta Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteestä.
Tarkemmat ohjeet löydät täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Laajasalon_kirjasto/J…
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
