Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on vielä runsaasti LP-levyjä (14 490 tällä hetkellä). Uusimmat ovat tältä vuodelta. Suurin osa levyistä (10 964) on Tikkurilan musiikkivarastossa:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Ju…
Levyjä, kuten muutakin aineistoa poistetaan, jos ne ovat huonokuntoisia tai niitä ei enää lainata. LP-levyillä on oma, innostunut käyttäjäkuntansa, ja vanhatkin levyt saattavat olla yllättävän kysyttyjä, eikä niitä siksi poisteta tai laiteta myyntiin. Eli monet vanhatkin levyt jatkavat uraansa kirjastokäytössä.
Helmet-kirjastojen LP-levyistä saat luettelon merkitsemällä Helmet-haun tarkennettuun hakuun *-merkin ja valitsemalla aineistoksi LP-levyn:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Näyttäisi siltä, että tämänniminen laulu on julkaistu nuottina vain vuonna 1930, jolloin se ilmestyi yksittäisnuottina. Tässä nuotissa, joka todennäköisesti löytyy vain Kansalliskirjaston kokoelmista, on tekijänä Pekka Ukkonen (Väinö Hannikaisen salanimi) ja myös sanat on merkitty Hannikaisen tekemiksi.
Kuuntelin Veikko Tuomen vuonna 1955 levyttämän version tästä laulusta, ja siinä sanat ovat ainakin osittain erilaiset kuin kysyjän mainitsemassa alussa:
"Oon metsän polkuja kulkenut, ohi töllisi akkunan
Siell’ katsees kerran oon kohdannut, sinisilmäsi unelman.
Se rintaani riemun tunteen toi,sydän maljasta onnen join
Sun tahtoisin rinnallein kulkemaan, kohti onnemme unelmaa
Vaan kulkija ei hän voi koskea, siks’ kaikki nyt ennalleen jää
Ja...
Alla on muutamia lastenkirjoja äidin sairastumisesta. Linkit nimen alla vievät kirjan esittelyyn. Kaikki kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista.
- Himtukkunen ja pupurapittiörkki / Pia Paananen & Anja Karhapää
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789526743172&q…
- Hilu, Hippu ja äiti valtava / Anja Erämaja
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510339862&q…
- Helmi : pienen koiran ja tytön tarina / Hannu Mäkelä ; kuvittanut Marika Maijala
http://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789513138547&q…
- Tinjan keinukesä / Hellevi Salminen
http://www.suomalainen.com/tinjan-keinukes%C3%A4-sku-p9789511213529
- Paksulan äidin lepopäivä / Jill Murphy ; suomentanut...
Tuon Charles Singletonin säveltämän ja Kendall Hayesin sanoittaman kappaleen nuotit löytyvät ainakin Ruotsissa ilmestyneestä nuottikirjasta ”Hits: 60-tal” (Warner/Chappell Music Scandinavia, 2002), jossa ovat sanat ilmeisesti myös englanniksi. Samalla nimellä näyttää ilmestyneen lukuisia muitakin kappaleita, mutta nuo nuotit ovat ainakin varmuudella juuri samojen tekijöiden kuin suomennettu versio.
Teosta ”Hits: 60-tal” löytyy esimerkiksi HelMet-kirjastoista eli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista. Tarkemman saatavuuden voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi. Suomen kirjastojen saatavuuksia voi tarkastella esimerkiksi Frank-monihaulla, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/....
Nalle Puhin uudet seikkailut -sarjan jaksoja on Suomessa julkaistu nimellä Nalle Puhin Taikamaailma. Niitä löytyy myös kirjastoista. Nalle Puhin uudet seikkailut -sarjassa esitettiin 52 jaksoa, joista yhteensä 32 löytyy Taikamaailma - dvd-julkaisuilta. Dvd-julkaisuja on kahdeksan, jokaisessa on neljä jaksoa.
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa...
Toive-nimeä ei löytynyt vuoden 1935 almanakasta eikä pikainen selailu lähivuosien almanakoistakaan tuottanut tulosta. Toive nimi on ollut harvinainen - vuodesta 1900 lähtien nimen on saanut 47 miestä ja 137 naista, yhteensä vain siis 184 henkilöä. Kannattaa ehkä selata varmuuden vuoksi useampia vanhoja almanakkoja, niitä löytyy Almanakkatoimiston nettisivuilta: http://almanakka.helsinki.fi/
Eero Kivinimen mukaan nykyisin "ensisijaisena perusteena nimipäiväluetteloon pääsylle on nykyisin nimen saaneiden määrä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos nimi on 1900-luvulta alkaen annettu jo noin tuhannelle Suomessa syntyneelle suomenkieliselle lapselle, sille pyritään löytämään paikka nimipäiväkalenterista"
http://www.helsinki.fi/~kiviniem...
Kysymäsi artikkelit ovat lukuja kirjoista. Niitä on monissa kirjastoissa, mutta mistään kirjastosta tuskin löytyy kaikkia. Suurin osa kirjoista on Ratamo-kirjastojen (Hausjärvi, Hyvinkää, Nurmijärvi, Riihimäki) kokoelmissa. Tiedot sijainneista löydät kirjastojen tietokannan kautta kirjoittamalla hakemasi nimen teoksen nimi –ruutuun:
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Aivan kaikkia kirjoja ei Ratamo-kirjastoista löydy. Yksi kirjoista (Pirinen, H: Luterilaisen kirkkointeriöörin muotoutuminen Suomessa) on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa (Pasilan, Leppävaaran, Tapiolan kirjastot). Saatavuustiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin
Konttinen, R: Treffpunkt Paris –teos on Helsingin yliopiston...
Helmetistä löytyy elokuvakäsikirjoituksia esim. haulla elokuvat
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…äsikirjoitukset:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=elokuvat+and+k%C3%A4sikirjoitu….
Lisää löydät esim. Helsingin audiovisuaalisen kirjaston arkistosta:
http://kirjasto.kava.fi:2345/FIN/.
Näytelmiä voit etsiä hakusanayhdistelmällä "näytelmät käsikirjoitukset":
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=n%C3%A4ytelm%C3%A4t+k%C3%A4sik…
Eli hakusanoina voit käyttää termejä elokuvat, näytelmät ja käsikirjoitukset.
Suomalainen Tieto Oyj ja ruotsalainen Enator AB (publ) yhdistyivät 7.7.1999. Yhtiö muutti nimensä jälleen Tieto Oyj:ksi 26.3.2009. Enemmän Tiedon ja Enatorin historiasta voi lukea Tieto Oyj:n sivuilta http://www.tieto.fi/tiedosta/historia
Kysyin asiaa Pauligin kuluttajapalvelusta. Helsingin Sanomissa 31.7.2015 julkaistu juttu sisälsi virheellistä tietoa kahvin kofeiinipitoisuuksista. Kahvin paahtoaste ei juurikaan vaikuta sen kofeiinipitoisuuteen, vaan kofeiinipitoisuus riippuu käytetyistä kahvilajikkeista ja niiden sekoitussuhteesta. Arabica-paahto on vaaleampaa ja Robusta tummempaa. Suomessa käytetään paljon vaaleapaahtoista Arabicaa suodatinkahvina. Robustaa käytetään lähinnä espressokahveissa voimakasta suutuntumaa aikaansaamaan. Robusta kofeiinipitoisuus onkin noin kaksi kertaa suurempi kuin Arabican.
Kahvijuomien kofeiinipitoisuudet vaihtelevat, pieni kuppi espressoa on todella kofeiinipitoista:
Kupillisessa suodatinkahvia (1,25 dl): 90 – 110 mg Kupillisessa...
Jussi Raittisen Nashville, Tennessee on Hillel Tokazierin sävellys ja Kaj Westerlundin sanoitus. Kantri-käännöskappaleita on esim. juuri Jussi Raittisella, Mikko Alatalolla ja Jussi Alangolla (tai Jorma Kääriäisellä tai Kari Tapiolla). Ainakaan Kyyti- ja Viola-tietokannoista ei löytynyt nuottia Jussi Raittisen Nashville-levystä, Mikko Alatalon Kantri-levystä tai Jussi Alangon Jussi Alanko & Alligaattorit –levystä. Jos esim. näistä levyistä löytyy kuuntelemalla jokin mieluisa kappale, voidaan siitä kappaleen nimellä vielä tarkistaa, löytyykö kappaleesta nuotti tai esim. internetistä sanat. Myös Suuri pop-toivelaulukirja –teoksista voi selailemalla löytyä sopiva laulu.
Kansalliskirjasto on digitoinut näköispainoksena Mikael Agricolan Uuden testamentin käännöksen (Se wsi testamenti) vuodelta 1548. Alla on linkki sivulle, jolta PDF-muodossa tallennetun tiedoston voi avata.
Kotimaisten kielten keskuksen vanhan kirjasuomen korpuksessa on luettavissa Mikael Agricolan koko kirjallinen tuotanto, myös Uuden testamentin suomennos. Siihen on myös linkki alla.
Lähteet:
http://www.doria.fi/handle/10024/43367
http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agricola_coll_rdf.xml
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://agricola.utu.fi/mikael/selaa.php?toiminto=listaa&avainsana=31
http://fi.wikipedia.org/wiki/Se_Wsi_Testamenti
Oulun pääkirjaston musiikkiosastolla on nuotit Piano-elokuvaan - Nyman, Michael: The Piano.
Nuotti on tällä hetkellä lainassa (erääntyy 2.8) ja kirjastokin on kiinni 1.8 saakka. Osoitteesta http://www.ouka.fi/kirjasto/ pääset halutessasi tekemään varauksen ko. nuottiin.
Suomen kirjastoissa on käytössä eri luokitusjärjestelmiä.
Lähes kaikki suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Deweyn kymmenluokituksen luokitusjärjestelmää (http://ykl.kirjastot.fi/ ). Helsingin kaupunginkirjasto käyttää Deweyn kymmenluokitukseen pohjautuvaa järjestelmää (http://hklj.kirjastot.fi/ ).
Suurin osa Suomen tieteellisistä kirjastoista käyttää Yleistä kymmenluokittelua, joka tunnetaan paremmin nimellä UDK. Luokituskaavio on julkaistu mm. Fennican (Suomen kansallisbibliografian) yhteydessä, http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/fennica_udkkaavio.htm .
Kaksoisvirranmaa on Mesopotamia (kreik."virtain välinen maa"). Alue sijaitsee Euftratin ja Tigriin ympärillä.
Mesopotamia on maailman vanhimpia kulttuuriseutuja. Siellä ovat sijainneet Babylonia, Assyria ja Mitannin valtakunta. nykyisin alueesta suuri osa kuuluu Irakiin, pohjoisosa Turkkiin ja luoteisosa Syyriaan. (Facta 2001)
Väinö Linnan Tuntematon sotilas -kirjassa Kariluoto pani Ukkolan reppuun jumalattoman kiven.
Lähde: Helen, Olli: Tunnetko tuntemattoman? Aamulehti, 2005.
(sivu 117)
Suomen Kellomuseosta kerrotaan, että museon kokoelmiin kuuluu kelloseppämestari Lauri Helskeen vuosina 1934-36 suunnittelema ja valmistama raekello, joka on yksi maailman tarkimmista mekaanisista kelloista. Raekellosta löytyy tietoa Kellomuseon sivuilta: http://www.kellomuseo.fi/menneet.html# -> Raekello - maailman tarkin mekaaninen kello?.
Yksittäisen kellon nimittäminen maailman tarkimmaksi on kuitenkin ongelmallista jo pelkästään siitä syystä, että kaikkia kelloja ei ole testattu, ja lisäksi testaus pitäisi suorittaa täsmälleen samoissa olosuhteissa, jotta tulos olisi vertailukelpoinen.
Aika määritellään nykyään atomikellojen avulla. Koordinoitu yleisaika eli UTC saadaan eri puolilla maailmaa sijaitsevien atomikellojen keskiajasta....
