Sanonta "viekää tuhkatkin pesästä" juontaa juurensa 1600-luvun salpietariveroon. Vanha sanonta on varmasti ehtinyt esiintyä monessakin kirjallisessa teoksessa. Leena Härmä käytti sitä muodossa Viekää tuhkakin pesästä vuonna 1971 julkaistun näytelmänsä nimenä.
Sanonta:
https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3026869
http://velipohjonen.blogspot.com/2018/05/viekaa-tuhkatkin-pesasta.html
Viekää tuhkakin pesästä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aucae27f94-c100-4fec-bde4-8…
https://www.finna.fi/Record/piki.17073
https://digi.kirjastot.fi/files/original/a3dc70c86fe5f84a56ec23ce0db37e…
Yhtä alaamme koskevaa palkkaluokitusta ei ole olemassa, vaan valtion (esim. yliopistojen kirjastojen), yritysten ja yleisten kirjastojen palkkauksessa noudatetaan erilaisia käytäntöjä. Lisätietoja kuntien osalta löytyy Kunnallisesta virka- ja työehtosopimuksesta, joka löytyy painetun teoksen lisäksi pdf:na, http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,15173,15179,9663 . Valtion virka- ja työehtojen mukaiset palkkataulukot löytyvät mm. julkaisusta "Valtion virka- ja työehdot, netistä Valtiovarainministeriön sivuilta kohdasta Sopimukset, http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… . Sieltä löytyy myös Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/02_henkilostohallinno… .
(...
Päevä-sana lienee muunnos saamen sanasta beaivvaš (pohjoissaame), joka tarkoittaa aurinkoa. Saamelaiset ovat esikristillisenä aikana palvoneet aurinkoa jumalhahmona ja auringon kuva löytyy mm. useista saamelaisista noitarummuista. Auringonpalvontahan on yleiseurooppalainen ilmiö, joka levisi pohjoismaihin viimeistään pronssikaudella. Saamelaisten aurinkokultti lienee samaa perua. Saamelaiset myös kutsuvat itseään auringon pojiksi (beaivvi bártnit) ja aurinkoa on usein kutsuttu myös isäksi (mm. Nils-Aslak Valkeapään runoteos Beaivi áhčážan / Aurinko, isäni). Auringon palvonnasta kirjoittaa mm. T.I. Itkonen pääteoksessaan Suomen Lappalaiset I-II.
“Aurinkoa (peäi´vi, I. pei’vi) on ennen vanhaan palveltu. Fellman kertoo lappalaisien muinoin...
En pysty suoraan sanomaan, mistä on tässä tapauksessa kyse, mutta oletko täyttänyt hiljattain 15 tai 18 vuotta? Jos olet, korttisi pitäisi päivittää. Sen voit tehdä missä tahansa Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä, kunhan otat mukaan kirjastokorttisi ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Alle 18-vuotiaalta kelpaa myös kuvaton Kela-kortti. Helsingin kaupunginkirjaston palvelupisteet löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/.
Kyse ei ole siitä, että olisit uusinut lainasi jo kolme kertaa, sillä silloin järjestelmä antaa ilmoituksen ”LIIKAA UUSIMISIA”. Kirjastossa asia saadaan joka tapauksessa kuntoon.
Sanat kuuluvat eri taivutustyyppeihin. Ruis, kiuas ja nauris kuuluvat taivutustyyppiin 41 ja taipuvat kuten vieras, vieraan, vieraiden/vieraitten. Sanoissa ruis ja nauris on lisäksi astevaihtelu -:k, jossa taivutusmuotoihin tulee k. Sana hauis kuuluu taivutustyyppiin 39 ja taipuu kuten vastaus, vastauksen, vastausten/vastauksien.
Suomen kielen taivutustyypit löytyvät Kielitoimiston sanakirjasta. Sanan yhteyteen on merkitty taivutustyyppi ja mahdollinen astevaihtelu ja sanakirjasta löytyvät myös kunkin taivutustyypin esimerkkimuodot sekä astevaihtelutaulukko. Sanakirjan verkkoversio on vapaasti käytettävissä. Kirjastoista löytyy myös painettu Kielitoimiston sanakirja.
Kielitoimistolla on myös neuvontapuhelin, jossa vastataan suomen kielen...
Kansainvälisissä yhteyksissä Mianna ja Mianne on tavallisimmin tulkittu lyhentymiksi nimistä Marianna ja Marianne. Suomalaisittain voisi ehkä ajatella sen olevan muunnos Miasta tai Mian ja Annan yhdistelmä. Mahdollista on myös nähdä Mianna muunnoksena mahdollisesti kelttiläisperäisestä nimestä Rianna, jonka taustalla on kelttiläisen hedelmällisyyden jumalattaren Rhiannonin nimi. Viime vuosina Rianna ja muut samankaltaiset nimet ovat saaneet sijaa suomalaisessa etunimistössä: nimille Briana, Brianna, Kiana, Kianna, Lianna, Miana, Mianna, Tiana, Tianna, Vianna löytyy kaikille useita kantajia, ja lisäksi on vielä muutama uniikki nimi (Fianna, Jianna, Pianna, Xianna).
Juri Nummelin ja Elina Teerijoki, Eemu, Ukri, Amelie : 2000...
Matti Yrjänä Joensuusta löytyy tietoa seuraavista lähteistä:
Kotimaisia nykykertojia, toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, 1997//
Pollari, Riitta: Matti Yrjänä Joensuun uuden elämän ensimmäinen luku, Kotiliesi 1993, n:o 15, s.10-13//
Lindstedt, Risto: Matti Yrjänä Joensuu : kirjailija, Suomen kuvalehti 1993, n:o 35, s.52-53, 55//
Hannula, Risto: Harjunpää Englannissa , Ruumiin kulttuuri
1987 n:o 2, s.46//
Kangaspunta, Inkeri: Todellisuus on liian julma kerrottavaksi, Anna 1983, n:o 23, s.12-14//
Peltola, Satu-Lotta: Matti Yrjänä Joensuu: perheenisä, kirjailija, poliisi, Nuori voima, 1983, n:o 5-6, s.6-7//
Alapuro, Kristina: Kirjailija Matti Yrjänä Joensuu: väkivallan virkamies, Suomen kuvalehti, 1982 ; 30 ; 24-26//
Tietoa löytyy myös...
Kyllähän niitä toki löytyy. Voit tarkastaa niiden saatavuuden Plussa-tietokannasta ( http://www.libplussa.fi/ ) seuraavasti: Valitse Pikahaku. Siirrä "täppä" kohdasta "nimeke" kohtaan "asiasana tai luokka" ja kirjoita asiasanaksi häämarssit.Valitse pudotusvalikosta vaihtoehdon "kaikenlaisia teoksia" sijaan "vain nuottijulkaisuja" ja tee haku. Näin löytyvistä nuoteista esim. kokoelma "Häämarsseja uruille" (ISBN 951-757-380-4) vaikuttaisi tarkoituksiisi sopivalta, siinä kun ovat kaikki nuo mainitsemasi kappaleet (oletan, että tarkoitat Melartinilla Juhlamarssia näytelmästä Prinsessa Ruusunen). Jos haluat vielä laajemman hakutuloksen, voit kokeilla Plussa-hakua kappaleiden nimillä; tarkat, oikeat nimimuodothan löydät vaikkapa juuri...
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes) vastaa suurilta osin terveysalan tilastoinnista Suomessa (http://www.stakes.fi). Valitettavasti en löytänyt tilastoa hengityselinsairauksista Stakesin verkkosivuilta.
Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löytyi seuraava astman kansanterveydellisiä ja taloudellisia merkityksiä tutkiva julkaisu:
http://pre20031103.stm.fi/suomi/eho/julkaisut/astma/osa1.htm
Allergia- ja astmaliiton verkkosivuilla on paljon hyvää tietoa astmasta. Liitto ylläpitää myös neuvontapalvelua. Liiton verkkosivut löytyvät osoitteesta:
http://www.allergia.com
Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 2003 löytyy seuraava tilasto: Eräiden sairauksien esiintyvyys viimeksi kuluneen vuoden aikana sukupuolen...
Väinö Linnan Tuntematon sotilas on käännetty englanniksi. Kääntäjä on kuitenkin tuntematon. Käännöksen ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1954, viimeisin painos vuonna 1996.
Tiedot perustuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran käännöstietokantaan, joka löytyy osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php sekä WorldCatiin, maailman suurimpaan bibliografiseen tietokantaan.
Lapin maakuntakirjastosta löytyi ainakin seuraavat teokset, joilla voisi päästä alkuun: Pauli Kallio: Pikkulasten ympyröitä, Sylvia Lindström: Elämänpuu - maailam lapsen silmin, Gunnar SAndberg: BArnets bildvärld. Lisää lasten piirustusten tulkinnasta voit etsiä Aurora-kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.rovaniemi.fi/aurora ja Lapin yliopiston Hilla-kokoelmatietokannasta osoitteessa http://www.urova.fi
Voit hakea materiaalia seuraavilla asiasanayhdistelmillä: piirustukset ja lapset; piirustus ja lapset; kuvallinen ilmaisu ja lapset.
Aiheesta löytyy myös lehtiartikkeleita kotimaisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja Arto, jotka ovat käytettävissä kirjastossa paikan päällä.
Vapaalla indeksoinnilla tarkoitetaan asiasanastoon sisältymättömien termien käyttöä indeksoinnissa, ja vapaan indeksoinnin sanaryhmiksi nimitetään termejä, joiden muodostamisesta on annettu erillinen ohje sanastoon sisältyvän laajemman termin yhteydessä.
Asiasanaketjuissa on yhdistetty erillisiä asiasanoja ketjuiksi, jolloin ne muodostavat yhdessä hakutermin. Esim. Suomi--hallitusmuodot--historia tai rock--muusikot--naiset.
Nämä tiedot ovat YSA :n - Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkosivuilta http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html joilta saat lisää tietoa kysymistäsi asioista, mm. luettelon vapaan indeksoinnin sanaryhmistä. Valitse Opastus -> YSA:n käyttöohjeet -> Asiasanaketjut -> Vapaa indeksointi.
Kyseessä lienee Margaret Landonin teos Anna ja Siamin kuningas. Ohessa Fennican antamat tiedot ovat
Landon, Margaret, Anna ja Siamin kuningas / Margaret Landon ; suom. Olli Nuorto. Helsinki : Tammi , 1947 (
Anna and the King of Siam). Kirjan pohjalta on tehty elokuva vuonna 1956, joka tunnetaan nimellä The King and I, jossa pääosia esittivät Deborah Kerr ja Yul Brunner. Uudemman aiheesta tehdyn elokuvan tiedoissa mainitaan, että elokuvan käsikirjoitus perustuu Anna Leonowensin päiväkirjoihin, joita ei ole suomennettu. Elokuvan tiedot:
Anna ja kuningas / directed by Andy Tennant ; screenplay by Steve Peerson & Peter Krikes ; based upon the diaries of Anna Leonowens ; music by George Fenton. Helsinki : FS Film, 2006 Rooleissa: Jodie...
Hyvä lähde Helsingin kirjallisuuteen on Helsingin kaupunginkirjaston tekemä Tarinoiden Helsinki:
http://www.tarinoidenhelsinki.fi/
Sieltä voi hakea mm. kirjallisuutta, elokuvia tai musiikkia, joka liittyy Helsinkiin tai tapahtuu Helsingissä. Haun voi rajata myös tiettyyn kaupunginosaan.
Tässä muutama ainakin pääosin Kallioon sijoittuva kaunokirja. Sivuston kautta löytyy monta muutakin.
- Tomi Kontio, Lukinkehrä
- Pirkko Saisio, Punainen erokirja
- Mikko Rimminen, Pussikaljaromaani
- Pirjo Tuominen, Hakaniemen kaunis Helena
- Ursula Sinervo, Polttaa ja palelee
Laulun nimi on Pääskyset saapuvat. Laulu alkaa: "Te pienet linnut, te pitkäsiivet". Muistamasi säkeistöt ovat laulun 3. ja 4. säkeistö, jotka on ajateltu pääskysten laulamiksi. Kaksi ensimmäistä säkeistöä on ajateltu lasten laulamiksi. Runon on ilmeisesti kirjoittanut Arvid Lydecken, vaikka hänen nimeään ei kaikissa nuoteissa mainita. Runo löytyy myös esimerkiksi Inkeri Laurisen ja Antero Valtasaaren kirjasta Kolmas lukukirjani (WSOY, 1953, s. 193-194), jossa sen tekijäksi on merkitty Arvid Lydecken (s. 203). Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan mukaan se löytyy muistakin kirjoista, mutta niitä en päässyt tarkistamaan (http://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta).
Laulun on säveltänyt moni säveltäjä, ja eri julkaisuissa...
Kauhukirjallisuuden vaiheet selviävät hyvin seuraavista lähteistä:
Kirjallisuus, tunteet ja keskipäivän demoni, Suomalaisen Kirjalli-
suuden Seura, 1999 s. 39-63 Ilkka Mäyrä: Nykykauhun iloiset pirut -
kauhukulttuurin muuttuva minähirviö, Missä mennään? Kirjallisuuden
lajeja ja ilmiöitä, Tampereen yliopisto, 1999 s. 48-56 Ilkka Mäyrä:
Riemuitseva hirviö - Pahan voimien poetiikkaa, Haamulinnan perillisiä,
Kirjastopalvelu, 1992 s. 9-39 Matti Savolainen: Gotiikka eilen ja tänään.
Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan "Toimii kuin ihmisen mieli". (Vauva.fi tietää!) https://www.vauva.fi/keskustelu/1698763/ketju/voisiko_joku_selittaa_tamn_sanonnan
Sanonta voisi tarkoittaa, että jokin toimii kuin ihmisen ajatukset/mieli eli hieman sekavasti ja arvaamattomasti, mutta sanonnalla tarkoitetaan yleensä juuri päinvastaista.
Jokin toimii juuri mielesi mukaa eli "kuin ihmisen mieli". Asiaa ei tarvitse toimijalle selitellä, vaan se tapahtuu aivan automaattisesti "oikein" eli siten kuin sinä haluat.
Esim. Koirasta: "Toimii kuin ihmisen mieli, mutta jaksaa koetella hermoja. Älykäs, reaktioherkkä, musta syliolento. Raivostuttavan rakas. Unikavereista parhain."
http://www.petsie.fi/pets/227523-valla-sekarotuinen
Myös kone...
Kaunokirjallisuuden verkkopalvelusta Kirjasamposta http://www.kirjasampo.fi löytyy useita kansallissosialismia käsitteleviä romaaneja, joissa tehdään tiliä natsimenneisyyden kanssa. Klaus Mann etsii Kirjasammon kuvauksen mukaan romaanissaan Mefisto vastausta kysymykseen, kuinka selkeästi ajattelevat, älymystöön lukeutuvat ihmiset saattoivat joutua Hitlerin lumoihin ja valjastaa itsensä pahan palvelukseen. Bernhard Schlinkin muistelmaromaani Lukija käsittelee saksalaisten kollektiivista syyllisyyttä alkaen omalaatuisesta rakkaussuhteesta päätyen oikeudenkäyntiin, jossa uusi sukupolvi tuomitsee aikaisemman. Christian Geisslerin romaanissa Kuulustelu, joka on suomennettu vuonna 1960, aikalaisarvioija näkee tavallista vakavampaa pyrkimystä...
Helmet-kirjastoissa eli Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastossa kadonneen kirjan voi korvata hankkimalla samanlaisen kirjan tilalle, mutta asiasta täytyy aina sopia etukäteen kirjaston kanssa. Kannattaa siis ottaa ensin yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, sopisiko kirjan korvaaminen uudella kappaleella.
Asiasta kerrotaan käyttösääntöjen maksuliiteosassa, joka löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaaja….
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,...
