Ohessa valikoima uudempaa kirjallisuutta ko. aiheista.
Raskaus :
Butters, Maija : Väkevä hauras : kuvia ja tekstejä äitiyden mysteeristä. Like, 2007.
Janouch, Katerina : Lasten kanssa : odotusajasta murrosikään. Otava, 2007.
Glanville-Blackburn, Jo : Ihana odotus : kauneutta, terveyttä ja hyvää oloa raskauskuukausiin. WSOY, 2006.
Mantu, Eve : Musta tulee perhe! : voimakirja yksin odottavalle. Helmi, 2006.
Brodén, Margareta : Raskausajan mahdollisuudet : kun suhteet syntyvät ja kehittyvät. Therapeia-säätiö, 2006,
Suuri äitiyskirja / toimittanut Anne Deans. Perhemediat, 2005.
Taskinen, Sirpa : Meille tulee vauva. Stakes, 2005.
Helin, Sari : Ra(s)kas raskaus. Otava, 2004.
Suomalainen vauvakirja / toimittanut Outi Gyldén. Otava : Yhtyneet...
Elokuvien esittämistä säätelee tekijänoikeuslaki, joka sallii teosten lainaamisen kirjastosta. Poikkeuksena ovat elokuvat ja tietokoneohjelmat, joiden lainaamiseen ja kirjastossa esittämiseen täytyy saada lupa. Käyttöoikeudet on määritelty kahdella tavalla: 1) lainaus ainoastaan yksityiseen kotikäyttöön ja 2) lainaus yksityiseen kotikäyttöön sekä esittäminen kirjaston julkisissa tilaisuuksissa sallittu. Käyttöoikeudet näkyvät yleensä videotallenteiden teostiedoissa huomautusalueella. Esim. kirjaston videon "Retkiä Ranskaan" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainaus-, esitys- ja laitosoikeus. Sen sijaan kirjaston videossa "Grimmin satuja" teostiedoissa lukee: HUOMAUTUKSET Lainausoikeus. Siis kun elokuvalla ei ole kohdan 2 oikeutta, sitä ei...
Hei!
Nyrki Tapiovaara on ohjannut elokuvat Miehen tie (1940, Herra Lahtinen lähtee lipettiin (1939), Kaksi Vihtoria (1939, Varastettu kuolema (1938), Juha (1937. Jos haluat lisätietoja ohjaajasta tai hänen ohjaamistaan elokuvista, niitä löytyy esim. Elonetin sivuilta osoitteesta http://www.elonet.fi/name/he25ll/
Dmitri Merezkovski (Pietari 1865-Pariisi 1941) oli venäläinen kirjailija ja filosofi, symbolisti. Hän matkusteli kulttuuriopintojensa vuoksi Euroopassa, erityisesti Italiassa. Muutti 1905 Pariisiin, mutta palasi 1912 Venäjälle, josta muutti vallankumouksen vastustajana takaisin Pariisiin 1919. M. tuli tunnetuksi romaanikirjailijana. Historiallisissa romaaneissaan hän yhdistää laajan oppineisuutensa mystiseen maailmankatsomukseen. Häntä kiinnosti Kristuksen ja antikristuksen taistelu venäläisen ihmisen sielusta. Samoja ongelmia käsittelevät hänen kriittiset ja filosofiset kirjoitelmansa.
Hänen pääteoksiaan on romaanitrilogia Kristus ja Antikristus, jonka osia ovat Jumalten kuolena (1894) Ylösnousseet jumalat (1901) ja Antikristus (1902)....
Voit etsiä kirjoja asiakaspalvelusta esim. Anders-aineistotietokannasta (http://webkirjasto.kpnet.fi ) kirjoittamalla Aihe/kohde-riville hakusanaksi asiakaspalvelu. Näin saat aiheeseesi sopivia viitteitä, esim. OPTIO 2000: Asiakaspalvelu ja markkinointi, 2000 sekä Kansanen, Anneli: Palvelu puhuttaa, 1994.
Voit myös käydä kirjastossasi ja etsiä aineistoa suoraan hyllystä. Kaupunginkirjaston luokasta 69.34 ja Koulutuskirjaston luokasta 658.8 löydät asiakaspalvelua käsitteleviä kirjoja. Henkilökunta opastaa tarvittaessa.
Tässä muutama kukkien symboliikkaa käsittelevä kirja:
Kukkien kieli –antologia runoa ja proosaa, Karisto 1998, ISBN 951-23-3845-9;
Peroni Laura: Kukkien kieli, WSOY 1986, ISBN 951-0-13912-2 sekä
Kukkien kieli/ kuv. Kate Greenway, Tammi 1986, ISBN 951-30-6464-6.
Syväsen kukkakaupan sivuilla löytyy osa kukkien kieli, jossa on lyhyesti kerrottu esim. eri kukkalajien viesti http://www.kukkakauppa.fi/kukkienkieli.html
Ronny on muunnos nimestä Ronald. Ronald taas on skotlantilainen muunnos Reinoldista ja Reginaldista. Pyhä Ronald oli hiemopäällikkö Orkney-saarilta. Hän rakennutti sinne Kirkwallin pyhän Magnuksen katedraalin. Marttyyri hänestä tuli, kun häntä vastustavat kapinalliset murhasivat hänet. Nimen englantilaisia, myös Keski-Euroopassa käytettyjä lyhentymiä ovat Ron, Ronnie, Ronny ja Rony.
Oliver oli kuuluisimpia keisari Kaarle Suuren hovin ylimyksiä ja tästä syystä nimi oli yksi keskiajan suosituimpia. Joskus on esitetty että nimen pohjana olisi latinan olivarius "olivipuu" tai että se olisi keskieurooppalainen muoto Olavista. Uskottavampi selitys on, että lähtönimenä olisi muinaissaksan Alfher "keijuvihollinen". Katolisessa kirkossa pyhä...
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Matti Rossin runossa "Puulintujen vuolija,2.Angervopolku" Maija ja Toivo käyvät keskustelua, ja Maija sanoo (ikkunan ääressä,nenä kukissa): "Jos menisin metsään ja juurtuisin puuksi, tulisivat linnut, tekisivät minuun pesän..."
Matti Rossin runo löytyy esimerkiksi Veikko Polameren "Runojen kirjasta".
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran "Suomen kirjailijat" -tietokannasta löytyy luotettava tieto: Venny Selma Sylvia Kontturin kuolinpäivä oli 4.3.1981.
Tietokantaa ei enää löydy verkosta, mutta nykyinen kaunokirjjallisuustiedon ykköslähde Kirjasampo antaa saman tiedon, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175933895888.
Etsimäsi laulun Andrew Lloyd Webberin musikaalista "Jesus Christ Superstar" on tosiaankin suomentanut Esko Elstelä. Laulu on saanut suomenkielisen nimen "Maria Magdalenan laulu". Suomenkieliset sanat löytyvät useastakin teoksesta, mm. Suuresta musikaalikirjasta (F-Kustannus, 2009) ja Suuren toivelaulukirjan osasta 11.
Saat laulun sanat sähköpostiisi.
Lähteet:
https://finna.fi
Suuri toivelaulukirja 11 (F-kustannus, 2003)
Venäläistä kolanmakuista Baikal-limonadia tuntuu olevan vaikea löytää Suomessa toimivien venäläisherkkujen tai eestiläisten tuotteiden sivuilta, Aqualifen sivulta löytyy hinnat ja tietoa, että juomia voi tilata. Siellä myös kerrotaan, että Baikal-limonadia toimitetaan 30 maahan. Mahtaisiko Aqualifesta saada tiedon, mihin liikkeisiin Suomessa Baikal-limonadia tuodaan https://aqualife.ru/en/catalog/product/baykal-2l-plastik/
Aqualifen lisäksi Baikalia myydään verkkokaupoissa, esim. Russianfooddirect.com:
https://www.russianfooddirect.com/food-drink/beverage/soda/
Tässä venäläisiä ja eestiläisiä ruokakauppoja
http://www.euro-east.fi/
http://itis.fi/fi/myymalat/kalinka
http://www.eestinextrat.fi/
http://www.tuglas.fi/...
Aineistoa kannattaa etsiä useista eri lähteistä, sekä kirjoja että artikkeleita. Jotta löytäisi sopivaa aineistoa on syytä miettiä miten kirjat ja artikkelit tietokantoihin tallennetaan. Sisältöä kuvaamaan käytetään ns. asiasanoja. Sanat valitaan yleisestä suomalaisesta asiasanastosta (YSA), jota on olemassa niin painettuna kuin verkkoversiona http://vesa.lib.helsinki.fi/ . Jos olen tiedontarpeesi oikein ymmärtänyt vaikuttaa että tutkielmasi kohdalla käyttökelpoisia asiasanoja ovat hoitotyö ja huumori.
Näillä sanoilla yhdessä hakien löytyy tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta (Linda) muutama tutkielma:
Lauritsalo, Pirkko : Huumorin ilmeneminen hoitotyössä sairaalassa työskentelevien
hoitajien kuvaamana (1999, Tutkielma : Kuopion...
Suomennetut sanat neljänä säkeistönä löytyvät sivulta http://groups.msn.com/Jouluihminen/joulurunojajavrssyj6.msnw
Vironkieliset sanat saattaisi löytyä Sibelius-Akatemian kirjastosta. Haku jouluiltana aavik antaa useita viitteitä Sibelius-Akatemian kirjaston ja taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokanta ARSCAsta https://finna.fi
Laulu on nimeltään Muistoja Karjalasta ja se on Georg Malmstenin säveltämä. Se löytyy ainakin Kaaderilaulajien levyltä Suomi on hyvä maa (1999). Levyä löytyy joistakin Suomen yleisistä kirjastoista, joten kannattaa kääntyä oman kirjastosi puoleen ja kysyä mahdollisuutta saada levy kaukolainaksi. Kaaderilaulajien kotisivuilla on tarjolla myös mahdollisuus tilata levy omaksi: http://www.kadettikunta.fi/laulajat/levyt.htm.
Valokuvaus on sallittua yleisissä kirjastoissa. Kohteliasta on kysyä lupaa ennen kuin kuvaa kirjaston asiakkaita tai henkilökuntaa. Lehtikuvaajilla on tapana varmistaa lupa kirjastonjohtajalta.
Satu on ilmeisesti Sakari Topeliuksen Kasper (Kasperi) ei saanut oppia mitään. Turun Kaupunginkirjaston Lasten-ja nuortenkirjaston kirjoista se löytyy seuraavista lukukirjoista: Alakansakoulun lukemisto (Immi Hellen ym., Valistus 7.p.1944); Haavio, Martti ym.: Kultainen lukukirja (WS 5.p.1965; Lapsuuden kultamailla (Aukusti Salo, Otava 4.p.1924); Kansakoulun lukukirja I (K.A.Horma ym, WS 16.p. 1948).
Vanhakaupunki- nimisen kaupunginosan löysimme Helsingistä, mutta emme Tampereelta, tarkoitte ehkä Helsingin Vanhakaupunkia. Siellä on lähin kirjasto Arabianrannan kirjasto osoitteessa Hämeentie 135 A, puhelinnumero 31085056. Siellä voitte tehdä kaukolainapyyntöjä mainitsemastanne aineistosta, kuten myös Tampereen yleisissä kirjastoissa. Tampereen pääkirjasto on osoitteessa Pirkankatu 2, puhelinnumero sinne on (03)314614
Goldingin Kärpästen herra ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1960. Siitä on ilmestynyt useita arvosteluja tuolloisissa sanomalehdissä.
Seuraavista Pasilan kirjaston lehtisalista löytyvistä mikrofilmeistä löytyy kirja-arvostelu Goldingin Kärpästen herrasta.
Helsingin Sanomat 1961 6.1. sivu 6
Uusi Suomi 1961 6.1. sivu 19 ja 1966 22.1.
Huvudstadsbladet 1959 30.12.
Suomen Sosiaalidemokraatti 1961 19.2. sivu 7
Lisää arvosteluja löytyy kausijulkaisuista ja aikakauslehdistä, joita on Pasilan kirjaston varastossa.
Suomalainen Suomi 1961 nro 29, sivut 52-54 (Aarne Kinnunen)
Parnasso 1961 nro 11, sivut 51-52 (Eila Pennanen)
Lukufiilis 2001 nro 2, s. 11 (Juha Isotalo: Näinkö täytyy tapahtua?)
Esseitä William Goldingin tuotannosta:
Syrjä, Juhani:...
