Pääkallokeli tarkoittaa vaarallisen liukasta keliä (Kielitoimiston sanakirja).
Pääkallokeli on melko nuori sana, joka ilmestyi Suomen kielen perussanakirjaan (1990–1994), mutta puuttuu Nykysuomen sanakirjasta (1951–1961). Suomen murteiden sana-arkiston vanhimmat tiedot pääkallokelistä ovat 1930-luvulta.
On viitteitä siitä, että sana on syntynyt ikään kuin väärinymmärryksestä. Ensiksikin pää ei ole kuulunut alkuperäiseen ilmaukseen, ja kallokin on tarkoittanut tässä yhteydessä jotain muuta kuin pääkoppaa. Yhteistä sanoille kalla ja kallo on, että ne liittyvät kumpikin jäähän, jäätikköön tai jääkasaumaan. Ne ovat samaa alkuperää kuin ruotsin murteiden kalla, kalle, kall ’rannalle kasautunut lumi ja jää; luoto’.
Etelä-Pohjanmaalla on...
Lehtikaalin viljely on Suomessa melko vähäistä.
Lehtikaalia kannattaa kysyä kauppiaalta ja pyytää häntä tiedustelemaan sitä keskusliikkeeltä tai tukusta.
Eräässä blogissa kerrotaan, että lehtikaalia on saanut Helsingissä Käpylän aseman kupeessa sijaitsevasta K-supermarket Mustapekasta. http://raakaruoka.com/category/ostospaikat/
Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin.
Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää.
Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus....
Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Tarkkaanhan emme voi tietää, millä perusteella Li Anderssonin vanhemmat ovat valinneet tyttärensä nimen.
Nimi voi olla kiinalaista alkuperää. Silloin sen merkitys on kaunis, voimakas, järki, logiikka tai aamunkoitto aina kiinalaisesta kirjoitusasusta riippuen.
https://www.babynames.com/name/li ja http://www.first-names-meanings.com/name/name-LI.html
Nimi voi olla myös pohjoismaista alkuperää. Silloin se voi olla lyhennelmä lukuisista li-poppuisista tai alkuisista nimistä (tavallisimpia Lia, Lillian, Lilja ). Nimi voi olla lyhennys myös Elisabetista. https://www.nordicnames.de/wiki/Li#cite_note-ott-1
Merkityksisnä Liljan kukasta sanontaan "Jumala antaa avun" tai "Jumala on valani" https://nimikirja.fi/Lilian
Tai...
Suomen kansallisbibliografiasta löytyivät seuraavat pappiloita ja pappilakulttuuria käsittelevät kirjat:
Lasiseinäinen koti : elämää pappilassa / [toimituskunta: Pirjo Paarma ... et al.]. - [Helsinki] : [Suomen papinpuolisoiden liitto], 1997
Kirkkojen kunnostus ja pappilakulttuuri / H. Viitala (toim.). - Kuopio : Snellman-instituutti, 1990. - 94 s. ;
Kirkko kulttuurin kantajana / toimittaja: Nina Lempa ; [julkaisija:] Kirkkohallitus. - [Helsinki] : Museovirasto, 2000
Lisäksi kannattaa myös tutustua yleisempiin Suomen kulttuurihistoriaa käsitteleviin teoksiin ja näiden lähdeluetteloihin:
Esim.
Suomen kulttuurihistoria. - Porvoo ; Hki ; Juva : WSOY.
2 Autonomian aika /toimituskunta: Päiviö Tommila, Aimo Reitala, Veikko
Kallio. -...
Elias on kreikkalainen muoto heprean sanasta Elia ´Jahve on Jumalani´.
Kreikkalainen tai latinalainen nimi Lucas merkitsee Lucaniasta kotoisin olevaa. Lucania on maakunta Etelä-Italiassa. Almanakkaan nimi on siirtynyt apostoli Luukkaan mukaan. Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet
Raamatullisista nimiehdotuksistasi kannattaa katsoa tietoa myös ortodoksisesta nimipäiväkalenterista
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm
Bror Bäckströmin Mistä tyyli? -kirjan mukaan (s. 47) hännystakki on frakin vanhempi nimitys. Sanalla saatetaan kuitenkin viitata myös saketin takkiin. Saketti on aamu- ja iltapäiväasu, jota voidaan käyttää vain klo 18 saakka. Frakki on arvokkaiden iltajuhlien ja tanssiaisten, virallisten vastaanottojen ja akateemisten seremonioiden asu.
Saketin takki on joko helmenharmaa tai musta, ja sen kanssa käytetään mustaharmaaraidallisia housuja ja harmaata tai buff-väristä liiviä. Frakin kanssa käytetään harvoja poikkeuksia lukuunottamatta valkoista rusettia ja valkoisia liivejä.
Lähteet:
Bäckström, Bror: Mistä tyyli? (WSOY 2004)
Roetzel, Bernhard: Täydellinen herrasmies (Könemann 2000)
http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C3%A4nnystakki
Kielikellon artikkelien "Kehottaa ja ilmoittaa – onko oikeinkirjoitusnormi edelleen ongelma?" (2018) https://bit.ly/2WTDJdK ja "Kehottaa vai kehoittaa – vuosisatainen pulma" (2008) https://bit.ly/2MT00Uk mukaan tämän tyyppisten sanojen taivuttaminen on erityisen hankalaa. Aina ei ole selvää mikä on verbin kantasana (hajottaa sanalla se voi olla joko haja- tai hajo|ta) ja silloin verbi kirjoitetaan ilman i-kirjainta.
Sanan oikeinkirjoitusmuodon voi tarkistaa myös sanakirjasta. Suomen kielen perussanakirjankin mukaan hajottaa on oikea muoto. (Suomen kielen perussanakirja, ensimmäinen osa, A-K. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1990.)
Kenraali Francisco Francon kuoleman jälkeen Espanjan hallitsijaksi kruunattiin Juan Carlos I ja tuon jälkeen maa alkoi pikkuhiljaa siirtyä diktatuurista demokratiaan. Espanjalla ei ole varsinaista itsenäisyyspäivää. Tärkeitä juhlapäiviä ovat mm. perustuslainpäivä, jota vietetään 6.12. Se muistuttaa nykyisen perustuslain hyväksymistä vuoden 1978 kansanäänestyksessä sekä espanjan kansallispäivä jota vietetään 12.10.
https://publicholidaysdates.com/fi/espanjan-yleiset-vapaapaivat/
https://tripsteri.fi/barcelona/barcelonan-historia/diktatuuri-ja-demokr…
Eipä juuri muuta vaihtoehtoa selailun lisäksi ole kuin että otat yhteyttä kustantajaan ja lehden päätoimittajaan.
Jollet sitten halua tutkia seikkaperäistä kakka-kaaviota alkuperäismuodossaan kankaanpääläisen vessan seinästä.
Tässä yhteystiedot
Banana Press Oy, Pl 12, 33251 Tampere
Puhelin: 03-2143227
Fax: 03-2130227
e-mail: banana.press@pahka.pp.fi
http://www.bananapress.fi/
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi? mukaan Miitta
on Armida nimen lyhennys. Armida tulee latinan aseistettua
tarkoittavasta sanasta ja sen merkitys nimen yhteydessä on
"lumousvoimalla aseistettu".
Kysytty laulu on Jean Sibeliuksen A. V. Forsmanin (Koskimies) sanoihin säveltämä "Tuule, tuuli leppeämmin", joka löytyy monesta laulukokoelmasta, mm. Suuren toivelaulukirjan osasta nro. 5.
Mainittu kohta on toisen säkeistön alusta, ja kuuluu sanatarkasti seuraavasti: "Laulakaa, te pienet linnut, köyhän pihapuissa, ilo köyhän ilmeneisi, tuntuis rintaluissa."
Kirjastojärjestelmäyksiköstä kerrotaan seuraavaa: ”Näyttää siltä, että HelMetin muistilistat ovat kateissa viimeöisen tietokantapäivityksen jälkeen. Ongelmaa selvitetään.”
Toivon mukaan muistilistat saataisiin jossakin vaiheessa takaisin, mutta tuon enempää en pysty asiasta sanomaan.
Kyseessä on tavara-arpajaiset, jossa arpajaislain mukaan voi arpomisella tai muulla siihen rinnastettavalla sattumaan perustuvalla tavalla voittaa tavaraa tai tavaraan taikka palveluihin vaihdettavissa olevia lahja- tai ostokortteja. Arpajaiset saa toimeenpanna rekisteröity yhdistys, itsenäinen säätiö tai muu sellainen yhteisö, jolla on yleishyödyllinen tarkoitus ja jonka kotipaikka on Suomessa. Edelleen laissa sanotaan, että arpajaiset saa toimeenpanna vain viranomaisen antamalla luvalla, jollei toisin säädetä. Luvan tavara-arpajaisiin (tavara-arpajaislupa) antaa ja peruuttaa toimeenpanopaikan poliisilaitos toimialueellaan.
Kuitenkin edellä tarkoitettu yhteisö saa toimeenpanna ilman viranomaisen antamaa lupaa tavara-arpajaiset, joissa...
Maan virallinen omakielinen nimi on Koninkrijk der Nederlanden eli Alankomaiden kuningaskunta. Monikkomuoto johtuu virallisesti siitä, että käsitteeseen luetaan Euroopassa olevan Nederlandin lisäksi myös Karibian alueella edelleen ovat Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Hollantilaiset itse eivät välttämättä puhu monikkomuodossa tarkoittaessaan Euroopan aluetta, mutta muihin kieliin monikkomuoto on vakiintunut (englannissa The Netherlands). Suomessa on sallittua käyttää maan nimenä myös muotoa "Hollanti", joka varsinaisesti viittaa vain kahteen keskeiseen maakuntaan aivan kuten Viro viittaa nimenä yhteen maakuntaan.
Heikki Poroila
Suomen kansallisbibliografiasta löytyi kolme Mikko Reposen teosta:
Reponen, Mikko: Mikko Reponen, Viipurin profeetta, Suomen kohtalonvuosien apostoli/Toim. K. Mikkonen.
-[Hki]: Kuva ja sana 1967
Reponen, Mikko: Siunattua sanomaa/Viipurin profeetan Mikko Reposen kirjoitelmia; Toim. K. Mikkonen. -
Ev.lut. herätysseura, 1968
Reponen, Mikko: Taivaallinen näky; Kuva ja sana, 1945
Laululipas 1:n v. 1931 laitoksen johdannossa kerrotaan, että helsinkiläinen antikvariaatin omistaja Joh. K. Lindstedt julkaisi v. 1905 kansanrunokokoelman nimeltä Laululipas. Kokoelmaa koottaessa oli "pidetty tärkeänä ottaa huomioon paraat uusimmat sepitetyt laulut, vanha suomalainen lauluaartehisto ja nykyajan suomalainen kansanlaulu, rekilaulu ja arkkiveisu". Kokoelmaan haluttiin mahdollisimman paljon ennen julkaisemattomia "suomalaisia alkuperäisiä lauluja".
Johdannossa kerrotaan Lindstedtin olleen omintakeinen ja erikoinen persoona, joka oli mieltynyt kansanomaisiin rekilauluihin ja arkkiveisuihin. Kirjakauppiaana hän oli lisäksi havainnut, että suuri yleisö oli kiinnostunut ostamaan "viisutavaraa".
Lindstedt kokoili kansanlauluja mm...
